Epäilin jo varhain sitä; tunnekylmyys, läpitunkeva katse, huoliteltu ulkoasu, empatiakyvyn puute, kärsimättömyys,minä -sanalla alkavat lauseet, pettänyt useasti vaimoaan. Etsin tietoa asiasta ja kun luin tämän, sydämessä hypähti, loksahti paikalleen: ''Rakkaus ja seksuaalisuus:
Narsistiset henkilöt ovat kyvyttömiä rakastumaan ja ainoastaan haaveilevat täydellisestä rakkaudesta. Seksuaalisuus on latistunutta ja sukupuoliyhteys on puhtaasti fyysinen nautinto. Uskottomuus, perverssit unelmat, objektien alistaminen sekä ikävystyminen suhteissa ovat yleisiä.' Seksi tämän miehen kanssa oli huonointa, mitä olen kokenut, vaikka tämä mies on taatusti varsinainen naistenkaataja. Puuttui läheisyys, hellyys, välittäminen, hän piti alistamisesta. Hän sanoi kerran, ettei ole koskaan rakastanut ketään. Uskon jatkossa tunnistavani narsistin, hänet voi tunnistaa jo läpitunkevasta tuijottavasta katseesta.
Narsistiset henkilöt ovat kyvyttömiä rakastumaan ja ainoastaan haaveilevat täydellisestä rakkaudesta. Seksuaalisuus on latistunutta ja sukupuoliyhteys on puhtaasti fyysinen nautinto. Uskottomuus, perverssit unelmat, objektien alistaminen sekä ikävystyminen suhteissa ovat yleisiä.' Seksi tämän miehen kanssa oli huonointa, mitä olen kokenut, vaikka tämä mies on taatusti varsinainen naistenkaataja. Puuttui läheisyys, hellyys, välittäminen, hän piti alistamisesta. Hän sanoi kerran, ettei ole koskaan rakastanut ketään. Uskon jatkossa tunnistavani narsistin, hänet voi tunnistaa jo läpitunkevasta tuijottavasta katseesta.
Vastaukset 64
Vanhimmat
Tällaisia narsismin oireita on monilla miehillä, vapailla sekä varatuilla. He eivät välttämättä ole täysnarsisteja, mutta heissä on kuitenkin narsistisia piirteitä. Monet jatkuvasti ravintoloissa ravaavista miehistä ovat tällaisia. Heillä on tarve valloittaa ja haaveilla vallottamisen kohteesta. Kun kohde on täysin saatu, menee mielenkiinto. Ja tämä koskee ihan kaikenikäisiä miehiä. Toiminta on tavallaan ihan vilpitöntä, he eivät voi itsekään itselleen mitään.
Myös joissain naisissa olen tavannut tällaisia piirteitä, heissäkin tosin vähän lievempänä ja harvemmin on kuitenkin tullut vastaan.
Ikuiset poikamiehet todennäköisesti ovat tällaisia.
viimeinen lause piti minun tapauksen kohdalla paikkaansa.ikuinen poikamies.Hyvä rakastaja fyysisesti,mutta muuten täysi valehtelija ja hyväksikäyttäjä.etenkin nuoret ja jollain tavalla haavoittuneet on tosi vaarassa narsistin kohdatessaan,sinisilmäisyysestä rokotetaan.jäävät koukkuun,menee aikaa ja rahaa ja pahin menetys on mielenterveys (joillain uhreilla käy niinkin huonosti).
Olen 20 vuotias nainen ja mieheni oli/on 32 vuotias, kohta 33 vuotias
(eli, ikäeroa on). Mieheni ei ole seurustellut kuin kaksi kertaa ennen minua, olin siis kolmas. Nämä hänen kaksi aikaisempaa suhdettaan on kestänyt vuodesta kahteen vuoteen. Muuten hän on elänyt niin sanotusti poikamiehenä.
Meillä on ollut ns. "juttua" vuoden verran. Välillä olemme olleet yhdessä ja sitten taas erottu ja taas palattu yhteen. Pisin eromme on ollut kaksi kuukautta.
Hänkin oli/on hyvä rakastaja fyysisesti, valehtelija ja hyväksikäyttäjä. Tein kaiken väärin, en pystynyt millään miellyttämään häntä. Aloin syyttämään itseäni kaikesta, syytän vieläkin. Tunnen todella kuin olisin jäänyt koukkuun. Tuntuu kuin hän piinaisi minua. Haluan eroon tästä tunteesta, miten...
Oikea termi on narsistisesti persoonallisuushäiriöinen. Puhukaa narskuista tai narkuista, niin tulee ero narsismiin.
Psykopaattinen persoonallisuushäiriö haittaa suuresti läheisiä ihmisiä. Läheiset kärsivät pahuudesta joka aiheutuu, uskomattomasta itsekkyydestä. Valehtelu, uhkailu ja toisen itsetunnon jatkuva tuhoaminen on yhteiskunnallisestikin kallista. Kärsivät läheiset oirehtivat ja ovat siksi suurin mielenterveyspalveluiden käyttäjäryhmä. Myös lukuisat itsemurhat johtuvat narsku kumppaneista.
Narsisti ns.psykopaatti ei kykene tuntemaan tunteita. Hän hyödyntää muita = käyttää hyväkseen. Raha ja seksi ovat sopiva valuutta hänen kanssaan, sillä jompaa kumpaa hän tahtoo tai molempia. Psykopaatti valehtelee paljon, koska omatunto ei ole esteenä. Alistaminen kuuluu ilman muuta tähän kuvioon. Hänen on helppo alistaa muita, koska tunteita ei ole. Psykopaatti voi lopettaa suhteen ihan pikku jutun vuoksi, kun kyllästyy. Jälkeensä psykopaatti jättää särkyneitä sydämiä ja tyhjiä lompakoita. Jos psykopaatista tahtoo eroon ennen kuin tämä tahtoo hyljätä uhrinsa, se ei onnistu ilman ulkopuolista apua. Psykopaatti osaa kietoa uhrinsa seitteihinsä siinä tapauksessa, jos katsoo vielä voivansa hyötyä uhristaan. Psykopaateilla on paljon omalla tunnollaan mutta heitä ei kiinnosta, miten ihmisten käy, kun he hylkäävät heidät. He rientävät uusiin kohteisiin eivätkä ajatustakaan uhraa edelliselle uhrilleen.
Kylmää, mutta totta! Miksi näin on? En millään pysty vieläkään myöntämään täysin itselleni että mieheni oli tunteeton narsisti... Halusin/haluan ajatella, että jospa hän kumminkin rakastaisi minua ihan oikeasti eikä vain käyttäisi hyväkseen. Hän ruinasi minut takaisin ja halusi että muutan hänen luokseen asumaan taas, antoi avaimensa ja lupasi ihanan tulevaisuuden... Mitä minulle jäi, paskaa käteen... Kaksi kuukautta asuin hänen luonaan ja kolme ensimmäistä viikkoa vain meni hyvin... Hänellä oli puhtaat vaatteet kaapissa viikattuna, koti siistinä ja ruoka lämpöisenä hellalla... En ollut riittävän hyvä, ajattelin... Todellisuudessa vika on hänessä, hän ei pysty sitoutumaan. Hänen tunteensa ja mielialansa vaihtelivat jutkuvasti ääripäästä ääripäähän, mikä oli pelottavaa. Miksi silti ikävöin häntä...
