kä
10v Kiinnostus vastakkaaseen sukupuoleen orastaa
, ollaan kuitenkin vielä hihittely ja "tuo pussasi
tyttöä nauretaan sille"asteella. Luuserimies on samalla viivalla muiden kanssa.
11-12v
Luuserismies katselee ala-asteen diskon seinän vieressä, kun luokan suosituimmat pojat tanssivat hitaita tyttöjen kanssa ja ensisuudelmia vaihdetaan. Hänkin kuitenkin katselee jo tyttöjä sillä silmällä. Mies ei uskalla pyytä ä ketään tanssimaan eikä kukaan lähtisikään.
13-14v
Luuserimies "löytää" masturboinnin, joka on oleva hänen ainut kosketuksensa seksin maailmaan hyyyyvin pitkään. Hän ei kuitenkaan tajua sitä vielä tuolloin koska on vielä nuori eivätkä ikätoveritkaan ole vielä saaneet(ainakaan suurin osa)
15-16v Luuserimies on edelleen ilman kontaktia tyttöihin ja kuuntelee hämmentyneenä, nolostuneena ja orastavaa alemmuudentunnetta potien kun ikätoverit vieressä kertovat naureskellen ensimmäisistä seksikokemuksistaan ensirakkautensa
tai jonkun kotibileistä pokatun uraansa aloittelevan jakorasian kanssa. Luuserimies saa kulla miltä pillu tuntuu jä näyttää ja mitä kondomia on käytetty jne. Hän ei voi kuvitellakkaan itseään ikätovereidensa saappaisiin ,joiden seksuaalinen kehitys on ollut normaalia. Tässäkin iässä luuserimies on vielä autuaan tietämätön tulevista psyykkisistä ongelmista. Hän voi yhä ajatella, että ehtiihän sitä.
18-19v Luuserimies on tullut aikuisikään ja osalla hänen ikätovereistaan on jo vakituinen tyttöystävä ja seksikokemuksia on paljon. Niilläkään jotka eivät vakiintuneita ole on säätöjä ja satunnaisia panoja naisten kanssa. Myös ne pojat ovat jo saaneet, joita koulussa kiusattiin eivätkä he olleet tyttöjen suosiossa. Luuserimies on ehkä jo saanut avattua suunsa naisten seurassa ja hän on hyvällä, todella hyvällä tuurilla jo päässyt kaveripojaksi, mutta ensisuudelmakin on kokematta, yhdynnästä puhumattakaan.
20-22v Nyt luuserimiehelle valkenee, että hän on seksuaalisesti jälkeenjäänyt, hän on seksuaalisesti samalla viivalla 11 vuotiaan kanssa ja tämä alkaa hävettää ja vituttaa luuserimiestä. Ikätovereille seksistä on tullut itsestäänselvä asia kuin juokseva vesi, panoilla ei enää kehuskella eikä niissä ole mitään kummoista. Monet kaverit ovat jo juoksunsa juosseet ja vakiintuneet paitsi kovimmat pelimiehet. Luuserimies on edelleen ilman ensisuudelmaa ja seksin saaminen tuntuu hänestä yhtä epätodennäköiseltä kuin lottovoitto. Hän kuitenkin saa jo puhuttua naisille, mutta vain virallisissa tilanteissa kuten työpaikoilla.
23-25v Luuserimiestä alkaa kyrpimään ja masentamaan, että kymmenen vuotta nuoremmilla on elämää, seksiä ja parisuhteita. Nyt hän tajuaa olevansa epänormaali friikki ja, että hänen kohtalotoverinsa ovat erittäin harvassa. Myös muut ihmiset alkavat pitää häntä omituisena friikkinä.
