TYP asiakkaana hommasin itseni tukityölliseksi ja nyt kun hommat loppuu en halua palata takaisin koska ämmät jotka
siä mua hyysäs on vaihtuneet enkä saanut myöskään aiemmin
ns.oikeaa palvelua kursseja kursseja.Siis mihin ilmottaudun kun
nää hommat loppuu?
siä mua hyysäs on vaihtuneet enkä saanut myöskään aiemmin
ns.oikeaa palvelua kursseja kursseja.Siis mihin ilmottaudun kun
nää hommat loppuu?
Vastaukset 27
Vanhimmat
ei ne eukot vapaaehtoisesti halua irrottaa sinua otteestaan.
Työ- ja elinkeinotoimisto on julkisen palvelun laitos ja ei voi kieltäytyä "palvelemasta" sinua. Tällä palstalla on ollut paljonkin juttua siitä että TYP ei ole pakollinen vaikkakaan tuo ei aina käytännössä toimi. Tuo työjakso taitaa olla sellainen sauma päästä pois TYPistä että pidä puoles loppuun asti. Älä anna periksi TYPeryksille!!
Itseasiassa ovat jo tukityöjakson aikana saaneet pomolta selvitystä että onkos ahkerakin työntekijä.
Olet ilmeisesti ollut palkkatukitöissä? Vai olitko ilmaistöissä?
Yksinkertaisesti ilmoittaudu työkkärissä ja jos yrittävät siirtää typpiin, ilmoitat, ettet sinne halua. Typin pitäisi lain mukaan olla vapaaehtoinen, vaikka työvoimaviranomaiset yrittävät muutta esittääkin ja toimivat käytännössä lainvastaisesti.
Ehdottoman tärkeää on myös peruuttaa kirjallisesti typpiin antamasi tietojenluovutuslupa, mikä vie typiltä toimintamahdollisuudet.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6999729/36802144
Tietojenantamisluvan peruuttaminen rinnastetaan toimenpiteestä kieltäytymiseen.
Suostumuksen antaminen on aina asiakkaan harkinnassa ja vapaaehtoista, eikä sen
antamatta jättämisestä aiheudu seuraamuksia.
''Tietojenantamisluvan peruuttaminen rinnastetaan toimenpiteestä kieltäytymiseen.''
Ei voida tai toimitaan lain ja ohjeiden vastaisesti, mikä tietysti ei olisi mikään yllätys, kun työvoimaviranomaisista on kyse.
Jos noin tehdään, menee valitusasteessa kumoon. Toimenpiteestä kieltäytyminen tarkoittaa ihan muuta kuin luvan peruuttamista.
Käytännössä ns. "työtöntä paremmin tietävät"- virkamiehet uhkaavat laittaa työttömyyskorvaukset katkolle mikäli ei allekirjoita tietojenluovutusta.
Käytäntö toimii, koska nämä virkamiehet eivät koskaan myönnä, että esittivät työttömälle suoran uhkauksen. Laillisuusvalvojat päätävät asiat ainoastaan virkamiehen lausunnon perusteella.
Mikäli työtön tietää oikeutensa, niin hyvin helposti järjestelmään kirjaamalla saadaan työttömälle lain kestävä sanktio ja työttömän on mahdoton todistaa syyttömyyttää. Ei tarvitse kuin "muka" lähettää työpaikkailmoitus, johon työtön ei luonnollisesti osaa hakea, koska osoitusta ei ole todellisuudessa lähetetty. Varmempi tapa taitaa olla järjestää työhaastattelu ja todeta lopuksi, että työtön kieltäytyi tarjotusta työstä. Todistustaakka on aina työttömällä.
''Käytännössä ns. "työtöntä paremmin tietävät"- virkamiehet uhkaavat laittaa työttömyyskorvaukset katkolle mikäli ei allekirjoita tietojenluovutusta.''
Jos sanallista uhkailua, niin nauhoitin auttaa tuossa. Tuo uhkaus on laiton.
''Ei tarvitse kuin "muka" lähettää työpaikkailmoitus, johon työtön ei luonnollisesti osaa hakea, koska osoitusta ei ole todellisuudessa lähetetty. Varmempi tapa taitaa olla järjestää työhaastattelu ja todeta lopuksi, että työtön kieltäytyi tarjotusta työstä. Todistustaakka on aina työttömällä.''
