Ei täältä netistä näytä löytyvän sen helpommin seuraa kuin reaalimaailmasta. Olen saanut netistä lähinnä kaverisuhteita naisista. Lisäksi kyyti on ollut aika kylmää eli pakkeja on saatu oikein urakalla.
Oma ongelmani on se, että vaikka minulle on monia hyviä ominaisuuksia esim. luotettavuus, iloisuus, hyvät käytöstavat jne. Niin haitat vievät voiton. Ensinnäkään en ole kovin komea enkä edes pitkä. Vaikka olen huumorintajuinen, niin en ole erityisen hauska eli en osaa naurattaa naisia (paha puute, koska naisia naurattamalla rumempikin mies saa kumppanin). Minulta myös puuttuu tietty miehinen jätkämäisuus (vetoaa osaan naisista) eli olen aika sopeutuvainen. Olen usein päässyt 3-4 treffeille, mutta sitten nainen on vain todennut, että en sytytä häntä ja hän haluaisi olla kaverini. Olen kyllä yrittänyt kaikenlaista, mutta perusluonnetta on vaikea muuttaa.
Ajattelin, että jos netistä löytyisi joku kaltaiseni nainen, mutta turha toivo. Ikääkin alkaa olla sen verran, että alan pikkuhiljaa uskoa, että ehkä on vain hyväksyttävä se, että minulle ei löydy kumppania. Sinänsä se tekee surulliseksi, mutta suhdetta on vaikea syntyä, jos ei pysty herättämään naisissa fyysistä vetoa itseään kohtaan. En sinänsä jaksa katkeroitua, koska tämä ei ole kenenkään syy.
Oma ongelmani on se, että vaikka minulle on monia hyviä ominaisuuksia esim. luotettavuus, iloisuus, hyvät käytöstavat jne. Niin haitat vievät voiton. Ensinnäkään en ole kovin komea enkä edes pitkä. Vaikka olen huumorintajuinen, niin en ole erityisen hauska eli en osaa naurattaa naisia (paha puute, koska naisia naurattamalla rumempikin mies saa kumppanin). Minulta myös puuttuu tietty miehinen jätkämäisuus (vetoaa osaan naisista) eli olen aika sopeutuvainen. Olen usein päässyt 3-4 treffeille, mutta sitten nainen on vain todennut, että en sytytä häntä ja hän haluaisi olla kaverini. Olen kyllä yrittänyt kaikenlaista, mutta perusluonnetta on vaikea muuttaa.
Ajattelin, että jos netistä löytyisi joku kaltaiseni nainen, mutta turha toivo. Ikääkin alkaa olla sen verran, että alan pikkuhiljaa uskoa, että ehkä on vain hyväksyttävä se, että minulle ei löydy kumppania. Sinänsä se tekee surulliseksi, mutta suhdetta on vaikea syntyä, jos ei pysty herättämään naisissa fyysistä vetoa itseään kohtaan. En sinänsä jaksa katkeroitua, koska tämä ei ole kenenkään syy.
Vastaukset 20
Vanhimmat
sun kirjoituksesi oli melkoisen asiallinen, niin eiköhän se treffikin löydy. :)
Kemiat ei vain pelaa tms. Mut muhun ainakin vetois tuo rehellisyys.. Ja hyvistä käytös tavoista olen myyty...
Naisten naurattajia en kyllä kaipaa.
Enkä jätkämäisyyttäkään. Sopeutuvaisuus... on tai - Ei kaikkea pidä niellä..
miehekäs pitäis olla mutta samalla tunteet kertoa ..näyttää..
Ja komeus.. Sekin on katsojan silmässä... Jos laitat osoitteen voisin kirjoitella...
Minä aikoinaan löysin omani kultakimpaleeni täältä. Mies ei ollut kovin pitkä, eikä viimeisen muodin orjakaan. Hän hurmasi minut miehekkäällä käytöksellään alussa, kohtelias, avasi ovet, auttoi takit päälle ja pois, maksoi illankin (selitti itse että oli pyytänyt minua ulos), aiontuntuisia kohteliaisuuksia jne. En itse ollut siinä vaiheessa kovin ihastunut, mutta mies jäi mieleen ja siitä se sitten lähti varovasti. Ja voi minkä kultakimpaleen olen löytänyt! Tämä on mies, joka tunnustaa rakkautensa joka päivä jotenkin, kehuu kauniiksi ja sanoo usein olevansa ylpeä minusta!!! Hän on kiltein ja ihanin ihminen mitä olen koskaan tavannut. Joten älä sinäkään luovuta. Ole aito, kohtelias treffeillä, kyllä joku sen pinnan alle näkee.
tuntuu että et osaa arvostaa omia hyviäpuoliasi. Jos olisit tyytyväinen siihen mitä olet voisi olla että nappaisi paremmin, naisrintamalla. Ei kannata yrittääkkään olla sellainen mitä ei oikeasti ole.
Joskus jossakin se oikeakin tulee vastaan, uskon. Vaikutat oikein fiksulta ja älykkäältä, joten älä luovu toivosta.