25-30 Kontaktin ottaminen naisiin muuttuu vuosi vuodelta vaikeammaksi ja vaikeammaksi kokemattomuuden ja sen aiheuttaman masennuksen ja alemmuuden tunteen vuoksi, nyt luuserismies alkaa oirehtia psyykkisesti. Ikätoverit sen sijaan ovat jo naimisissa ja lasten isiä ja luuserimies on seksuaalisessa kehityksessä valovuosia heitä jäljessä. Luuserimies ei kehtaa lähteä viettämään ikätovereidensa kanssa poikien saunailtaa koska tietää mistä siellä puhutaan. Luuseimies on keskellä negatiivista oravanpyörää, jossa kokemattomuus aiheuttaa lisää kokemattomuutta. Luuserimiehen päivät kuluvat miettiessä mikä meni vikaan, miksi hänestä tuli mitä tuli.
10v Kiinnostus vastakkaaseen sukupuoleen orastaa
, ollaan kuitenkin vielä hihittely ja "tuo pussasi
tyttöä nauretaan sille"asteella. Luuserimies on samalla viivalla muiden kanssa.
11-12v
Luuserismies katselee ala-asteen diskon seinän vieressä, kun luokan suosituimmat pojat tanssivat hitaita tyttöjen kanssa ja ensisuudelmia vaihdetaan. Hänkin kuitenkin katselee jo tyttöjä sillä silmällä. Mies ei uskalla pyytä ä ketään tanssimaan eikä kukaan lähtisikään.
13-14v
Luuserimies "löytää" masturboinnin, joka on oleva hänen ainut kosketuksensa seksin maailmaan hyyyyvin pitkään. Hän ei kuitenkaan tajua sitä vielä tuolloin koska on vielä nuori eivätkä ikätoveritkaan ole vielä saaneet(ainakaan suurin osa)
15-16v Luuserimies on edelleen ilman kontaktia tyttöihin ja kuuntelee hämmentyneenä, nolostuneena ja orastavaa alemmuudentunnetta potien kun ikätoverit vieressä kertovat naureskellen ensimmäisistä seksikokemuksistaan ensirakkautensa
tai jonkun kotibileistä pokatun uraansa aloittelevan jakorasian kanssa. Luuserimies saa kulla miltä pillu tuntuu jä näyttää ja mitä kondomia on käytetty jne. Hän ei voi kuvitellakkaan itseään ikätovereidensa saappaisiin ,joiden seksuaalinen kehitys on ollut normaalia. Tässäkin iässä luuserimies on vielä autuaan tietämätön tulevista psyykkisistä ongelmista. Hän voi yhä ajatella, että ehtiihän sitä.
18-19v Luuserimies on tullut aikuisikään ja osalla hänen ikätovereistaan on jo vakituinen tyttöystävä ja seksikokemuksia on paljon. Niilläkään jotka eivät vakiintuneita ole on säätöjä ja satunnaisia panoja naisten kanssa. Myös ne pojat ovat jo saaneet, joita koulussa kiusattiin eivätkä he olleet tyttöjen suosiossa. Luuserimies on ehkä jo saanut avattua suunsa naisten seurassa ja hän on hyvällä, todella hyvällä tuurilla jo päässyt kaveripojaksi, mutta ensisuudelmakin on kokematta, yhdynnästä puhumattakaan.
20-22v Nyt luuserimiehelle valkenee, että hän on seksuaalisesti jälkeenjäänyt, hän on seksuaalisesti samalla viivalla 11 vuotiaan kanssa ja tämä alkaa hävettää ja vituttaa luuserimiestä. Ikätovereille seksistä on tullut itsestäänselvä asia kuin juokseva vesi, panoilla ei enää kehuskella eikä niissä ole mitään kummoista. Monet kaverit ovat jo juoksunsa juosseet ja vakiintuneet paitsi kovimmat pelimiehet. Luuserimies on edelleen ilman ensisuudelmaa ja seksin saaminen tuntuu hänestä yhtä epätodennäköiseltä kuin lottovoitto. Hän kuitenkin saa jo puhuttua naisille, mutta vain virallisissa tilanteissa kuten työpaikoilla.