Noinhan homma monesti toimii. Joskus on tullut mieleen, että työttömille sanktioita järjestettäessä, niissä on myös fiskaalinen tavoite.
Mainitsemasi esimerkit ovat hyvin tavallisia, vaikka tuosta en ole ihan varma, että uskallettaisiinko väittää suoraan, että osoitus on lähetetty, vaikkei ole näin tapahtunut. Toisaalta tuo käy tietysti helposti, koska työkkärin ei tarvitse todistaa väitteitään. Mutta kun nuo osoitukset lähetetään ns. e-kirjeenä, joten lokitiedostoissa pitäisi jälki näkyä. Vaan sitähän ei kukaan tarkista, että näkyykö. Ei edes valitusasteissa. Riittää, kun työkkärissä väitetään, että lokitiedostoissa näin näkyy. Tuo riittää myös valitusasteille yleensä ja työtön häviää.
Tuosta fiskaalisesta tavoitteesta:
Vuoden 2007 työllisyyskatsauksen mukaan työttömät saivat n. 81 800 rangaistusta. Näistä karensseja on 45 200 ja rangaistustyövelvoitteita 36 700.
Tuosta 81 800 rangaistuksesta puuttuvat he, jotka ovat potkitut tavalla tai toisella ulkopuolelle työttömyysturvan.
Vuonna 2007 virallisen tilaston mukaan työttömiä oli runsaat 180 000. Siis lähes joka toista työtöntä rangaistiin. Oikea työttömien määrähän on ihan jotain muuta kuin mitä virallinen tilasto osoittaa.
Karenssien kestot ovat joko 2 kk tai 3 kk.
Pelkkiä karensseja on siis vuositasolla n. 45 000. Täysimääräistä työmarkkinatukea saava menettää siis 2 kk:n karenssin ajalta n. 1050 e, 3 kk:n karenssin saanut menettää n. 1580 e. Ansiosidonnaista saava tietysti enemmän.
Lievästä pahoinpitelystä tai lievästä rattijuopumuksesta saattaa selvitä 50-60 päiväsakolla. Työttömän päiväsakko on useimmiten 6 e, joten työtön selviäisi em. rikoksista 300-360 eurolla.
Joten kyllä työtön on tehnyt melkoisen rikoksen karenssin saadessaan.
Rangaistustyövelvoitteet kestävät minimissään 3 kk tai 5 kk. Nykyisin taitaa tavallisin rangaistustyövelvoite olla tuo 5 kk. Periaatteessahan rangaistustyövelvoite voi kestää vaikka eläkeikään asti. Se ei vanhene.
Minimissään rangaistustyössäolovelvoitteen saanut siis menettää tuon 1580 e, mutta tavallisimmin minimimenetys on 2600 e (5 kk:n rangaistustyövelvoite). Kattoahan ei ole.
Jos lasketaan karenssien keskimääräiseksi pituudeksi 2,5 kk, niin 45 200 karenssin osalta yhteiskunta säästää työllisyysvaroja n. 59 547 000 euroa, siis yli 59 miljoonaa. Jos tähän vielä lasketaan mukaan rangaistustyövelvoitteet, niin 100 miljoonaa taitaa paukkua rikki kirkkaasti.
Ei siis ihme, että näitä rangaistuksia lätkitään niin kevyellä kädellä kuin tehdään, kysehän on jo fiskaalisesta tavoitteesta.
Kun sitten sossut lisärankaisevat työtöntä vähentämällä perusturvaa 20-40 %, voitaneen puhua jo ihmisoikeusrikoksesta.
Työttömien parissa kuolevuus on muuta väestöä suurempaa, mikä ei ole ihme. Stressi tappaa ja aliravitsemus tappaa. Kaasukammiot eivät ole nykyaikana korrekteja keinoja, mutta käyhän se näinkin.
"
Vuoden 2007 työllisyyskatsauksen mukaan työttömät saivat n. 81 800 rangaistusta. Näistä karensseja on 45 200 ja rangaistustyövelvoitteita 36 700.
"
Mistä dokumentista (linkki mielellään esiin) olet luvut löytänyt. Vai oletko suorittanut laskentaa muista dokumentin luvuista päätellen.
Laittappa linkki dokumenttiin ja kerro laskentatapa millä päädyit 81 800 rangaistukseen (karenssit ja työvelvoitteet mukaanlukien).