Suosittelen lukemaan kirjan nimeltä sata tapaa tappaa sielu. Siinä on hyvin kerrottu miksi. Voit varmasti ymmärtää häntä paremmin sen kirjan jälkeen..
on hyvin hoidetut kynnet, hän on narsisti. Viittaa kai ylipäänsä huoliteltuun ulkoasuun, mies kuin riikinkukko!
Sanana narsismi tuo mieleen enempikin itsekeskeisyyden, kun taas tunteiden puuttuminen, kyvyttömyys tuntea tunteita, kuuluu psykopaatin luonnekuvaan. Ilmeisesti kyse kuitenkin virallisesti samasta asiasta ja kansankielellä puhutaan ns. "auervaarailmiöstä".
Yksinäinen, seuraa kaipaava nainen on paras kohde psykopaatille, koska näin hän saa täyden vallan naiseen. Hän käyttää hyväkseen naisen heikkouksia, ja on erityisen taitavia aistimaan ne. Ainut tapa suojella itseään tuollaisessa tilanteessa, on tiedostaa omat heikkoutensa ja olla valppaana, jos niitä pyritään käyttämään hyväksi. Psykopaatit ovat erityisen taitavia käyttämään hyväkseen naisia, joilla on vahva hoivavietti. Tämän tyypin naiset uskovat voivansa parantaa miehen. Näillä miehillä on aina useita naisia, ja vaimo on yksi heistä, joten psykopaatin uhri ei ole yksin. Kaikki naiset ovat heikkoja näille miehille, eikä tarvitse hävetä, jos joutuu tällaisen uhriksi. Tilanteeseensa alistuva nainen viettää koko elämänsä miettien uskottoman, huipputaitavasti valehtelevan miehensä/salarakkaansa touhuja.
Sillä ilmeisesti narsistille on tyypillistä myös uskottomuus ja sumeilematon valehtelu ja asioiden peittely siinäkin suhteessa. Eivät tunne syyllisyyttä teoistaan vaan syrjähyppyjä voi tehdä ilman omantunnontuskia ja asiat täydellisesti salaten. Suhteiden paljastuttuakin niitä selitellään ja syyt ovat silloinkin muista ihmisistä johtuvia eikä omaa vastuuta tunneta teoista. Tavallisen ihmisen vain on niin tavattoman vaikea käsittää sitä tyyneyttä millä koko kuviota on pyöritetty vuosikausia ja samalla leikitty kotona uskollista aviomiestä. Ja kun liitossa tämän jälkeen tulee totuuden hetki eroineen, irti ei narsisti haluaisi päästää millään kun puolisonhan kuuluisi edelleen nöyrtyä ja totella eikä suinkaan ottaa eroa vastoin narsistin tahtoa. Tätä näytelmää on sivustakin vaikea seurata ja millaisia kärsimyksiä se aiheuttaakaan uhrille parisuhteessa.
Jos kiinni jäätyään psykopaatti/narsisti ei halua eroa, niin sitä melko varmasti ei tule. Tällainen ihminen ei tahdo eroa esim. silloin, jos hyötyy jotenkin puolisostaan. Narsisti tässä tilanteessa käyttää terävää älyään ja tunteet eivät häiritse. Taidokas valehtelu jatkuu. Toista naista ei tietenkään kannata hylätä, koska hylätty nainen saattaa aiheuttaa ongelmia eli on hyödyllisempää pitää sekin suhde vielä tavalla tai toisella voimassa.
tuollaisen miehen,varatun, kanssa. Mulla on tosiaan vahva hoivavietti, työskentelen terveydenhoitoalalla. huomasinhan hetken kuluttua miehen tunnevaurion, mutta ajattelin, että hän lampenee minulle, kun oikein rakastan häntä ja olen hänelle hyvä. Kävikin päinvastoin..mitä enemmän annoin itsestäni hänelle, sitä vähemmän hän antoi minulle. Hän oli uskomattoman kylmä mua kohtaan. Ja kuten kirjoitat, taatusti muutkin naiset ovat heikkona häneen. Sillä olen itseäni lohduttanut. Hän on komea, itsevarma, jopa hiukan röyhkeä, hän tietää, mitä tekee..myös naisen kanssa. Jos on hiukankin alistuvaa tyyppiä, taatusti sulaa tuollaiselle miehelle. Ihmisiä tässä vaan ollaan. Liekö kiltit narsistin kohderyhmä..? Ehkä minun oli kohdattava tämä elämän oppitunti. En uskalla ajatella, millaiset ovat vaimon olosuhteet kotona, eivät varmaan hääppöiset. Toisaalta tämä mies tuo hänelle statusta monella tapaa, myös aseman puolesta. Vaimo menettäisi asemansa pikkupaikkakunnan kermana, jos jättäisi miehen.
Ikävää, että kukaan jää narsistin pauloihin, mutta koska näin käy, on todella hyvä että asiaa nostetaan esille.
Meitä pehmeitä, kokonaisvaltaisesti ihmisiin suhtautuvia, aina hyvään uskovia, kaikkensa antavia naisia on käsittämättömän paljon. Lähes yhtä paljon tuntuu olevan itsetunnoltaan vajavaisia, persoonallisuuden kehityksessä keskeneräiseksi jääneitä miehiä, jotka ovat kuin pahimmat loiset, välittäen vain omasta itsestään.
Omakohtaisesti:
Mies oli komea, charmatti, upea kaikin puolin. Haluttu, naiset vaihtui, aina joku oli valmis rientämään lisäksi, jos ringissä vaan vähänkin oli tilaa. Näin jopa sen, kun naiset polvistuivat nuolemaan miehen saappaita, pikkuhousujen heittelystä puhumattakaan. Mies oli kuin riikinkukko, tai joulukuusi, kilkettä ja korua enemmän kuin monella naisella.
Minä olin ylpeä kuvitellessani, että minä tämän rauhoitan, kun oikein r-a-k-a-s-t-an häntä. En tajunnut, ettei mies ole rakkaudenpuutteessa elänyt. Sitä hän oli saanut ja saa varmaan edelleenkin, vika vaan oli siinä, ettei mies rakastanut kuin itseään. Kaikki mikä vaikutti hänessä lämmöltä peitti sen, että sisimmältään hän oli kuin kivi, jota aurinko lämmitää. Se saattaa tulla hyvinkin kuumaksi loisteessa, mutta itse se ei pysty lämmittämään edes itseään.
Mitä enemmän hänelle antoi, sen vähemmän häneltä sai. Ymmärrän nyt senkin, miksi mies kesti määräilevää ja jalkaapolkevaa ex-vaimoaan:kun kumpikaan ei rakastanut toistaan, oli miehen mitä helpoin pitää omaa kanalaumaansa, pettäminen ei tuntunut oikeastaan edes väärältä, ja vaimon vaatia aina vain kalliinpaa ja komeampaa, rankaista pankkitiliä veloittamalla. Outo suhde, jossa kuitenkin heikompi sortui. Molemmin puolista henkistä väkivaltaa, josta kumpikin sai tyydytystä. Ex-vaimo vaan sai kaiken sen minkä rahalla pystyi saamaan, mutta viha pysyi silti. Ei ollut enää mitään, jolla piinata miestä, ei mitään mikä olisi korvannut katkeruuden. Ainoat käyttämättömät keinot joko itsemurha tai ero. Päätyi onneksi "vain" eroon.