23-25v Luuserimiestä alkaa kyrpimään ja masentamaan, että kymmenen vuotta nuoremmilla on elämää, seksiä ja parisuhteita. Nyt hän tajuaa olevansa epänormaali friikki ja, että hänen kohtalotoverinsa ovat erittäin harvassa. Myös muut ihmiset alkavat pitää häntä omituisena friikkinä.
25-30 Kontaktin ottaminen naisiin muuttuu vuosi vuodelta vaikeammaksi ja vaikeammaksi kokemattomuuden ja sen aiheuttaman masennuksen ja alemmuuden tunteen vuoksi, nyt luuserismies alkaa oirehtia psyykkisesti. Ikätoverit sen sijaan ovat jo naimisissa ja lasten isiä ja luuserimies on seksuaalisessa kehityksessä valovuosia heitä jäljessä. Luuserimies ei kehtaa lähteä viettämään ikätovereidensa kanssa poikien saunailtaa koska tietää mistä siellä puhutaan. Luuseimies on keskellä negatiivista oravanpyörää, jossa kokemattomuus aiheuttaa lisää kokemattomuutta. Luuserimiehen päivät kuluvat miettiessä mikä meni vikaan, miksi hänestä tuli mitä tuli.
Vastaukset 16
Vanhimmat
nostaa elämää suuremmalle jalustalle? Jos sitä pitää noin tärkeänä asiana niin ei ihme että rupee vituttaa ja sitten keksii netissä tällaisia termejä ja kaavoja joilla on heikosti yhteneväisyyttä todellisuuden kanssa.
tärkeää ole, vaan ilman sitä kukaan meistä ei olisi täällä. Ei se ole elämänehtoa tärkeämpi asia.
Säästyttäisiin kaltaisiltasi vittupäiltä.
Minun tuli oikeasti paha mieli tätä lukiessani. Haluaisin halata sinua, jos se mitään auttaisi (ja jos et pitäisi nelikymppisen äidillistä halausta kovin vastenmielisenä).
Mutta kerrotko, mitä odotat naisilta? Mitä naiset voisivat tehdä toisin? Ymmärräthän, että nuoret tytötkin ovat valtavan epävarmoja. Tosi harva uskaltaa tehdä mitään aloitetta pojille. Sinä et voi tietää, vaikka niissä diskoissa monikin tyttö olisi katsellut sinua siillä silmällä. Ja itkenyt illalla itsensä uneen, kun et sinä hakenut heitä tanssimaan, vaan vain ne metelöivät pojat, jotka hakivat kaikkia muitakin.
Olethan lukenut lehdistä, että 20-30-vuotiaiden naisten kansantauti on masennus. Kerrotaan yleisen mielipiteen mukaisia korrekteja syitä, kuten työelämän paineet. Sekin on totta, mutta usko pois, monella on ihan samanlaisia sydänsuruja kuin sinulla. Sydän on rikottu kerta toisensa jälkeen, tai sitten kukaan ei ole ollut kiinnostunut.
Et sinä ole luuseri. Olet arvokas ihminen, jota joku kiva nainen oikeasti tarvitsee. Kaikkea hyvää sinulle!
t. nainen, aviovaimo ja 2 pojan äiti
mukavaa kun joku kannustaa
Joo tää nainen kirjoitti sulle kivan viestin siitä kuinka vielä JOSKUS sua onnistaa ja kaikki on hyvin. Aivan kuten b-luokan hollywood teiniseksileffassa. Olet se luuseri joka katsoo ihailevasti niitä mukavia tyttöjä ja joka leffan lopussa saa oman naisen. Mutta tää on reality, niin ei tule käymään, ei tässä maailmassa kivoja ja kilttejä palkita.
Noh toivotaan onnea, mutta aika kylmä fakta on se ettei naisia kiinnosta täysin kokemattomat luuserit ellet osaa valehdella hyvin.
Myös toi "kyllä sä vielä joskus" asenne alkaa muutamien vuosien päästä tuntua samalle kun kaatais kylmää vettä palovamman päälle. Se helpottaa hetken, mutta kun se veden tulo lakkaa niin se sama kipu tulee taas takaisin.