Jos tosiaan on kuin väität, niin kyllhän noilla luvuilla saadaan suuria säästöjä köyhimpien selkänahasta aikaan.
Nuo luvut tulevat suoraan vuoden 2007 työllisyyskatsauksesta tai olisiko ollut työllisyyskertomuksen nimellä, itse olen vain poiminut luvut. Löytyvät sieltä tekstin joukosta muistaakseni katsauksen loppupuolelta. Googlaa, niin kyllä löytyy.
Saattaa olla, että jo vuoden 2008 työllisyyskatsauskin on ilmestynyt. Silloin kun ensi kertaa laadin kirjoituksen, mistä viestissäni on osa, viimeisin katsaus oli vuodelta 2007.
Kyse temin tai oikeastaan työministeriön julkaisuista.
Em. työllisyyskatsauksen/kertomuksen mukaan 2007 aloitti orjatöissä, ts. töissä, joista palkka on 0 e, n. 50 000 työtöntä. Lisäksi tulee tietysti vuoden 2006 puolella orjatyöt aloittaneet.
Kyllä, tästä dokumentista mainitsemiasi karenssilukuja löytyy :
Työllisyyskertomus vuodelta 2007
http://www.tem.fi/files/19485/temjul_12_2008_tyo_yrittajyys.pdf
"
Työvoimapoliittisista lausunnoista noin 81 800 annettiin työvoimapoliittisesti
moitittavan menettelyn johdosta. Lausunnoista 45 200 koski korvauksettoman
määräajan (ns. karenssin) asettamista. Yleisin peruste oli työstä eroaminen. Se oli
perusteena 20 000 tapauksessa (44 % korvauksettomista määräajoista). Työstä
kieltäytyminen tai työsuhteen syntymättä jääminen hakijan omasta syystä oli perusteena 4 800 tapauksessa (11 %). Koulutuksesta kieltäytyminen, eroaminen tai
se, että oli omasta syystään tullut erotetuksi, oli perusteena 6 000 tapauksessa
(13 %). Työllistymistä edistävistä toimenpiteistä kieltäytyminen tai tällaisen toimenpiteen keskeyttäminen oli perusteena 1 600 tapauksessa (3 %). Työnhakusuunnitelman tai aktivointisuunnitelman laatimisesta kieltäytymisen ja työnhaku- tai aktivointisuunnitelman noudattamatta jättämisen johdosta asetettiin 5 900 tapauksessa (13 %) korvaukseton määräaika.
"
Suuri ongelma on noissa rangaistuksissa se, että ihan usein peruste on enemmäkin mielikuvitusta tai sitten työttömästä riippumattomia syitä.
''Yleisin peruste oli työstä eroaminen.''
Tuo pitänee sisällään myös työstä erottamisen. Rangaistus paukkuu esim. koeaikaisesta erottamisesta, mikä voi johtua ihan mistä vain, esim. ettei vain työttömän nenänasento miellytä. Työstä eroamisten takana voi olla terveydelliset syyt, mutta kun ne eivät kelpaa, vaikka olisi melkein minkälainen lääkärinlausunto työn sopimattomuudesta. Jne.
''Työstä kieltäytyminen tai työsuhteen syntymättä jääminen hakijan omasta syystä''
Tuo pitkää sisällään esim. sellaiset tapaukset, joissa osoituskirje ei ole koskaan tavoittanut työtöntä. Osoituskirje voi jäädä menemättä perille monesta syystä. Esim. se ei ole koskaan lähtenytkään työkkäristä, koska on sattunut joku virhe tietoliikenneyhteyksissä (osoitukset lähetetään ns. e-kirjeenä), posti on hukannut jne.
Syy pitää sisällään myös sellaiset tapaukset, että työantaja on tulkinnut työnhakijan työhaluttomaksi, vaikkei siinä mitään perää olisikaan, mutta kun työantajan sana ratkaisee. Syy pitää sisällään sellaiset tapaukset, jossa osoitus on lähetetty paikkaan, minne työttömällä ei ole kulkuyhteyksiä ja työmatka siis mahdoton. Jne.
''Koulutuksesta kieltäytyminen, eroaminen tai
se, että oli omasta syystään tullut erotetuksi, oli perusteena 6 000 tapauksessa
(13 %)''
Ks. edellä.