Sairas kieroutunut persoona. Mitä enemmän hän halveksi itseään, sen enemmän hän kohdisti halveksuntaa niitä kohtaan, jotka hänelle olivat hyviä. Oletan, ettei sen miehen pahuudella ole mitään rajaa. Ei häntä pysäytä mikään, ei häntä saa mikään "järkiinsä". Häntä ei pysty pysäyttämään rakkaudella, voisi kuvitella, että vain ankara sadistinen domina saisi hänet alistumaan, joku kuka ei rakastasi häntä, vaan satuttaisi, riistäisi, rikkoisi sielun ja sydämen.
Koska kaiken saamansa rakkauden, hellyyden, uskollisuuden, antaumuksellisuuden jälkeen mies ilmoitti, ettei välillämme ole mitään, hän ei halua sitoutua, ja että minun tulee elää omaa elämääni, päättelin asian olevan juuri niinkuin minulle oli sanottukin.
Sieluun on sattunut, mutta osaan jo hengittää ilman häntä. Uskon, että olen paremman arvoinen, että vika on hänessä, jopa peruuttamaton. Omat voimani ei riitä enää asettumaan lattialuutuksi, vaan käytän sen hänestä irtaantumiseen, selviämiseen.
Kokemus narsistisesta persoonallisuushäiriöisestä on lähes kestämätön, mutta siskot, kyllä siitä selviää. Pahimmassa asemassa on vaimot, jotka ovat jo liian rikki ja sidottuja pystyäkseen irrottautumaan, vaikka hekin saattavat tajuta, että mitä kauemmaks pettävästä, valehtelevasta, juonivasta miehestä pääsee sen parempi.
riikinkukko oli minunkin salamieheni. Rakastin häntä enemmän kuin on mahdollista. Joskus vieläkin haaveilen, että saisin häntä vielä rakastaa, vaikka järkeni sanoo, että onneksi hän on historiaa. Olin hänelle pelkkä kynnysmatto. Loppukin sen mukainen.
Vastuuttomuus kuuluu myös narsistin luonteenpiirteisiin. Hän tekee helposti ja huolettomasti velkaa, ja raha merkitsee tästä syystä ihmissuhteissa paljon. Narsistit osaavat kietoa uhrinsa pauloihinsa, ja uhri mielellään antaa rahaa ja taloudellista tukea rakkautensa lisäksi. Eräässä kirjassa lukee seuraavasti, mitä naristi sanoi:" No, veinhän minä heidän rahansa, mutta rahansa arvosta he saivat takaisin", hän kertoi. "Tyydytin heidän tarpeensa. He saivat huomiota, kiintymystä, seuraa ja jossain tapauksissa myös rakkautta". Tuo kertoo aika tarkasti narsistin käsityksen rakkaudesta.
Lapsista tämän tyypin miehet eivät pidä, koska lapset ovat hankalia näissä heidän kuvioissaan.
Hän hoki lähes päivittäin, että kun minuun ei voi luottaa. Enhän minä uskaltanut edes ajatella muita miehiä.Saatikka sitten edes puhua missään muiden miesten kanssa, kun olin jo kamala pettäjä. Itse hän kuitenkin flirttaili (halaili, jopa suukotteli) muiden naisten kanssa. Minun piti vieressä vain hymyillä... Jos sanoin asiasta, minusta tehtiin syyllinen. Hän on vieläkin minusta todella mustasukkainen, kun samalla kylällä asutaa. Miten hän voi olla niin mustasukkainen /omistushaluinen jos ei kuitenkaan rakasta....
Jos ykkönen tai kakkonen lähtee kuviosta, narsisti ei sure kumpaisenkaan perään. Jos kumpikin lähtisi samaan aikaan, se harmittaisi narsistia, koska hän joutuisi näkemään niin paljon vaivaa uuden kaksikon tilalle järjestelyissä. Harmittaminen olisi ainut tunne. Tällaisesta narsistin ansasta on vaikea irrottaa itsensä ja siinä tarvitsee muiden apua. Yksin harva selviää siitä. On turha syytellä kakkosta , että miksi hän ei lähde käryn jälkeenkään. Hän lähtisi, jos kykenisi. Olisi lähtenyt jo kauan ennen käryä.
Voimia ykköselle ja voimia kakkoselle.
Akka hommatkoon abortin.
surkein rakastaja.
Kirjoitat entisestä narsisti salamiehestäsi menneessä ajassa. Kuinka kykenit irroittamaan itsesi suhteesta tai jättikö hän sinut? Miten elämäsi jatkui sen jälkeen?
miten päästä eroon narsistisesta salamiehestä?
olen ollut suhteessa pitkään avioliitossa olevan miehen kanssa ( itsekin olen naimisissa). olen päättänyt tuhansia kertoa, että suhde loppuu, mutta aina hän saa minut kuvittelemaan ja uskomaan, että tästä tulee vielä jotain.
itse olisin ollut jo ajat sitten ollut valmis eroamaan aviomiehestäni, mutta salamieheni ei voi erota... mutta haluaa silti pitää minutkin.
loma-ajat pitää pysytellä hiljaa, että voi viettää lomat vaimonsa kanssa ym.ym.
loppujen lopuksi yksinkertaista. Näille narsisteillehan on elämän ulkoiset puitteet todella tärkeät. Uhkasin kertoa suhteestamme hänen vaimolleen. Sillä eroon pääsin. Miehellä on pikkupaikkakunnalla tietynlainen asema. Hän pelkäsi kiinnijäämistä enemmän kuin mitään muuta, jottei menettäisi arvostettua asemaansa.
Vaimo soitti minulle.
Pääsin eroon siten, että kun mies otti yhteyttä, jatkolähetin viestit tai ilmoitin puhelut vaimolle.
YYA-naisten välistä solidaarisuutta kehiin... narsistimies ei pärjää kahdelle ovelalle naiselle.
Joten jos mies on avioliitossa, pitäkää huolta, että jäätte kiinni "vahingossa" vaimolle. Sen jälkeen pelikenttä on teidän naisten!
Mielikuvitus on vaan rajana....
Tätä asemaa voi narsistin kanssa hyödyntää myös toisinpäin. Jos vaimo ei tahdo luopua narsistimiehestään, vaikka tämä on jäänyt kiinni toisesta/kolmannesta naisesta, niin narsistin voi pitää itsellään sillä, että uhkaa kertoa hänen toimistaan sukulaisille ja tutuille. Tätä hänen arvostettua asemaansa uhkaamalla hänet voi pitää, mutta sitä tietenkin voi miettiä, että tuoko se onnen.
Narsistista pääsee eroon, kun käsittää tämän pelitavat. Ongelma on kuitenkin se, että jos on jäänyt narsistin pauloihin, niin kuinka siitä voi irroittaa itsensä niin, että pääsee tuomaan sen konkreettiseen toimintaan?
