Seksinmäärä parisuhteessa?

Mikä olisi se sopiva määrä seksiä parisuhteessa, siinäpä ns. ikuisuuskysymys.

Se taitaa olla kiinni ihmisen luonteesta, elämäntilanteesta, asenteesta ja libidosta, jotkut haluavat joka päivä ja joillekin riittää kerta viikossa tai jopa kerran kuussa. Sehän olisikin ihannetapaus, että naiset ja miehet löytäisivät sopivan partnerin, ettei toisen tarvitsisi tuskailla seksinpuutteesta tai liiallisesta seksistä.

Se mikä mättää parisuhteessa jollei seksi maistu, niin niitä syitä löytyy paljon. Kuten se että seksistä tulee arkipäiväistä, se sujuu saman kaavan mukaan, siinä ei ole vaihtelua ja se on mielikuvituksetonta "jyystämistä" samassa asennossa. Seksi alkaa tuntumaan pikemminkin velvollisuudelta ja pakkopullalta kuin mitä sen pitäisi olla, eli nautintoa, hauskanpitoa ja toisen huomioimista.

Eihän kukaan meistä halua esim. syödä päivästä toiseen samaa ruokaa tai katsella samaa elokuvaa? Sama pätee seksiinkin, siinä pitää olla vaihtelua ja kokeilla uusia asioita joista kumpikin tykkää. Tosin pakottaa ei kannata, koska se ainakin johtaa haluttomuuteen.

Ehkä pahin seksintappaja lienee kuitenkin se, että mies ei ota huomioon naisen tarpeita? Pahimmillaan jotensakin näin: ei kunnollista esileikkiä, lähes "suoraan asiaan", sitten kun mies on lauennut niin hän alkaa melkein samantien nukkumaan. Nainen ei edes ehdi kunnolla mukaan, jos se akti kestää sen 1-2 minuuttia, eikä hän todellakaan saa tällaisesta nautintoa.

Jollei mies kunnioita ja arvosta naistansa noin yleisessä kanssakäymisessä, niin ei hän tee sitä sängyssäkään. Naisesta alkaa mitä suurimmalla todennäköisyydellä tuntumaan siltä, että hän on miehellensä vain pelkkä reikä. No, vähemmästäkin syystä loppuu innostus seksiin.

Toisaalta, ei se naisen haluttomuus aina miehen vika ole. Jollei nainen ole itseensä tyytyväinen, niin ei hän pysty seksistäkään nauttimaan. Niinpä, jos mies kehuu naistansa seksikkääksi ja tämä ei edes usko siihen, niin minkäs teet? Se on erittäin vaikeata ellei jopa mahdotonta "korjata" toisen itsetuntoa, jollei toinen siihen itse pysty/halua.

Kaikki lähtee hyvästä itsetunnosta ja siitä että osaa valita itsellensä sopivan kumppanin. Se ei todellakaan ole helppo tehtävä, jotkut eivät löydä sellaista koskaan :-/.

Itse olen 24 ja naisystäväni on 22 vuotias.
Harrastamme seksiä noin 1-2kertaa viikossa, en ole oikein tyytyväinen tilanteeseen monestakin syystä.

Nainen on kyllä halukas, mutta vain harvoin. Silloinkin kun harrastamme seksiä niin se menee suunnilleen näin:
Esileikki, hyväilyä pussailua jne varmaan jotain puolituntia, joskus kauemmin, Otetaan vaatteet pois, harrastetaan seksiä 30minuutista 2tuntiin, itseltäni tulee mutta naiselta ei. En ole koskaan saanut häntä tulemaan vaan hänen pitää itse apuvälineitä käyttäen ns:"hoitaa homma kotiin", kun minä katson vierestä ja koitan siinä sitten jotain tehdä että vaikuttaisin vielä edes etäisesti kiinnostuneelta seksistä vaikken sitä olisi.
Mutta joskus käy niin että nainen ei tule edes vaikka tekisi itse hommat, siitä seuraa jonkinlainen masennustila ja minustakin tuntuu jotenkin syylliseltä kun itse jo tulin mutta nainen ei..

Mikään ei tunnu auttavan ja pelkään pahasti että vielä nuori suhteemme on menossa karille jo muutenkin, eikä vain seksin takia, vaan sen että en halua tuntea syyllisyyttä joka asiasta mitä sanon tai teen, hän ottaa asiat ihan liian vakavasti ja masentuu melkein mistävaan, tuntuu että aiheutan hänelle loppujenlopuksi vain pahaa oloa ja kärsimystä.
Siltikään en haluaisi erota hänestä, pidän hänestä enemmän kuin kenestäkään josta olen koskaan pitänyt. En haluaisi jättääkkään häntä, koska pelkään että se aihauttaisi hänelle vain entistä pahemman olon ja toivon että kaikki paranisi vielä ja että tämä olisi vain joku "kausi"...

Pitkässä avioliitossa seksin määrä väkisinkin vähenee.

Mutta kyllä suurin syy on siinä, millaista se seksi on. Jos esileikkiä ei ole, rakastelu on itsekästä (ei huomioida toisen toiveita), mies laukeaa liian nopeasti, ei tuollaista rakastelua odota ja väkisinkin määrä vähenee.

Jokainen on itse myös rakastelun seppä eli pitää käyttää mielikuvitustaan, jotta seksielämä säilyy mielenkiintoisena, eikä muutu yhdentekeväksi. Se kuuluu molemmille.

Määrällä ei ole väliä, laadulla ennemminkin. Jollekin riittää vähempi, toinen vaatii useammin. Kultainen keskitie on löydettävä.

Olemme vähän alle nelikymppisiä ja seksiä on kerran viikossa tai kahdessa, eli AIVAN LIIAN VÄHÄN.

Teini-ikäiset lapset on aika hyvin rajoittava tekiä. Kahden keskeistä aikaa on ihan liian harvoin. Lisäksi epäilen että vaimolla on suhde... Mutta kun minulla ei ole mitää todisteetta siitä, niin jatketaan näin. Kun todiste tulee niin muija lentää pihalle ja tilalle tulee nuorempi ja viriilimpi nainen.

..erilaisia...ei kai siinä sen kummempaa...

harrastetaan seksiä aina tarpeen mukaan, ei sitä määritellä kuinka usein tai mihin kellon aikaan, vaan silloin kun haluttaa.