Minusta 2 kertaa. Ensi rakkaus, jossa tunnetaan vetovoimaa toisen ulkonäköä kohtaan, ja toinen rakkaus, jossa tunnetaan toinen perheen jäseneksi ja koetaan yhteyttä.
Miten teistä?
Miten teistä?
Montako kertaa voi
rakastua?
16241
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
..ainaskii mä rakastun monia kertoja mun mieheenkii uuestaa..=o)
....sehää on se tunne kun rakkaus leimahtaa ja olo menee höpsöksi..kun toisesta taas löytää niit rakastuttavia piirteitä...joko ne vanhat piirteet muistuu taikka löytyy uusia..
..mut tosiaankii monta kertaa saattaa rakastuu...enkä mä oo laskennu monesko kerta oli viimeksi..x')))
=o7
missään oo säädelty...
..2 kertaa?! ..miksei 1 tai 3...?!
Noi kriteerit oli hiukan ontuvia...
"ensi rakkaus, jossa tunnetaan vetovoimaa toisen ulkonäköä kohtaan"
Toi on ihastumista..EI rakastumista...ei kenenkään ulkonäköön voi rakastua...
kertaakaan, useimmat varmaan kerran tai kaksi kertaa elämänsä aikana. Ensirakkaus on kuitenkin, ainakin mulla, se kaikista suurin.. eipä siihen tunteeseen enää voi kukaan yltää. En usko.
Sitten on toki näitä liukuhihnaihastujia, jotka luokittelee ne kaikki ihastumisen tunteensa rakastumisiksi.
..jänskää mitenkä monet sanovat et ensirakkaus on ikimuistonen..=o)
..mulle mun ensirakkaus on yks hailee mies menneisyydestä..toki sityte oon miettinny sitäkii...että oonkin rakastunut avsta sanan varsinaises merkitykses vasta ekan kerran vanhempana kun rakkaus tuntui siltä että sitä on jokasessa solussa..ja erokin sattui...enemmän kun mikään aikasemmin..=o/
...jotta ensirakkaus olikii varmaan vain ensi ihastuminen intiimimmin..sillon ekan poikakaverin kans..jonka kans oli sitte intiimi suhe..eikä sen jälkeenkään ole ollu semmosta syvää rakastumisen tunnetta kuin kahesti..=o)
..olen siis varmaan pinta rakastunut aikasemmin..koska eroistakin olen selvinny suht pienillä itkuilla ennen kun sitten tuli se yksi merkittävän kipeä eroaminen..=o(
..joskin siitäki oon selvinny oikee hyvin enkä tänä päivänä käsitä miten ees silleen siihi rakastuinkaa..=o)
..*ikä muuttaa*..
Elämä käy tylsäksi, jos ei kykene rakastumaan. Itse en voisi olla ilman rakastumisen tunnetta sanotaan vaikka kuukauteen. Kuihtuisin yksinkertaisesti pois..
kaksi kertaa. Ensimmäisellä kerralla rakastuu, oppii rakastamaan, tuntemaan itseään ja sen miten ja mitä rakastaa. Toivottavasti myös oppii sen, miten rakkautta vaalitaan ja pidetään yllä, koska ensimmäinen oikea rakkaussuhde useimmiten päättyy.
Toisella kerralla rakkaus on syvempää, kypsempää, aidompaa ja kestävämpää.
Näin mä ajattelen. Olen kerran rakastunut ja aion rakastua ja rakastaa vielä toisen kerran.
Ensirakkaus.
Mies, jonka kanssa tehdään lapset.
Ja mies, joka tekee naisen onnelliseksi.
?
niitä, jotka ovat neljännestä sijasta eteenpäin. Nähtävästi. Laastari korkeintaan. Häivähdys muusta.
http://keskustelu.suomi24.fi/listmessage/8307129/38830579
Osalla se menee noin.
Ei varmaan ole olemassa mitään rajoittavaa tekijää, eli vastaus on vaikka kuinka monta kertaa.
Niitä oikeita on nimittäin monta, periaatteessa on vaan tuuria kenen kanssa onnistuu ja keneen törmää.
"Ensi rakkaus, jossa tunnetaan vetovoimaa toisen ulkonäköä kohtaan"
Se on ihastusta, ei rakkautta.
"ja toinen rakkaus, jossa tunnetaan toinen perheen jäseneksi ja koetaan yhteyttä."
Tuo on taas sukulaisrakkautta.
Et ole vielä koskaan rakastunut?
yksikin kerta. Sanoisin että niin monta kertaa kuin sattuu eteen se oikea ja entinen suhde/avioliito on väljähtänyt ja ohi.
minustakaan rakastumisten määrä ei voi olla kovin huikea.. Mielestäni todellisin rakastuminen vaatii vastavuoroisuutta ja kestävyyttä, yhteensopivuutta, henkisen ja fyysisen yhteyden luonteva kokonaisuutta.. Tietysti samaan ihmiseen voi rakastua uudelleen vaikka kuinka monta kertaa =)
Kaikenkaikkiaan vain kuutisen kertaa olen aiemmin tuntenut joitakin hieman syvempiä tunteita miespuolista kohtaan, neljä kertaa olen seurustellut mutta ehkä vain kerran pari olen ollut todella rakastunut. Lapsuus- ja teinivuosien monivuotinen "rakkaus" oli lähinnä nuoren tytön ihastusta ja salaista unelmointia, ihastus erääseen naisten piirittämään mieheen (joka on edelleen tuttava) oli sekin aika yksipuolista. Varsinainen 'ensirakkaus', sellainen jonka kanssa jotain suhdetta viriteltiin, lähti ensisilmäyksellä ihastumisena, mutta se ei voinut kestää koska kaikki muuttui yhteensopimattomien luonteiden vuoksi ennen pitkää tappeluksi. Toinen samankaltainen suhde olisi yhtä hyvin voinut olla "järjestetty liitto" (mitä se osittain olikin), sillä koitin kaikesta huolimatta kovasti oppimalla oppia rakastamaan miestä..
Kahdesta muusta exästä voin sanoa että rakastan heitä edelleen - hiukkasen syvemmin toista - mutta ennen kaikkea ystävinä.. Aika näyttää onko nykyinen kumppanini se tähän mennessä suurin, todellisin rakkauteni, onko hän pysyvämpi kuin edelliset.. Mutta nyt kuitenkin tuntuu todella, todella hyvältä.. =)