Narsistin kanssa ei koskaan päde samat säännöt kuten muiden kanssa. Narsistin kanssa ei koskaan pidä lähteä kisailemaan, sillä narsisti ei luovu vallastaan ja hän tahtoo määrätä asioiden kulun.
narsistista? Uhkailee erostä puhuttaessa itsemurhalla ym kaameuksilla vaikka on pettänyt ja valehdellut vuosikausia. Vaimo yksin ei tunnu riittävän- jotain aina jään puuttumaan hänen mittapuunsa mukaan. Tuntuu tosiaan, että tässäkin asiassa hän määrää asioiden kulun ja nyt esiintyy niin mukavana miehenä että oksat pois. Tiedän kyllä, että se on peliä ja manipulointia mutta taitavaa sellaista. En vain enää jaksa kun luottamus on mennyt ja minua on kohdeltu niin rumasti.
narsistista pääsee eroon,niin että katkaisee suhteen häneen.totaalisesti.turha väittää ettei voi.itse ainakin voin.
sitten kun kerrankin saan kerättyä voimia ja puhuttua, että nyt on aika lopettaa, tulee dramatiikkaa siitä, kuinka "kaikki romahtaa jos nyt lopetat suhteen". uhkailuja, että sitten lopetan itseni ym. ja tämä kaikkihan hivelee rakastuneen mieltä..olen sittenkin tärkeä, jospa sittenkin joskus voi olla jotain enemmän. vaikka tosiasia on että tuo mies on pelkuri ja raukka ja hyvin itserakas.
ja ei kai tässä itsekään ihan täysjärkinen ole, kun jatkaa vuodesta toiseen ja kuvittelee olevansa jotenkin ainutlaatuinen juuri hänelle.
En sano että, olisi itselleen helppoa, mutta aidon narsistin saa karistettua hyvin helposti kintereiltä. Kestääkö sen itse, kun mies häviää kuin tuhka tuuleen, täydellisesti.
Omakohtaisesti:
Aiemmin yritin lopettaa suhdetta, koska olin jo oivaltanut suhteessa vallitsevan epätasapainon. Toisaalta hän pyysi luokseen, meillä oli erittäin kaunista ja hyvää, olin kuin taivaissa. Sitten kun lemmenhetki oli ohi, se oli totaalisesti ohi; mies ei vastannut puheluihini, ei pieniin ikävästä kertoviin viesteihin. Törkeys nousi huippuunsa, kun mies ei ollut tuntevinaankaan kohdattuamme ei-sovitusti, jukisesti, ja ilman muuta vaivuin syvimpiin syövereihin yrittäessäni ymmärtää miksi.
Toivoin, että ajamalla tilanteen seinää vasten, ota tai jätä, mies varmasti ottaisi minut. Siirsin kuitenkin tuota hetkeä, kun aavistelin, että hän voisi yhtä hyvin jättääkin. Kerran yritin tekstiviestillä: "en kestä enää tätä roikkumista, kerro haluatko mun jäävän vai lähtevän?" Tuli tyly vastaus: " sitten sun pitää varmaan lähteä"
Ei sanaakaan kiitokseksi menneistä ajoista, yhteisistä kauniista hetkistä, puhumattakaan, että ei tätä näin voi lopettaa, jutellaan tms. Ei paremman toivotuksia ei mitään. Olin kauhuissani. Noinko hän kuittaa viidellä sanalla kaiken.. ei voi ei voi.. Tavoitin hänet ihan pian tuon jälkeen, itkin ja olin todella pahoillani, kun yritin hänestä eroon. Hän armahti, hymyili kauniisti, totesi, että niinhän se on, ja tarina jatkui, kun suostuin edelleen hänen ehtoisinsa.
Käytännössä mikään ei muuttunut.
Kun aloin jälleen penätä ihmisoikeuksiani, esimerkiksi sitä, että kun olin tarpeeksi rohkea huomauttaakseni hänen käytöksestään, hän ensin selitteli entiseen tapaansa, mutta kun pysäytin selittelylitanian kesken ja väitin vastaan, hän ahdistui, eikä sanonut mitään. Selitykset loppui siihen paikkaan. "En ole luvannut sinulle mitään, elä omaa elämääsi". Mies lähti, eikä hänestä ole nyt kuulunut hyvään aikaan mitään.
Käsittääkseni hän ajattelee rankaisevansa minua sillä ettei soita, ettei tavata, kun nousin häntä vastaan, näin on ollut aiemminkin. Nyt tilanne on vaan eri, nyt kasvatan itseäni siihen, että kun hän aivan varmasti joku päivä soittaa, pystyn sanomaan hänelle, että minä elän nyt omaa elämääni.
Miehestä pääsee siis näppärästi eroon, hän lähtee kyllä. Hankalampaa on elää sen itseaiheutetun ikävän kanssa. Miten olinkaan niin pikkumainen, että aloin vaatia ihmisarvoista kohtelua, esimerkiksi sitä, että hän tervehtii, huomaa, kun tulemme eri aikaan samaan paikkaan, tai että noteraa yhteydenottopyrkimykseni..
Miten olinkaan noussut herraani vastaan, miten olin rohjennut uhmata hänen säätämää vastaan! Miten olinkaan niin pikkumainen, että aloin laskemaan yhteen yksi ynnä yksi, ja vielä kerroin hänelle, että kuule, summa on tässäkin tapauksessa vain tasan ja tarkkaan kaksi. Nyt pikkumaisuuttani minulla ei ole ketään.. Apua ja ikävä johon tuntui voivan revetä.
Yksi eteenpäin kantava ajatus on ollut se, että ihan samoin meinasin revetä ja kuolla ikävään kun meillä "oli" suhde. Kipua ja tuskaa sain kokea suurimman osan ajasta, mutta kuitenkin varmasti aina sen jälkeen, kun oltiin ensin vietetty lemmekkäitä tuokioita. Niitten jälkeen seurasi A I N A jäätävä hiljaisuus, joka kesti tasan niin kauan kuin mies halusi. Minun osani oli kitua ja ilahtua äärimmäisesti kun mies seuraavan kerran tarvitsis minua. HIENOA !! Hän tarvitsee minua, hienoa.
Tähän kohtaan tarvitsin apua, ja yksi apu oli hakeutua terapiaan, toinen on lukea ja kirjoittaa tänne. Yksin en olisi varmaankaan selvinnyt.
Eittämättä olin uskomattoman syvällä narsistin pauloissa.
Olin, en enää. Selviän kokoajan eteenpäin.