''Työllistymistä edistävistä toimenpiteistä kieltäytyminen tai tällaisen toimenpiteen keskeyttäminen''
Tuossa on kyse yleensä orjatöistä kieltäytyminen. Tuossakin pätee edellä esitetty. Mutta ylipäänsä, minusta ei orjatöihin pitäisi suostuakaan, jos vain suinkin voi kieltäytyä.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/6999729/36802144
''työnhaku- tai aktivointisuunnitelman noudattamatta jättämisen johdosta asetettiin 5 900 tapauksessa ''
Tuossakin lienee usein taustalla, että on kieltäydytty orjatöistä.
Näin on että liki 81 800 jonkin asteista dokumentissa lueteltua karenssia annettiin .
Kun ynnäilin dokumentin lukuja, niin eipä jäänyt kuin 100 tapausta ihmetyttämään.
1
Työvoimapoliittisista lausunnoista noin 81 800 annettiin työvoimapoliittisesti
moitittavan menettelyn johdosta.
Kohta 1 (81 800 lausuntoa) jakautuu kahteen osaan :
1A : 45 200 lausuntoa
jotka johtivat karenssiin
1B : 36 700 lausuntoa
jotka johtivat työssäolovelvoitteisiin
Kohtien 1A ja 1B lukujen summat ovat = 81900
Kuitenkin kohta 1 väittää, että tapauksia oli yhteensä
vain 81 800.
No joo, eipä tuo 100 tapausta 81 800 tapauksen määrässä
paljoa paina.
.
Saattaisiko olla, että 100 valitusta johti tulokseen ja mielivalta kaatui lautakunnassa tai muualla?
Sattuneesta syystä tiedän, että karenssi/rangaistustyössäoloehtovalituksista menee läpi aniharvainen, käytännössä ei juuri koskaan.
Saatat siis olla oikeassa. Jos näin on, niin rangaistusvalituksista hyväksytään alle 1 %, tarkemmin 0,12 prosenttia. Jos yleisesti mietitään valitusten hyväksymisprosenttia, siis muutoinkin kuin tässä tapauksessa, niin voidaan väittää, että 0,12 % ei vastaa sitä, mikä sen tulisi olla. Tapahtuu siis roimasti oikeusmurhia tilastollisestikin ajatellen.
Toki työttömien valituksista menee enemmän läpi. Muistelen joskus kuulleeni, että läpimenoprosentti olisi n. 10 %. Nuo valitukset koskenevat esim. päivärahassa olevaa selkeää laskuvirhettä tms.
Kun valituksista leijonanosa lienee rangaistuksia koskevia valituksia, niin niiden hyväksymisprosentin luulisi olevan yli tuon 10 %, jos asiat edes jotenkin oikein menisivät.
Eivät kyllä mene senkään vuoksi, että kaikki työttömyysturvan muutoksenhaun valitukset ovat vuotta kohden n. 8 000. Siis vain murto-osa valittaa, luultavasti vain se törkeimmin kohdeltu. Ja heistäkin vain sellaiset, jotka eivät ole täysin menettäneet uskoaan ja toivoaan ja kykenevät hoitamaan valitusrumban, joka on tehty - kenties tarkoituksella - hankalalta näyttävältä. Ja pitkäkestoinenhan se on joka tapauksessa.
Kyllä suomen valtio saisi paljon isommat säätöt aikaan kun lopettaisi tukemasta/rahoittamasta erillaisia säätiöitä/järjestöjä tms puuhastelupajoja tuo säästö jo saavutettaisiin 50-100 säätiön/järjestön tms puuhastelupajojen rahoituksen/tukemisen lopettamisella. Noin 1miljoona menee vuoteen yhtä säätiötä/järjestöä tms puuhastelupajaa tukiessa valtiolta tietysti riippuen loispummiyrityksen koosta. Eli näin valtio säästäisi vuodessa 100 000 000 euroa verovaroja, kaiken huippuna nämä ns säätiöt/järjestöt tms puuhastelupajat vääristävät oikeiden yrityksien kilpailua ja kaiken lisäksi tekevät tuottamatonta yritystoimintaa ja sellaisen tukeminen pitäisi lopettaa suomessa kokonaan.
Mitä oikein höpäjät? Että pitäisi lopettaa tukemasta yhdistyksiä ja säätiötä tässä maassa?? Sillä perusteella että muka valtio säästäsi ne tukirahat? Ja mitä sitten. Mikä se säästö sen jälkeen olisi?
