... vai oletko koskaan...
Tuntenut suurta kiitollisuutta elämästäsi - ei mistään yksittäisestä teosta tai tapahtumasta - vaan elämästä kokonaan sellaisena kuin se on?
Tuntenut suurta kiitollisuutta elämästäsi - ei mistään yksittäisestä teosta tai tapahtumasta - vaan elämästä kokonaan sellaisena kuin se on?
Vastaukset 40
Vanhimmat
Nytkin kun tuli mieleen aloituksestasi.
..mutta olen monesti ollu "kiitollinen" mun elämästä ja niistä asioista mitä siinä nytkin on....
=o)
Ihan jopa niistä kivistä ja kannoistakin siinä matkalla...ne on muokanneet mm. mua tämmöseksi kun nyt oon...
Kaikki vaikeat ja tuskallisetkin asiat saavat merkityksensä parhaimmassa muodossaan. Muuten sitä kiitollisuuden hetkeä ei olisi syntynyt.
"Ihan jopa niistä kivistä ja kannoistakin siinä matkalla...ne on muokanneet mm. mua tämmöseksi kun nyt oon..."
No entä motskari? Millaiseksi ne on muokannut sun kawasakin?
..ymmärtänet varmaankii..=o)
....ilman kipua ei opi arvostamaan kivuttomuutta...=o)
kuten., mutta miksi sanoit sitten, että: "mm. mua"
Ketä muuta ne on sitten muokannut?
..olen ne läpi käynyt...tarkoitin oikeestaa et muun muassa ne kivet ja kannot on muokanneet mua..myöskin ne iloset tapahtumat ilmanmuuta..=o)
..taisin vaa kirjottaa epäselvästi...
=o7
..kirjaimia..rasittavia..=o)
..nii muun muassa siis koska ei elämässä ole pelkällee niitä kiviä ja kantoja...ihan siks mm...
=o7
..*selkiskö*..??
on noin, kun oikein rautalangasta väänsit :)
...nii sillain mä sen itte aattelen..emmä suinkaa tiiä onks muut sitä mieltä mut täs oli kyse mun elämästä..nii kirjotin sen mukaan puolestani..=o)
...saako tästä mun kirjotuksesta nytte paremmin selvää..kun koitan kirjottaa kuten muutkin...???
=o)
kirjoituksesta saa aina selvää. Täytyy vain laittaa jazuli-lasit silmille aina kun kirjoituksiasi klikkaa :)
..kiva et ees joku..kun tää uusi tapa on nii rasittavaa..=o(
..mut koitan ainaskii hetken sisukkaasti kirjottaa ihmisten tavoin..=o)
..koska siit valitetaan kaike aikaa..nii päätin tulla vähän vastaan ja ees kokeilla..=o))))
..josko tulis vähempi kirjoitusvirheitäkii ko tarvii ihan rauhassa näpytellä et saa muodostettua selkeen suomenkielisen sanan..x'D
mielellä.
kiitoksen paikka, että on saanut jälleen herätä uuteen aamuun. Tänäänkin heräsin satakielen lauluun, joka tulvi makuuhuoneen ikkunan takaa olevasta suuresta vaahterasta :).
Elämä on jotain niin ainutkertaista, ettei siitä voi olla olematta kiitollinen ja nöyräkin ...
...eilen (pe) tuli sellainen fiilis perheeni kanssa! =)
En sen tarkemmin kerro...
kävin istuskelemassa parvekkeella ja kuuntelin sateen ääniä.. Juuri ajattelin silloin, että mun elämässä on paljon asioita mitkä mättävät enkä vähiten minä, mutta ne on mun mahdollisuuksia ja mä tosissaan "menin itseeni" ja kiitin maailmankaikkeutta siitä, että tapahtui mitä tahansa mulla on mun elämä, unelmat ja menneisyys, itketyt kyyneleet ja nauretut ilot sulassa sovussa keskenään vaikkei siltä aina vaikuttaisikaan.. Kaikella on tarkoituksensa :)
elämä saa sen tarkoituksensa joka aamu, kun herään ja näen tarkoituksen edessäni.
Niin paljon kaikkea sontaa, itse aiheutettua ja ei, on mahtunut, mutta se on johtanut tähän.
En kyllä ole tuntenut kiitollisuutta, onnea vain.