Pidä tunkkis.
en ole vielä itse päässyt tuohon "pidä tunkkis"-vaiheeseen. rohkaiseva kirjoitus, kiitos :).
ja sulle , joka huoraamisesta puhut.. niin, kaikissa meissä on vikamme.. joku käyttää asiasta tuommosta nimitystä. joku toinen voi olla niin naiivi, että kuvittelee se olevan nyt sitä rakkautta, jota on janonnut koko elämänsä. että vihdoikin löytyi se sielun kumppani jne. ja kertookin näistä tälle salamiehelleen, joka tiettyyn pisteeseen kiertelemällä ja vaikenemalla sopivissa kohdissa, antaa ymmärtää, että näin onkin.. kuka on väärässä tai kuka tekee suuremman virheen..siitä voidaan spekuloida. ihminen , joka hakee rakkautta, vai ihminen, joka käyttää näitä poloisia leluinaan..
narsistin uhri. Rakkaudenkaipuussaan sitä haluaa uskoa vain hyvää toisesta, eikä huomaa pimeitä puoli ennen kuin on liian myöhäistä. Kirjoituksesi kuulosti myös mulle tutulta. Esim. tuo hiljaisuuden käyttäminen vallan keinona. Mulla narsistimies jätti vastaamatta viesteihin, joissa kirjoitin ikävästä, olin onneton olosuhteisiimme tai vastaavaa. Kerran kirjoitin hänelle, että mulla on ollut sua niin ikävä. Hän vastasi, että hänellä on kiire. Tässä tuli hyvin esiin narsistin kyvyttömyys tulkita toisen tunteita. Normaalisti kai toinen olisi vastannut,e ttä mullakin on sua ikävä. Näitä esimerkkejä olisi vaikka kuinka. Jos mies koki viestini jotenkin tukalaksi, vaativaksi tai ahdistavaksi, hän vaikeni. Hän oli useita päivä hiljaa, kunnes hänestä kuului, että mitä sulle kuuluu..jatkettiin aina siitä, mihin jäätiin. Mitään suhdetta hiertäviä asioita ei käsitelty. Kaiken piti mennä miehen ehdoilla. Tiesin, että jos en suostu ehtoihin, mies on poissa elämästäni. Aikansa jaksoin suostua, välillä valitin, vastaus oli aina hiljaisuus. Lopulta en enää jaksanut´ja lopputulos oli se, että mies kirjoitti, että eiköhän tämä ollut tässä. Kaikki se, mitä oli ollut oli sillä kuitattu. Ei anteeksipyyntöä, pahoittelua, ei hyvän jatkon toivotusta. Vain kylmä toteamus. Ja silti olen ikävöinyt häntä kovasti. Ajatellut, että jos vaan olisin vielä jaksanut, saisin nähdä häntä. Mutta kun se suhteessaolokin oli niin raastavaa, ahdistavaa, että en olisi sitäkään enää jaksanut.
Se siinä erossa onkin se suurin kysymys, että kestääkö sen itse, kun narsisti katoaa kuin tuhka tuuleen kuten kirjoitat. Periaatteessa hänelle on sama, jatkuuko suhde tai ei. Tämä koskee myös vaimoa eikä ainoastaan salarakasta. Jos vaimo päätyy lopettamaan suhteen, tällainen mies lähtee, eikä palaa. Narsistilla ei ole tunteita ja siksi asiat ovat asioita, ja jos suhde loppuu, niin se loppuu. Erossa ei kannata toivoa, että se tilanne herättäisi jotenkin narsistin tunteet - ei niitä voi herättää, kun niitä ei ole. Raha ja seksi ovat valuutta, jotka narsisti ymmärtää.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kaikki valehtelijat ja hyväksikäyttäjät eivät ole narsisteja. Narsistin ja ei-narsistin valehtelijan ero on siinä, että narsistille valehteleminen on hyvin helppoa ja hän pettää kaikkialla ja kaikissa asioissa huolettomasti.
Olin sairaslomalla (en minkään pikkuflunssan takia, vaan perussairauteni). Laitoin miehelle viestin,e ttä olen sairaslomalla viikon. Hän vastasi mulle, että hän nukkui huonosti viime yönä ja että hänellä alkaa pian kokous. Koko sairaslomani aikana en kuullut hänestä enempää. Kertaakaan hän ei kysynyt, miten voin.
Tuttu on tarinasi, tosin tää on kyllä uskottomuuspalsta, mutta olkoon nyt kommentteja vapaiden miesten takiakin.
Itselläni suhde jäi vaiheeseen, ehdin kitua pahasti pari viikkoa, kaveriparat, kun joutuivat katselemaan minua. Mutta olin PÄÄTTÄNYT, että ei enää! Suhde oli täysin järjenvastainen.
Uusi kiinnostava mies tassutteli viereeni juttelemaan heti, kun oli PÄÄTTÄNYT, että vanha suhde on loppu. Ja tapailimme muutaman kerran.
Kunnes tämä petollinen mies tuli luokseni ja alkoi vongata seksiä. Luuli, että sorrun taas! Huuliluuli;) Selvisin sieltä suosta siis kahdessa viikossa, se oli ylläri ja nopea nousu!
Pelkään kyllä, että joskus sorrun tähän mieheen vielä. Kirvelee joo jonkin verran, mutta uusi lumi vanhan sulattaa.
Siispä älkää vaan hautautuko sinne neljän seinän sisäpuolelle, vaan lähtekää reippaasti katselemaan uutta miestä. Alitajuntanne antaa kyllä luvan huomata muitakin miehiä, kun olette varmoja, että pysytte päätöksessänne. Samalla olette entistäkin vahvempia ja pienet miesten iskut eivät enää tunnu missään.
Tietääkö joku, onko tämä oikeasti oikean narsisistin käytöstä, vai onko tämä vaan pelkkä huono luonteenominaisuus?
sopii miehen osalta kuvaukseen narsisitisesta persoonallisuushäiriöstä. Tuo ei ole vain huonoa käytöstä, vaan kylmää pahuutta.
Olinpa itsekin pitkällä sairaslomalla - jalka paketissa. Exääni huolestutti vain se, että miten HÄN siitä selviää. Ei kysynyt kertaakaan mitä voisi tehdä hyväkseni, ei käynyt kaupassa, ei pessyt pyykkejä eikä siivonnut. Kun pyysin jotain, ei ehtinyt. Onneksi lapset tajusivat auttaa.
Tästä huolimatta ex ei ole narsisti. Mutta itseltään hukassa hän on eikä hallitse normaaleja päivittäisiä toimintoja.
Jos kyseessä on oikeasti narsisti, niin mahdollisen eron uhatessa "itsemurhakortti" vedetään esiin siinä tapauksessa, jos ero aiheuttaisi narsistille yhteiskunnallisen aseman heikentymisen tai ison tahran siihen tai taloudellisen aseman heikentymisen. Jos ero ei vaikuta näihin asioihin tai hän ei hyödy enää suhteesta, lähtee narsisti tuossa tuokiossa eikä hänestä sen jälkeen enää ikinä kuulu.
Niin tuttua!!
Totta, pitäköön tunkkinsa!
sitten olit jos mies oli narsisti, salapantava luuseri? Ei ehkä kannattaisi huudella toisen luonteenpiirteiden ja ominaisuuksien perään ihan mahdottomasti jos itse sortuu huoraamaan. Vikansa kullakin.
Olen lohdutusta tuntien lukenut tarinoitanne narsistista miehestä. Mun tarina: Elin parisuhdehelvetissä, jossa mies jäi kiinni pettämisestä. Olin shokissa, mutta sitten taivuin suostutteluihin takaisin, ja palasin takaisin suhteeseen, mikä oli yhtä helvettiä= ihmeellistä käytöstä ja syyttelyä, manipulointia. Raha ja seksi olivat tosi tärkeitä asioita. Asema, maine, kunnia. Statukset. Velkaa otettiin helposti ja totuutta pystyi aina muuttelemaan "vähäsen" jos asia saatiin silloin hänen hyödykseen tai sai hänet näyttämään edukseen.