Pitäis tommosten ideoitten esittäjien osata ajatella vähän eteenkinpäin.
Sitten kun lakataan tukemasta esim. Mannerheimin Lastensuojeluliittoa, Punaista Ristiä, Marttoja, Sotainvalidien Tukea, Kierrätyskeskusta ynnä muita, niin kuka niiden työt ja tehtävät sitten tekee?
Nämä kaikki ynnä monetmonet muut tekevät ERITTÄIN TÄRKEÄÄ työtä ja käyttävät paljon palkkatukeen oikeutettuja työntekijöitä eri tehtävissään.
Eikä nämä tosiaankaan ole mitään LOISIA kuten yrität väittää.
Vaan tehtävät yhteiskunnassa ovat erinomaisen tärkeitä ja tarpeeseen joka sektorilla.
Jos niiden tukeminen lopetetaan ja säästetään joku tukiraha, niin enemmän menee samoin tein valtiolta rahaa, kun yritetään saada jotenkin jotkut muut tahot tekemään niiden tehtävät. Ne hommat eivät siis ole mitään lumehommia, vaan todellista tärkeää toimintaa.
Puuhastelupajoista höpöttäminen on pelkkää populistista räkytystä, jolla ei ole mitään todellista pohjaa. Ne ihmiset,jotka ovat eri työpajoilla hommissaan jokain omista syistään pitävät "puuhastelusta" jäkättämistä loukkaavana. Kaikki ei kato pääse heti samaan vauhtiin kuin toiset.
Mikäköhän on sitten se valtaisa voitto jota esim. Martat vanhusten kotipalvelutoiminnallaan tekevät? Ja mikäköhän on semmoinen menestyvä yksityinen firma, joka tekee samaa työtä, mutta jonka kilpailua Marttojen toiminta törkeesti vääristää?
Missäpäin toimii semmoinen firma, joka ah-niin mielellään tekisi bisnestä ja rouheaa voittoa omistajilleen kierrätyskeskuksella, mutta jää nyt nuolemaan näppejään kun tukirahoilla pyörivä keskus ohittaa reilun kilpailun?
Semmoisia firmoja ei olekaan, jotka pystyis tekemään voittoisaa liikevaihtoa jollain kierrättämisellä, lastenhoitokeikoilla tai vanhusten kotipuuhasteluissa. Jos ne olis yksityisllä pisnesmiehillä tehtävänä, olis hinnat sitä luokkaa, että kenelläkään ei olis ikinä varaa viedä vanhoja romujaan kierrätykseen, vaan ne kippatais tienlaitaan.
Jos olet tukityöhön lähtiessäsi ollut typin asiakas, olet sitä edelleen työn päätyttyä. Kun menet ilmottautumaan työttömäksi tavalliseen työkkäriin, ottavat he siellä tietysti ilmottautumisesi vastaan, mutta ohjaavat sitten kyllä suoraan typpiin.
Sitäkin on tapahtunut, että päätyökkärin päivystys ei suostu hoitamaan edes mitään tavallisia ilmottautumis- tai osoitteenmuutos asioita, jos asiakas on typin asiakas. Ohjaavat vaan ilmottautumaan typpiin, vaikka niin ei saa tietenkään tehdä. Aina välillä tulee muistutus, että muistakaa hoitaa myös typin asiakkaiden asioita, jos tulevat tavalliseen työkkäriin ilmottautumaan, mutta muistakaa ohjata heidät niihin erikospalveluihin mihin heidät on siirretty. Eli suomeksi= voit mennä ilmottautumaan vaikka Rovanperän työkkäriin ja haku otetaan silloin voimaan, mutta kaikki muut asiasi työkkärin puolesta joudut hoitamaan omassa typissäsi.
Typissä voit pyytää siirtoa tavalliseen työkkäriin. Tällöin pidetään palaveri, jossa arvioidaan sinun tarpeesi eri palveluihin; tarvitseko vielä erityistä palvelua, vai tarvitseko vain tavallista palvelua.