Hmmm onhan se tietty surullista jo jää ilman "rakkautta"... Mutta mä tunnen toisaalta monia esimerkkejä, tapauksia joissa toi kierre on kuitenkin katkennut siinä 20-vuotiaana vaikka toisin ois saattanu luulla... Ainaki kaks kaveripoikaani on semmosia et luulin ettei ne ehkä löytäis tyttöö.. Ainakin lukioaikainen paras ystäväni joka oli poika: tiesin että hän oli kokematon tyttöjen kanssa ja hänestä oli jännä kun oli tyttö kaverina. Mutta nyttemmin hän on onnellisesti suhteessa ja asuu tytön kanssa, eli päässyt pidemmälle naisasioinensa kuin minä poikajuttujeni kanssa (en asu enkä oo koskaan asunu miehen kaa...)
Melko hyvin osasit kiteyttää kehityksen luuseriksi. Kolmenkymmenen vuoden kokemuksella voin sanoa, että jokseenkin näin asiat ovat ainakin omalla kohdallani menneet. Ainoa asia, mistä olen eri mieltä on tuo viimeinen virke "Luuserimiehen päivät kuluvat miettiessä mikä meni vikaan, miksi hänestä tuli mitä tuli."
Tuon sijaan ainakin minä olen viime vuosina keskittynyt miettimään mitä muita hienoja asioita elämässä oikein on ja löytyyhän niitäkin esim. nuorempana opiskelu ja nyt mielenkiintoinen työ, urheilu, matkustelu ym. harrastukset... Parempi siis keskittyä siihen mitä on tai minkä voi saavuttaa eikä murehtia puutteita tai asioita jotka ovat jo karanneet liian kauas.
Kokonaan kokemattomuudesta johtuvasta nolouden tai alemmuuden tunteesta ei varmasti pääse eroon mutta näköjään senkin asian kanssa pystyy päivä kerrallaan elämään.
itselläkin synnynnäisen vian vuoksi kun minusta ei ole seksipuuhiin ainakaan ilman leikkausta ja koulukiusaamisen takia syrjäydyin jo yläasteella muutenkin sosiaalisesti jolloin vastakkaiseen sukupuoleen tutustumisen alkeetkin jäi väliin niin nyt lähes 35 vuotiaana on jo pitkään tullut keskityttyä muihin elämässä kiinnostaviin asioihin, naisasiat on jääneet täydellisesti pois elämänkokemuksestani.
Tällaisenaan naisiin tutustuminen olisi täysin turhaa vaivaa, siinä ei muuta kuin altistaisi itsensä lisänöyryytyksille, häpeälle ja noloille tilanteille. Sellaista en halua kokea enää koskaan.
Jos aikoinaan nuorena en olisi joutunut koulukiusatuksi, jos olisi ollut joku tyttökaveri ehkä olisin mennyt ajallaan siihen leikkaukseenkin ja elämäni voisi olla nyt täysin toisenlaista mutta nyt tämä elämäni vaan on toteutunut tällä tavalla. Yksi asia johtaa toiseen ja monellekin asialle on jokin tietty aika jossa ajassa siihen pitää päästä alkuun tai mahdollisuus on menetetty iäksi. Minun mahdollisuuteni on mennyt jo aikapäiviä sitten joten on turhaa enää siihen leikkaukseenkaan mennä.
En kyllä paljon kiittele ns. "luontoäitiä" joka selvästi halusi varmistaa mahdollisuuksieni pilaantumisen vielä sillä synnynnäisellä viallakin.
kokemattomat miehet. Pelkäätte elämää ettekä uskalla ottaa riskejä ja altistaa itseänne sille mahdollisuudelle että poltatte näppinne. Olin jo 25 kun tosissani päätin että hommaan itelleni naisen. Sitä ennen ei mitään kokemusta naisista ei edes suudelmaa eikä silti ollut liian myöhäistä tarttua toimeen.
"Pelkäätte elämää ettekä uskalla ottaa riskejä ja altistaa itseänne sille mahdollisuudelle että poltatte näppinne."