Sitten jäin vuorotteluvapaalle ja aloin levätä, kerättyä voimia, miettiä että mitä on oikea kumppanin arvostaminen ja kunnioittaminen. Räjähdin vihaan ja otin välittömästi eron, vaikka mies yritti vielä 2kk taivutella. Olin aivan tunnekylmä, täynnä loukkauksia ja vihaa. Minä menin sitten terapiaan ja eheydyin ja annoin mm. pettämisen anteeksi, koin taas ikävää ja rakkautta, ja menin hullu kertomaan tälle ex-miehelleni. Joka asui jo toisen naisen kanssa. Siinä sitten olin yhtäkkiä salarakas ja taas aivan ihastunut kun hän rakasti edelleen mua. Mutta ihme selityksiä ja vetkuttelua ettei voi palata ja jättää tätä toista.
Lopulta sanoin, että nyt riittää, on pakko päättää. Sitten hän palasi, valheella sille toiselle naiselle et muutti yksin asumaan, kosi mua, varattiin vihkipäivä. Mutta tämä toinen nainen koko ajan itki ja ruikutti perään, ja kun lupasi aina rakastaa ja palvoa miestäni, sekä luopua niista asioista, jotka miestäni ärsyttävät, niin mies kehitti eilen pikkujutusta kamalan riidan ja sanoi minun pakottaneen hänet takaisin minun luokseni vaikkei hän olisi halunnut. Ei mitään vastuunottoa omista päätöksistä.
Olin äimän käkenä ja kauhuissani. Et mä en rakasta ja kunnioita häntä, vaan olen edelleen samanlainen kamala vaatija kuin ennen, ja lähti tämän toisen naisen luo. Ei mitään anteeksipyyntöjä, pahoitteluja tai hyvän jatkon toivotuksia. Vain kylmää etäistä käytöstä, ja sain pakottaa hänet puhumaan kun tuli muutaman tunnin päästä hakemaan kamojaan, että sain asiat selviksi ja hänet pakotettua sanomaan, että ei rakasta minua, ei halua kanssani naimisiin.
Vaikka tuntuu kamalalta painajaiselta, ja jossittelen että jos sittenkin olisin ollut mieliksi siinä ja siinä ja totellut nöyrästi, niin en olisi tässä. Toisaalta olen helpottunut kun selittämätön ahdistus ja tuska on poistunut ja voin irrottaa ajatukset hänen ympäriltään 24h. Ilman terapiaa ja oman itsearvostuksen nousua olisin murskana tällä hetkellä.
Olen lukenut näitä tarinoita ja saanut paljon voimaa päätökseen, että vältän häntä loppuelämäni, ja en suostu mihinkään yhteydenottoihin kun hän kyllästyy nykyiseen suhteeseen ja alkaa etsiä taas uutta. Hän on myrkkyä. Ei voi kuin ihmetellä omaa tyhmyyttään ja sokaistumista että oli valmis menemään naimisiin vaikka laskujeni mukaan pettänyt 5 viimeistä naistaan. Huh huh, toivottavasti vielä hyviä miehiä riittää tässä elämässä kun uskaltaa ottamaan kontaktia. Aion ensin opetella tunnistamaan tämän ihmistyypin, että osaan itse juosta karkuun jos tulee vastaan.
Kiitos siskot!
oli myös minun ex narsisti,ihan tulee kylmät väreet nyt kun muistelen,mitä kaikkea sain kokea.
Kyllä toipuminen kestää,hyvä että erosin vaikka vaikeaa oli päästä eroon.
miksi aloit vehtaamaan miehen kanssa, vaikka läheisyys, hellyys, välittäminen ym puuttui?
Täysiä narsisteja tapaa harvoin. Heilläkin on silti oma tunnemaailmansa ja huomaavat varsin nopsaan ketä kannattaa yrittää saada "koukkuun" ja ketä ei. Narsisti tuntee täydellisesti toisen osapuolen heikkoudet ml. rakkauden häneen ja pelaa sillä peliään viimeiseen asti. Tai oikeastaan vielä kauemmin. Narsistista on todella vaikea päästä eroon, hehän ovat narsisteja! Eivät hyväksy, että tulevat jätetyksi.
Narsisteja paljon enemmän tapaa Don Juaneita - monissa eri muodoissa ja "kokoonpanoissa".
Moni on varomaton, koska kuvittelee, että narsistilla kasvaa sarvet päähän tai perässä roikkuu häntä. Todellisuudessahan narsismi ei näy mitenkään, narsisti voi olla kuka tahansa meistä ja käyttäytyä kuin kuka tahansa ihminen käyttäytyy.
Narsisisti pitää tuntea ja narsistiin pitää tutustua useammalla tutustumiskerralla, jotta voi todeta jonkun ihmisen olevan narsisti.
Ei voi olettaa, että torjuu ympäriltään muut ihmiset sen perusteella, että joku heistä voi olla narsisti. Silloin pitää kyllä lähteä hakemaan nappeja lääkäristä.
Ja kun narsistiin on sekaantunut ja suhde jatkuu, on irtipääseminen todella vaikeaa kenelle tahansa. Silloin ollaan jo syövereissä.
Olis kiva tietää, mitä tapahtuu narsisti-narsisti-liitoissa ja -suhteissa. Onko sellaisia tai siis voiko sellaisiakin olla?
miten sitten päästä eroon kun toinen menee vaikka mutkalle, jotta liitto jatkuis oman pettämisensä ja rankan valehtelun jälkeen. Vaikka eropaperi jo vireillä, yrittää edelleen sisukkaasti. Harkinta-aikahan on puoli vuotta ja tulee varmaan käyttämään kaikki konstit sinä aikana ja tuntee tietysti ne väylät jolla muhun vaikuttaa vaikka onkin loukannut niin hirvittävästi. Ajattelen ettei välitä tippaakaan kun on voinut sen kaiken tehdä eikä suinkaan ole tullut mitään omantunnontuskia vaan paljastui aivan muulla tavalla kuin itse kertomalla.
Valehtelu muissakin asioissa tuntuu olevan tosi helppoa ja huono stressinsietokyky, pikaiset mielialan muutokset, mykkäkoulu, määräily jne ovat olleet kauan arkipäivää mutta takana silti pitkä liitto ja sen tuomat inhimilliset sidokset. Nyt vain tuntuu, etten millään enää jaksa jatkaa tälläistä suhdetta,
jossa en ole yksin riittänyt.
kun eropaperit ovat vireillä. Jos todella haluat miehestä eroon, pääset tietenkin hänestä eroon pysymällä lujana. Rankkaa sulla on hänen kanssaan elämä ollut. Sinä sen itse päätät jaksatko jatkaa samankaltaista elämää vielä vai uskaltaisitko tehdä hypyn tuntemattomaan. Jos jatkat miehen kanssa mikään ei tule muuttuumaan, valehtelu, pettäminen jatkuvat maailman tappiin asti, kunnes kuolema teidät erottaa.
mutta kun uhkaa eron toteutuessa itsemurhalla ym kauhealla ja kun olen huono kestämään syyllisyyttä niin on hyvä keino vaikuttaa! Sitä lujuutta kun ei ole itsessä koskaan ollut tarpeeksi niin siksihän olen asemassani ollutkin!
Mies tuntee sinut ja tietää, mistä narusta vetää. Eli hän vetoaa syyllisyydentunteeseesi. Sanot miehelle, että jos hänellä on itsetuhoisia ajatuksia, hänen olisi varmaan syytä hakeutua psykiatrin vastaanotolle. Sanot myös, että sinä et ole vastuussa siitä, mitä mies tekee, vaan mies itse on vastuussa. Sanot, että luotat siihen, että mies on aikuinen, eikä tekisi mitään niin ikävää itselleen, mutta jos hän niin tekee, se on hänen oma päätöksensä, eikä sinun vastuullasi.
olen hänelle sanonut ja vedonnut myös siihen, että hänellä ei ole oikeutta tuottaa surua (aikuisille) lapsillemme, joiden isä hän olisi erostamme huolimatta.
Mitään tietoja tapauksista en oikeastaan ole saanut ja sitäkään, mitä olen häneltä kuullut, en välttämättä usko, koska haluaa vedota vain satunnaisiin juttuihin, joilla ei ole ollut mitään merkitystä. Siis se kirkassilmäisyys ja syyttömyyden kokemattomuus ennen lopullista varmistumista! Epäilemään olen joutunut jo monta vuotta erinäisistä merkeistä johtuen mutta kaikki on kieltänyt aikaisemmin. Mielestäni se on jo paatumisen ja taparikollisuuden merkki ja epäiilykset sinänsä ovat jo jättäneet vakavat haavat suhteeseen.
Narsisti valitsee uhreikseen ihmisiä, joilla on sellaisia heikkouksia kuten läheisriippuvaisuus. Narsisti haistaa nämä ihmiset ja uhrin mahdollinen läheisriippuvaisuus on narsistille antoisa. Tätä hän käyttää hyväkseen ja vahvistaa sitä ja hän osaa vahvistaa, koska narisitit ovat yleensä älykkäitä. Läheisriippuvaisuutta näin maalaisjärjellä voisi verrata mihin tahansa riippuvuuteen kuten tupakkariippuvuus jne. ja tämän pohjalta narisistista eroon pääsemisessä voisi käyttää samoja menetelmiä kuten tupakkalakossa. Monille ainut tapa päästä eroon tupakasta, viinasta on "kerrasta poikki". Tämän riippuvuuden kohteen kanssa ei voi olla enää tekemisissä tai taas on uudestaan koukussa.
Narsistit ovat tavallisen näköisiä ihmisiä eikä välttämättä mitään "riikinkukkoja" ja ulkonäön perusteella heitä ei voi tunnistaa.
puuttua se rohkeus päästä hänestä eroon. Se on ihan sama, onko ne jutut olleet satunnaisia vai säännöllisiä tai mitä tahansa, joka tapauksessa hän on pettänyt sinua useita kertoja, eikä osoita edes katumusta! Ajattele, millainen psykopaatti sinulla on miehenä; hän on käyttänyt säälimättä hyväkseen toisia naisia. Näille naisille hän on kenties vannonut rakkautta, ja tosiasiassa hän ei ole välittänyt heistä tuon taivaallista, kuten ei välitä sinustakaan, eikä kunnioita pätkän vertaa. Mikään selittely miehen taholta ei asiaa muuksi muuta. Ja tuollainen narsistinen itsemurhallauhkailija ei tíetenkään toteuta aikeitaan, se on vain manipulointikeino - joka näyttää tehoavan sinuun oikein hyvin. Itsemurhaa hän ei tule tekemään.
Luin, että eräs naishaastattelija haastatteli psykopaattimiestä siten, että haastattelu otettiin nauhalle. Nainen tiesi, minkä kanssa oli tekemisissä, ja kuitenkin puolessa välissä haastattelua lipevä psykopaatti oli jo saanut hänet koukkuunsa ja haastattelija alkoi vaistomaisesti flirttailemaan psykopaatille. Kun nainen haastattelun jälkeen katsoi nauhalta tapahtumaa, oli hänen järkytys suuri. Jos narsisti kykenee tekemään vaikutuksen kehen tahansa, niin kuinka vahva onkaan hänen vaikutus naisiin, joilla on tullut jotain sellaisia vammoja elämäänsä, että he niistä syistä johtuen tuntevat vaistomaista vetoa tunteettomaan mieheen.
kielteisesti ja yksipuolisesti kuvailit narsistia :). Unohdit yhden tärkeän pointin; he ovat hyvinkin herttaisia, vetävät ihmisiä puoleensa kuin magneetit - ja yleensä ovat myös todella hyviä omassa lajissaan. Musiikissa, taiteessa, pörssimeklarina. Esimerkiksi. Eikä kaikki narsistit huonoja rakastajiakaan ole... mikä kyllä on huono juttu. Jos mies on surkea rakastaja - suhde häneen päättyy alkutekijöihin. Jos taas hyvä, niin suhdetta haluaa jatkaa - vaikka oma järki ja tunteetkin suorastaan karjuisivat lopettamaan.
Ystävälläni on erityinen taipumus rakastua narsisteihin. Järkyttävää huomata millaisen kamppailun hän kävi läpi kaksi kertaa. Eikä hän olisi sitä käynyt, ellei olisi aluksi rakastunut, ellei nämä narsistit olisi todella vetäneet häntä puoleensa. Molemmista ystäväni teki eroa ainakin kaksi vuotta - ja heidän lyhyt suhteensa kesti vajaa puolivuotta. No, ainakin kokemus karttui, ystävälläni ja sitä seuratessa kaikilla hänen läheisillään.
yhteyttä tällä viikolla. Sitä ennen hän oli jättänyt minut kylmästi ja tylysti. Nyt hän ottui yhteyttä niin kuin mitään ei olisi tapahtunut.
Tää veikkonen ei käsitä että juttu on ohi! Hänelle onnistuu myös lähipiirin manipuloiminen tavoitteessaan saada nainen hänestä jotenkin riippuvaiseksi. Hän on niin halveksittava persoona eikä mikään ihminen oikeasti. Elukka hän on ja sellaisena kuoleekin, toivottavasti mahdollisimman tuskallisesti ja pian. Säälin hänen lapsiaan kun on tuollainen ihmisen irvikuva isänä!
No hyvin osasi mies taas laskea.
Aluksihan tulee viha ja kiukku. Sen jälkeen ikävä. Mies vain laskeskeli, koska kiukkusi on hälvennyt ja koska olet taas otolista maaperää eli koska sinulla on taas ikävä.
Älä nyt enää anna periksi!
Jälkeenpäin selvisi että olikin naimisissa ollut koko ajan "muka" jättämänsä naisen kanssa. Sen perään en ole vastannut ketkun toistuviin viesteihin. Yksin se piru loppujen lopuksi on. Ei kukaan pitempään tollaista sikaa katsele. Alkaa olla tunnettu retale jo täällä etelä-suomessa.
Entinen avomieheni, yli kymmenen vuoden suhde lapsineen takana, on narsisti. Tiedän, että hänellä oli yhteisten vuosiemme aikana useita suhteita. Ja osan niistä kanssa hän pitää yhä yhteyttä. Jäi useita kertoja kiinni. Ikinä ei tunnustanut mitään, saatika että olisi katunut mitään.