Tapaamisessa kirjoitetaan suunnitelma, jossa sitten pyritään päättämään sun asiakkuus typissä. Jotain perusteluja pitää esittää, sillä tavallinen työkkäri yrittää kaikin keinoin pitää sinut typin asiakkaana. Ja typpi taas mielihyvin lähettää sinut toiseen taloon asioimaan. Molemmilla on asiakkaita ja töitä ihan tarpeeksi jo muutenkin, ja yhtään lisää ei tarvi lähetellä mistään. Pientä nokittelua on virkalijoiden välillä aina välillä ilmennyt näiden asiakkaiden siirtojen suhteen. Että pitikö se nyt tänne laittaa? Ja tarviiko se nyt tosiaan meidän taloon lähettää, ettekö te nyt sille mitään keksi siellä? Ynnämuuta.
Sanot vaan päätöspalaverissa, että haluat tavalliseen työkkäriin asiakkaksi, etkä tarvitse mitään ertyispalveluja. Tämän pystyt silloin suoraan näin tekemään, jos et ole toimeentulotuen asiakas ja saat vielä työttömyyskorvausta. Toimeentulotuen asiakkaat kuuluu väkisinkin typpiin eikä sieltä pois pääse, ellei hankkiudu pois toimeentulotuelta myöskin.
Kun saat suunnitelmassasi selväksi sen, että siirryt tavalliseen työkkäriin, niin sitten se vastuuvirkalijan vaihto ja työnhaun uusiminen uudessa työkkärissä tulee tehtyä. Muuten sitä ei voi suorilta vaan vaihtaa.
Onhan se aika byrokraattista. Kaikilla on se oma homma ja kaikkien pitää tehdä itsensä tärkeäksi siinä hommassaan. Että täyttyy kaikki pykälät ja että kaikki suunitelmat on huolella tehty ja tavoitteet toteutettu.
Ota omaksi tavoitteeksesi, että häivyt ainakin niin pitkäksi aikaa työhön, että paluu ansiosidonnaiselle onnistuu, eikä tarvi ainakaan minään pitkäaikaistyöttömän statuksella työkkärissä asoida. On silloin työkkärissä olo paljon helpompaa.
toimeentulotuki ja typpi kuuluvat muka yhteen ? Eli jos saat toimeentulotukea olet pakotettu typpiin. En usko.
Luulisin että asia on lakisääteinen. Ei uskon asia ollenkaan.
Jos on tarpeeksi kauan saanut toimeentulotukea, niin eikös silloin täyty nk. aktivointiehto? Ja sitten kun se aktivointiehto on täyttynyt, niin sitten pitää lain mukaan tehdä sille ihmiselle semmoinen aktivointisuunnitelma. Ja niitä tehdään vain ja ainoastaan typissä.
Kun typin yksi maksaja on työkkäri(valtio) ja toinen kunta. Ja kun on kunnalta rahaa hakemassa kun hakee toimeentulotukea, niin sitten niinkuin pakolla vaan joutuu sinne typpiin.
Jos on samaan aikaan sekä työtön että toimeentulotukea hakeva, niin sitä on sitten sekä työkkärin että kunnan asiakas. Ja sitten ne molemmat laittaa viisaat päänsä yhteen ja yrittää kaikin keinoin aktivoida sitä köyhää aktivoitumaan ja lähtemään töihin ja pois kunnan jonosta ja työkkärin jonosta. Voihan sitä olla työssäkäyvä taikka eläkeläinen ja saa toimeentulotukea. Mutta silloin ei ole työkkärin työtön työnhakija, eli ei kait silloin tarvi mihinkään typpiin mennä.
Eikö se laki siitä aktivointiehdosta tehty samaan aikaan kun niitä typpejä perustettiin? Eihän niitä typpejä ole läheskään kaikilla paikkakunnilla. Varmaan jossain paikkakunnalla on semmoinen joka ei saa työttömyyskorvausta, ja hakee toimeentulotukea eikä ole typin asiakas, kun sellaista ei koko alueella ole olemassakaan.
Ja siinä kun sitä aktivointiehtoa laitettiin lakiin, niin sitten samalla laitettiin se, että typpiin asiakkaaksi päätyy? Muistelen vielä, että typin tehtävä nimenomaan olis se aktivointisuunnitelmien tekeminen asiakkalle? Vai mitä ne sitten tekee, en minä enää tiedäkään. Olenkohan lukenut asiat ihan väärin sitten kun sääkään et usko että se voisi olla totta. Pitää jokupäivä ettiä netistä tuo aktivointiehto ja typin toimenkuvat uudestaan näytille, nyt ei perjantai-illan väsymyksessä jaksa.
Minua on ainakin suuresti ihmetyttänyt Vantaan työkkärin (TYPin) webbi-sivut.
Sivustolla nimittäin mainitaan, että TYP on vapaaehtoinen:
"
TYPiin pääsee asiakkaaksi työ- ja elinkeinotoimiston tai sosiaalitoimiston
lähetteellä. Asiakkaalle lähetetään kotiin kutsu, jossa kerrotaan
palvelun alkamisesta. Ensimmäisen tapaamisen tarkoituksena on
kartoittaa asiakkaan tarpeita terveydenhuollon, sosiaalityön, Kelan
ja työhallinnon palveluihin sekä kertoa TYPin toiminnasta ja sen
tarjoamista mahdollisuuksista. Asiakkuuden aloittamiseen tarvitaan
kirjallinen suostumus asiakkaalta; asiakkuus on vapaaehtoista.
Ensimmäinen tapaaminen voidaan järjestää ryhmälle
(INFO-tilaisuus),jolloin annetaan tietoa TYPin toiminnasta ja sovitaan
jatkotapaamisista. Asiakas voidaan myös kutsua heti aluksi tapaamaan
yhtä tai useampaa virkailijaa. Tapaamisia järjestetään jatkossa
asiakkaan tarpeiden perusteella yksilöllisesti eri virkailijoiden kanssa.
Yhteistyötä tehdään myös tarpeen mukaan muiden kanssa
(esimerkiksi terveyskeskukset, velkaneuvonta, päihdehoito).
Päämääränä on tukea asiakasta löytämään tavoitteita
työllistymiseensä. Jokaisen asiakkaan kanssa laaditaan
kirjallinen suunnitelma, miten tavoitteeseen päästään. Suunnitelman
toteutumista tuetaan ja seurataan TYPissä.
Asiakkaan palvelun eteneminen:
*
työllistymisen esteiden kartoitus ja vähentäminen
*
työllistymisen yksilöllinen tukeminen
*
tarvittaessa muu ratkaisu, esimerkiksi eläke
"
Todetaan, että TYPiin pääsee asiakkaaksi lähetteellä. Onko lähete
sitten syntynyt potilaan toivomuksesta vaiko viranomaisen harkinnalla.
Mutta kuitenkin sivulla todetaan, että asiakkuuden aloittamiseen
tarvitaan kirjallinen suostumus; asiakkuus on vapaaehtoinen.
Vantaahan ei ole koskaan ryhtynyt kyykyttämään työttömiään mutta
eipä kyllä järjestäkkään "työttömyystöitä" niitä haluaville. On
kaiketi edullisempaa maksaa työttömyyskorvaus kotiin kuin ryhtyä
järjestämään vastikkeellista näennäistyötä työttömille. Se kun
maksaa se byrokratia ja tuskin työttömien työ voitolliseksi muuttuisi.
''Ja kun on kunnalta rahaa hakemassa kun hakee toimeentulotukea, niin sitten niinkuin pakolla vaan joutuu sinne typpiin. ''
Kaivelepa tuohon lakipykälää.
En nyt ehdi käymään läpi ao. lakeja, mutta on joskus tullut kahlattua. Eipä tule mieleen moista pykälää.
Kerro sitten tännekin jahka jossain vaiheessa ehdit taas kahlaamaan. Saavat sitten tavalliset talliaisetkin tietää, miten asiat ihan täsmälleen niiden pykälien mukaan ovat.
Valitettavasti kuitenkin usein on niin, että vakiintunut käytäntö ajaa lainsäädännönkin edelle, varsinkin TYP- ja sosiaalitoimiasioissa...
Itse olin TYP:n asiakas aikoinaan kunnes päätin/TYP:ssä päätettiin että en tarvitse TYP:n palveluita koska heillä ei ollut (TARJOTA OIKEAA PALKKATYÖTÄ 8h/PÄIVÄ) vaan vain ja ainoastaan työharjoittelua/työelämävalmennusta tai 4h/päivä palkkatukitöitä. Ja myös otin siinä TYP:n palverissa esille sen asian että jos työnantaja on tosissaan palkkaamassa (OIKEISIIN PALKKATÖIHIN) niin silloin se ottaa työntekijän koeajalla töihin ilman mitään työharjoittelua/työelämävalmennusta tai palkkatukea. Tuon palverin jälkeen siirryin takaisin normaaliin työkkäriin