Kannattaa huomioida, että tämä voi päteä monissa tapauksissa vain kanssakäymisessä naisten kanssa. Usein ihminen on monissa asioissa sellainen että on oma itsensä ja ottaa välillä riskejä, mutta sosiaalisissa suhteissa esimerkiksi naisten kanssa kynnys on monista syistä paljon korkeampi. Se ettei ole rohkea naisten seurassa ei tarkoita etteikö olisi rohkea muissa elämän osa-alueissa.
mutta tosta se joka tapauksessa on loppupeleissä monilla kiinni. Ei edes uskalleta kunnolla yrittää koska luovuttaminen ja valittaminen on niin paljon helpompaa. Ryvetään itsesäälissä ja kynnys kasvaa vuosi vuodelta korkeammaksi kunnes ei muuta osata kuin katkeroitua ja syyttää muita. Jos jonkun asian ihmissuhteista vuosien varrella oppii niin se on se ettei mikään ole varmaa tai noudata tarkasti tiettyä kaavaa jonka ympärille on helppoa rakentaa omat suunnitelmansa. Pettymyksiä tulee mutta niin tulee myös onnistumisia. Sitä paitsi jos noin myöhään lähtee peliin mukaan niin ihan turha odottaa heti lyövänsä kunnaria pelissä jota muut ovat pelanneet jo vuosia.
"Ei edes uskalleta kunnolla yrittää koska luovuttaminen ja valittaminen on niin paljon helpompaa."
Olisihan se hienoa jos kyse olisi oikeasti vaan ongelmasta joka korjaantuu sillä että vaan yksinkertaisesti itseään tekemään aloitteita. Mutta kun se on useimmille paljon monimutkaisempi prosessi. Asiaa ei ainakaan helpota se, että moni joutuu käytännössä käymään sen henkisen tason prosessin yksin. Vain samassa tilanteessa oleva/ollut pystyisi auttamaan asiaa, sillä useimmiten tilanteesta ymmärtämättömien ohjeet ovat luokkaa "mene nyt vaan juttelemaan" ja "kyllä sä vielä jonkun löydät, ole vain oma itsesi, katsele ympärillesi".
Kyse voi olla myös priorisoinnista. Prosessi vie monilla useita vuosia, ja siihen täytyy nähdä paljon vaivaa. Tähän kun voi monilla kuulua jo sisäisen ajatusmaailman ja negatiivisen ajattelun avaaminen ja pois sulkeminen, joka on tehtävä jo ennen kuin edes alkaa miettimään miten kannattaisi lähestyä naisia. Siis tietenkin sen lisäksi että joutuu henkisesti valmistautumaan siihen että alussa tulee turpaan paljon ja pitkään. Moni ei välttämättä ole (vielä) valmis tähän prosessiin. Tietenkin kyse on edelleen osittain siitä että ei uskalla, mutta se on vain osa kokonaisuutta.
Asioiden muuttaminen on silti mahdollista. Vielä kun itse osaisin jostain kaivata motivaatiota tähän. Ensimmäinen vaihe ajatusmaailman muuttamisesta oli hieman raskas, ja vaikka se onnistui täysin niin on pettynyt siitä että masentuneisuuden ja negatiivisen ajattelun poistaminen ei auta pätkääkään naisten kanssa pärjäämisessä. Se nyt vaan on ihan oma, erillinen projektinsa.
Minäkin olen alkanut ajatella positiivisesti ja kunnioittamaan itseäni, sekä alkanut tekemään naisille aloitteita, mutta siitä huolimatta mitään en ole saanut aikaiseksi. turpaan vain on tullut ja kovaa.
Minäkin olen alkanut ajatella positiivisesti ja kunnioittamaan itseäni, sekä alkanut tekemään naisille aloitteita, mutta siitä huolimatta mitään en ole saanut aikaiseksi. turpaan vain on tullut ja kovaa.
Harvinaisen totta toi teksti, ainakin omalla kohdalla.
Katotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan