Voi hehheh kun lukee näitä teidän juttuja. No niin, oma tilanne on se, että olen 40 juuri täyttänyt ja tullut siihen tulokseen että sinkkuna on parempi olla. Parisuhde ei ole sen arvoinen minulle että olisin siihen hakeutumassa. Varsinkin jos ei enää halua lapsia (minulla yksi aikuinen lapsi) ja omaisuuttakin on omasta takaa sen verran ettei tarvitse vaikka asuntolainan puolittajaa;)
Olen nyt kaksi ja puoli vuotta ollut sinkkuna ja hyvät fiilikset on. Alkaa olla jo oma elämä hyvin koossa ja hyvä, toimiva ystäväpiiri.
Olen ehkä vähän erilainen mutta teille tällä palstalla asuville sanoisin että äläkää kuvitelko liikoja siitä parisuhteestakaan!
Olen nyt kaksi ja puoli vuotta ollut sinkkuna ja hyvät fiilikset on. Alkaa olla jo oma elämä hyvin koossa ja hyvä, toimiva ystäväpiiri.
Olen ehkä vähän erilainen mutta teille tällä palstalla asuville sanoisin että äläkää kuvitelko liikoja siitä parisuhteestakaan!
Vastaukset 3
Vanhimmat
Aika monella palstalle kirjoittajalla on tosiaan aika auvoinen kuva parisuhteesta. Aika arkista (ja ahdistavaa myös) se kuulkaa on.
Sinkkuna olossakin on hyvät puolensa. Toisaalta en usko että ihmistä on luotu elämän yksin. Olisin valmis parisuhteeseen jos jostain löytyisi kiva "täydellinen" kumppani. Näillä kriteereillä jää kyllä haaveeksi heh heh. Ikää alkaa olla jo sen verran että uuden perheen perustamisen aika alkaa olla ohi.
pitkän parisuhteen tai pitkiä parisuhteita ja nyt sitten tulet kertomaan miten ihanaa on sinkkuina palstalle jossa on monia ikisinkkuja?
Sinulla on vielä lapsiakin.
En usko että moni täällä kuvittelee liikoja parisuhteesta mutta sinä et voi varmasti ymmärtää sitä että jos ei olisi kokenut parisuhdetta ollenkaan eikä olisi omaa lasta miltä tuntuisi.
Menisit vähän itseesi ja katselisit asioita toisten näkövinkkelistä joskus edes sen hetken aikaa. Olet kuitenkin jo aikuinen nainen.
Tuolla toisella foorumilla on kamala meteli siitä, kun Vapaaehtoisesti lapsettomat -palstalle on tunkenut yli nelikymppinen nainen, jolla on lapsia ja lapsenlapsia. Hän katsoo itsensä "vapaaehtoisesti lapsettomaksi" sillä perusteella, että hän voisi kyllä halutessaan (ja anopin mielestä) vielä lisääntyä, mutta ei aio sitä tehdä. Sanomattakin on selvää, että hänen ajatuksensa eivät lähtökohtaisesti ihan istu palstan puheenaiheisiin. Hän on omastakin mielestään sosiaalisesti taidoton, mutta ei suostu sanomaan, miksi hän on juuri tuon palstan omaksi leikkipaikakseen valinnut.
Jotkut toki ovat sitä mieltä, että kenen tahansa kirjoitukset ovat teemapalstallekin tervetulleita, mutta hilluminen on minun mielestäni asiatonta ja epäkohteliasta. Samoin jatkuvasti väärästä asiasta kirjoittaminen. En ole kyllä ruvennut miksikään vakikirjoittajaksi, sillä tuolla palstalla viihtyy myös raivopäisiä äitejä, jotka käyvät mielellään paheksumassa ja käännyttämässä toisinajattelijoita.
Ei minulla sinun kirjoitustasi vastaan silti kovasti ole, mutta älä nyt vain rupea laajemmalti viljelemään sitä ajatusta, että koska sinä olet mennyt naimisiin, hankkinut lapsia, eronnut ja nyt tunnet itsesi onnellisiksi, olisit jokin auktoriteetti opastamaan nuorempiasi. Täällä on porukkaa, jonka suunnitelmissa on mennä naimisiin, hankkia lapsia, olla eroamatta ja tuntea itsensä onnelliseksi.
Ja huomaa, että "sinkku"-sanalla annat itsestäsi ihmisille väärää tietoa. Kutsu itseäsi ihan reilusti vain eronneeksi rouvaksi, jolla on lapsia. ;)