Itse olen päässyt hänestä eroon jo, luojan kiitos, mutta kauhulla ja säälillä ajattelen niitä naisraukkoja, jotka hänen pauloissaan yhä ovat ja tulevat olemaan. Tahtoisin varoittaa heitä, mutta kun en voi. Eiväthän he minua uskoisi.
Noin yleisesti: jos olet nainen ja suhteessa (jonkinlaisessa) miehen kanssa, joka on eronnut ja ei ole väleissä (en suostu pitämään mitään yhteyttä) exänsä kanssa, vaikka on yhteisiä lapsiakin, niin kuuntele hälytyskelloja sisälläsi. Miksi tilanne on tämä? Miksi exä ei halua pitää yhteyttä? Miksi mies väittää exän olevan katkera ja häiriintynyt (näinhän narsistit yleensä toimivat), miksi mies ei kerro menneisyydestään mitään? Miksi hän on sulkeutunut? Miksi hän ei vastaa tunteisiisi, siis aidosti, vaan jotenkin siten, että se sinusta tuntuu näyttelemiseltä? Miksi???? Vastaus voi olla, että mies on todellakin surkea narsisti. Ex-vaimosa pihalle potkima, kaiken menettänyt ja nyt yrittää saada sinusta uutta uhria ja rakentaa sinun kustannuksellasi uutta valtakuntaa. Mieti. Ja ota selvää taustoista.
Narsismita on tullut muotiselitys kaikille ongelmille.
On myös muutenvaan ylimielisiä suuruudenhulluja ihmisiä sen kummemmin diagnosoimatta.
Jotkut ihmiset vaan on itsekeskeisiä ja luultavasti ovat olleet semmoisia ihan lapsesta asti.
Kaikki narsistitkaan ei ole psykopaatteja, eikä sitä ihan vain asiasta kertovaa romaania lukemalla
voi tulla lääkäriksi joka toteaa vaivan.
Tämän kaltainen keittiö psykologisointi on monelle ihan harrastus tutkailla ihmisten käyttäytymistä
ja tehdä diagnoosi. Aika vaarallinenkin harrastus toisaalta. Itselleen voi tehdä omaksi iloksi muistiinpanot
naapureiden ja ystävien hassuista tavoista ja neurooseista, mutta niiden levitteleminen on lähes yksilönvapautta loukkaavaa.
joka on hurmaava, osaava, keskusteleva, luo moneen suuntaan ja monella tavalla tiukan siteen naiseen, siis moneen yhtä aikaa sekä fyysisisesti lähelläoleviin, että puhelin ynnä facebook/sähköpostisuhteisiin.
Todellisuudessa miehellä on monta pahoinpitelysyytettä takanaan, ja ainakin yksi tuomio naisen pahoinpitelystä. Avioliiton aikana hänellä on koko ajan ollut sivusuhteita. Nyt on taas ero edessä!
Kyllä se on hyvä tunnistaa narsisimin oireet, jos on itse joutunut sellaisen henkilön ansaan. Narsismi on lisääntymässä nyky-yhteiskunnassa ja heihin törmää yhä useampi. Uhrin on hyvä tiedostaa se että minkä kanssa on tekemisissä. Se saattaa auttaa siinä, että osaa hakea apua eikä etsi kaikkia syitä itsestään. Yksin ilman apua siitä tilanteesta ei selviä.
että minussa on joku narsistinen häiriö..luulen myös, että ehkäpä se on mieheni syy? En tiedä enää kuka on ja mitä, mutta oireilen pahasti. Olen niin vihainen miehelle henkisestä pettämisestä, että saatan vain yhtäkkiä olla hiljaa, mykkäkoulussa, olla vastaamatta hänen puheluihin tai viesteihin. Saatan olla yhtenä hetkenä kylmä ja toisena todella lämmin ja rakastava..Saattaa mennä päiviä, jolloin olen todella tyly, ja sitten yhtenä hetkenä todella ihana..näiden ihanien hetkien avulla mies jaksaa, samoin minä..sanon asiat suoraan, haukun miestä kaikesta mahdollisesta vaikka on hänessä paljon hyvääkin. Moitin aina, enkä jaksa enää olla iloinen niistä hyvistä puolista joita hänessä on. Minusta tuo hänen oikeutensa omiin naisystäviin pilasi kaiken. Tämä kyseinen ihminen on sellainen, jonka kanssa mies haluaisi olla tai ainakin hän oli kovin ihastunut ja rakastunut kyseiseen ihmiseen. En oikein osaa selittää, mutta alussa ajattelin, tuli sellainen tunne ettei tuo mies ole ihan normaali tunnetasolla. Puuttui tietynlainen empatiakyky, hän itse oli aina esillä jutuissaan, ei kiinnostunut muista ihmisistä ja heidän asioistaan, kertoi että hänen pitää reenata ihan sitä varten että pysyy kunnossa mahdollista eroa varten. Oli kaikenlaisia merkkejä pelurista, mutta en kuunnellut vaistoani. En enää tiedä siis kumpi meistä on sairas ja kumpi terve, olemmeko kumpikin narsisteja vai vain hän..itse en tunnista itsessäni muuta kuin tuon tunnekylmyyden välillä. Saatan hyvinkin pian heittäytyä jääkylmäksi, kun alan ajatella niitä pahoja asioita joita mies on minulle sanonut. Olen todella mustiskin vielä, joten olen kyllä tsekannut puhelimet, sähköpostit jne, jos pystyn. Epäilen jatkuvasti pettämisestä ja ihan syystä. Merkit pelurimaisuudesta ei ole hävinneet mihinkään. Mies syyttää minua vainoharhaiseksi hulluksi ja että olen terapian tarpeessa. En enää tiedä kuka on, sillä hänhän se on joka pettää. Apua, millä saa pään selväksi..? Mies pitää oikeutenaan hakea muualta sen mitä suhteessa ei ole. Hän kyllä kiristää seksittömyydellä, on välillä niin lähellä ja ihana, sitten menee pois..Siis meillä ei ole mitään toimintaa seksin saralla, miten kamalaa..
Lukiessaan näitä kirjoituksia tulee vahvasti mieleen ajatus, miksi joku aiheuttaa itselleen harmia. Tietoisesti haettua harmia ryhtyessään salasuhteeseen ja onko tuollaisten kirjoitusten perimmäinen tarkoitus loata, kun lähtökohtaisesti ryhtyminen salasuhteeseen on jo itsessään riman alitusta, omiin muroihin pissimistä?
Vähän samaa oon miettiny. Miks nää eukot itkee ja nimittelee narsistiksi sitten kun varattu mies jättää? Itepähän ovat siihen leikkiin lähteneet, tietoisina siitä että mies etsii vain hetkellistä nautintoa (tai mitä kukakin) ja pettää vaimoaan. Sitten mies on heti narsisti sika kun ei enää sitä kakkosta jaksakaan katella. Sitä mennään itkemään vaimolle: "haluan olla sulle ystävä ja laupias samarialainen ja kertoa totuuden sun miehestä; sun miehes on sika narsisti ja pettää sua (mutta sillon kun se nussi mua, mua ei vähempää kiinnostanu teikäläinen, päin vastoin, hekumoin siitä että mies nussii mua eikä sua eli vaimoaan..)"