Sontaa, kyllä, enemmän ja vähemmän ja itseaiheutettuakin enemmän kuin haluis myöntää mutta ei me muuten tultais siihen missä me nyt oltaisiin aivan kuten sanoit. Myös niitä upeita asioita mitkä jaksaa kantaa päivästä toiseen, se syvä tunne sydämessä että tietää mikä olet, miksi olet täällä ja utelias suhtautuminen tulevaan :)
Onnea, sitäkin. Tyytyväisyyttä, mutta mä myös kiitän hiljaa mielessäni, ihan kaikesta.. Siinä tulee suunnattoman nöyrä olo ja tuntee olevansa silloin valmis ihan mihin tahansa mitä vastaan tulee.
ajattelu lisää energiaa ja vice versa.
En voi muuta kuin kompata, naulan kantaan :) Rakkaus houkuttelee rakkautta ja positiivinen ajattelu positiivisia asioita jne jne..
Negatiivinen suhtautuminen kaikkeen luo ruman ja ankean energian ympärille jolloin kauniit ja hyvät asiat ei pääse lähelle. Positiivisuus on muutenkin semmonen mikä ruokkii itse itseään kun sen "moottorin saa käyntiin", sama kyllä pätee negatiivisuuteenkin.
Mitäs toi vice versa tarkottaa? Oon ihan pihalla tommosista fraaseista.
tässä tapauksessa negatiivisuus vähentää...
siis mitä?
Nyt mä putosin kärryiltä ja sä et vastannut mun kysymykseen :)
kuvittelin panneeni vastauksen, mutta varmaan olen klikannut väärin.
Siis positiivisuus lisää energiaa, negatiivisuus vähentää energiaa.
lisää negatiivista energiaa, se ei vähennä muuta kuin positiivista energiaa ja elämänvoimaa ja tekee sisäisen viisauden ihan pullamössöksi ettei sitä vois edes jotenkin yrittää seurata. Se sokeuttaa.
sanottuna se on noin. Oikaisin vähän...
Anyway, ei ihminen niin pirun paljoa elämäänsä hyvää tarvitse, niin sillä jo kankeaa itsensä ison röykkiön yli.
;=) tällä en siis väheksy sitä, mitä minulla on
kysymyksestäsi, sillä tajusin juuri jotain (en sano mitä)
Eilen, kun tyttöjen kanssa hetki mietittiin elämää kesäillan auringossa.
kun elämä tuntui aikaslailla täydelliseltä saunanraikkaana ja levänneenä. :)
...kyllä toi karvaturrikin oman osansa tekee, ainakin tulee sellainen olo, että on jollekin tärkeä.
Ja opettaa samalla, että pikkuasioistakin voi ja saa olla superiloinen.
tarkentaa, että kai puhut kissasta tai koirasta, eh?
Immu, meidän mielestämme koira, omasta mielestään hän lienee ihminen.
meinaa ihan tukehtua nauruun.
*sais tää jo loppua*
se hyvänolon tunne. :)
Minusta koko kysymys on kuin jonkun "Pro-life"-liikkeen esitteestä. En usko, että missään pilven reunalla on syntymättömiä lapsia, jotka kirkuvat päästäkseen syntymään jonkun kohdusta. Kunhan nyt vaan ollaan ja lakataan olemasta.
on tullut vara-yrmio
Yrmio on katkera, kun takana on vain loistava tulevaisuus. Minulla on tulevaisuus edessäpäin ilman katkeruutta. ;-)
...rima niin korkealla, ettei tuollaista tilannetta varmaan tule koskaan vastaan.
Eilen illalla viimeksi.. Olen melko pinnallinen välillä, mutta osaan arvostaa myös aika simppeleitäkin asioita, kuten sitä että ylipäänsä olen elossa ja jopa terve, ainakin fyysisesti;) Ja keskiviikkona kun pitelin pientä kummilasta sylissä ja toinen lapsonen ryntäsi halimaan, niin silloin tuli myös sellainen ihana kiitollisuudentunne, että rakastan elämää ja elämääni, ja on ihanaa saada kokea ja vain olla..
Sataa tai paistaa, aina on yhtä ihanaa saada elää sitä hetkeä vaikka se usein unohtuukin muun ajattelun alle. Tunnen kyllä usein kiitollisuutta elämästäni.
Joko olen kaiken aikaa siitä kiitollinen tai sitten en ole ollut koskaan. En mitään erityistä kiitollisuutta tuntenut edes v.2006 kun tapaturman seurauksena elämä oli hiuskarvan varassa. En tiedä miten pysäyttävä kokemuksen pitäisi olla, että jtn erityistä kiitollisuutta tuntis olemassaolostaan.
Se, että minusta elämä on mahtavaa ja olen elämääni erittäin tyytyväinen, voisin kuvailla oloani jopa onnelliseksi, niin se on käsitykseni mukaaan eri asia kuin kiitollisuus elämästä.