Perusluonetta on tosiaan hankala muuttaa, mutta täytyy sanoa, että on ihmisten vaatimustasokin noussut. Liikaa ylisuuria odotuksia ja sitten ihmetellään nelikymppisinä kun ollaan edelleen sinkkuja.
hakee nuorempaa,ei kelpaa oman ikäset eikä edes muutaman vuoden nuoremmat?
Suuret luulot itsestään on ja peiliin ei ole edes keritty vilkaista,kun niin vauhtia riittää,nuorekkaalla vanha miehellä.
Emme ole vielä tavanneet, mutta molemminpuolinen ihastuminen tuntuu todennäköiseltä, kunhan lopulta pääsemme 'käsiksi' toisiimme. Ilman nettiä emme ikinä olisi tutustuneet. Tuntuu, että pitäisi lähettää joku palkkio Suomi24:lle tästä mainiosta palvelusta.
Noh noh. Positiivinen asenne on tietysti hyvästä, mutta älä nyt vielä ala Suomi24:ä palkitsemaan, jos et ole vielä edes tavannut miestä.
Melko moni osoittautuu livetapaamisella ihan toisenlaiseksi kuin on omassa päässä kuvitellut. Moni osoittautuu myös varatuksi, vaikka muuta väittikin.
Katsele ihan rauhassa miten homma etenee, niin et sitten tipukaan niin korkealta jos homma ei toimikaan.
olevat usein on varattuja.
Sinkkuja
mäkin luulin maaliskuussa löytäneeni elämäni miehen ja vielä toukokuussakin olin sitä mieltä, kesäkuukin oli ihan ihanaa... mies oli luonani kaksi viikkoa ja musta sekin oli omalla tavalla ihanaa... kunnes, mies alkoi ivailemaan mun murteella, juu... kerran tai kahdesti se on hauskaa, mutta toistuvasti ei. Miehen lähtiessä, tai lähdön jälkeen paljastui monia valheita tai mies jäi niistä kiinni. Ja lupauksia joita hän ei kai aikonutkaan pitää koskaan.
Opin taas kerran että mihinkään/kehenkään ei voi luottaa.
Aina ole välttämättä siitä luottmuksesta kiinni. Sinulla on vain liian usein ollut liian huono tuuri. Minäkin pelasin joskus tuota "tunnepilä", mutta otin siitä opikseni enkä ole toista kertaa jumalauta sitä mokaa tehnyt.
ei netistä löydy muita kuin "kaverityttöjä". Niitä alkoi olla jo liiankin kanssa. Jokainen, johon itse tunsin kiinnostusta ilmoitti haluavansa olla vain kaveri, heh. No eihän ne mitään oikeita kavereita tietty ole ja yhdenkään kanssa en mitään kaveruutta jatkanut. Miten voisikaan, kun on itse kiinnostunut muussa mielessä. Kyllä ne kaverit tulee muualta, kuin treffipalstalta.
No kuitenkin parin vuoden sitkeän treffailun jälkeen kohtasin omani ja suhde lähti heti käyntiin. Kumpikin tykkäsi oikeasti ja kovin ja nyt ollaan jo asuttu yhdessäkin pidempään :) Todella unelmieni täyttymys kaikella tavalla ja yhteiselo toimii niin hyvin kuin vain voi. Kummallakin meillä oli ennen toistemme löytämistä ikäviä kokemuksia enemmänkin, mutta tuokoon tämä esimerkki sinulle toivoa paremmasta. Sitä on olemassa, vaikka nyt tuntuisikin että ei ole :)
Pidä välillä taukoa treffipalstalta ja nollaa itsesi. Se on tarpeellista silloin kun olet löytänyt kivan ihmisen, josta ei tule sen kummempaa tai muuten vaan alkaa tökkimään koko homma. Nauti kesästä ja jatka taas kun siltä tuntuu.
keksityltä tarinalta.
On se huono puoli, että aluksi nämä "tytöt" ovat vain niinkutsuttuja "deittikaverieita". Ja hakilanti siinä on minsuta se, kun noissa "deiteissä" diettaa yleensä kaikenikäistä porukkaa ja veilä mistä päin Suomea tahansa.
Susta vitsi niin koita ite. Tiedätsä ede sitä, mikä Facebook on? Parasta vaan sulkea profiilit kaikista deiteistä.
ollut keksitty, vaan kerroin oman tarinani näistä jutuista. Mikä siinä on keksittyä mielestäsi? Se että sieltä voi löytyä mieluinen kumppani? Vai kenties se että se ei löydy välttämäti heti ja minullakin hommaan meni kolmatta vuotta ennenkuin tärppäsi?
Kuulosti niin naisen tekstiltä...
tule löytämään.
Moni mies potee samaa.
Olet kuitenkin päässyt useammille treffeille joten siinä suhteessa toivoa on.
Luotettavuus, iloisuus ja hyvät käytöstavat eivät vielä ole mitään.
Sinussa ei ole sitä seksuaalista särmää jota etsitään varsinkaan fyysisellä tasolla.
Katkeroituminen on ihan luonnollista jos kokee pettymyksiä.
Älä tuhlaa liikaa aikaa turhaan nettideitissä pyörimiseen.
Deittaamalla ole löytänyt, vaikka onekin helevettivie dietannut surorastaan maailntappiin. Mutta NYT OLEN LOPETTANUT sellaisen. kun maksaakin vielä niin maan p:sti.