En tiedä kuinka yleistä tämä enää nykään on, kun yhä enemmän ja enemmän naisetkin ovat keskittyneet uraansa ja työelämäänsä, mutta itse koen poikkeavani tällaisista uranaisista aika lailla.
En ole uskovaisesta perheestä peräisin -todellakaan-, mutta hartain toiveeni olisi päästä Vaimoksi. Ja myöhemmin perheen äidiksikin, ehkä.
Tiedän tuon äkkiseltään kuullostavan naiiville ja sinisilmäiselle, mutta..
Minusta on mielettömän ihanaa laittaa ruokaa poikaystävälleni, siivota hänen kotiaan (vaikkemme asu edes yhdessä), je tehdä muita "naisten juttuja". Sekä pitää muutenkin huolta hänestä, kaikin tavoin.
Olen valmis hieromaan miehen jalkoja iltaisin, kun hän tulee töistä kotiin, aina on lämmin ruoka odottamassa, ja koti siistinä.
En tietenkään ole sitä mieltä, että tällaiset asiat ovat pelkästään naisten/vaimojen hommia, tai että vaimona oleminen olisi pelkästään em. asioiden tekemistä. Tottakai siihen kuuluu paljon muutakin, ja enemmän henkisellä tasolla. Tämä on vain yksi minun tapani näyttää rakkauttani.
Haluaisin niin paljon päästä olemaan vaimo ja tekemään vaimojen "juttuja". Haluaisin pitää miehestäni kaikin puolin huolta, saada hänet olemaan ylpeä vaimostaan!
Tulevaisuudessa ehkä myös olla hänen lastensa äiti, toivottavati hyvä sellainen.
Ongelma onkin se, ettei mieheni tunnu arvostavan näitä asioita mitä hänen eteen teen. Rakkauden pitäisi ollla pyytteetöntä, en vaadi teoilleni "vastapalvelusta" tms, haluaisin vain tuntea sen, että mieheni arvostaa minua ja hänen vuoksi tekemiäni asioita.
Itsestäni sen verran, että pidän itsestäni huolta, olen kaikin puolin naisellinen. Pidän koti-illoista, mutta viihdyn myös ulkona. Olen uskollinen ja omistautunut, kun olen suhteessa. En liioin pihtaa, päin vastoin, hehe... (Ok, tuo nyt taas liittynyt mihinkään, mutta anyways.)
Nyt kysyisinkin Teiltä arvon miehiltä, mitä mieltä olette tällaisesta naisesta? Arvostavatko miehet enää tällaista "kana-emo-piirrettä" naisissa, kohtuuden rajoissa tietysti?
Voisivatko miehet kuvitella elävänsä tälllaisten mielipiteiden ja piirteiden omistavan naisen kanssa?
Ps. Katkerille (vaimoille, äideille, naisille, miehille) vielä haluaisin korostaa, että tiedän ettei avioelämä ja arjen pyöritys ole aina ruusuilla tanssimista, ja en myöskään tarkoita, että haluan jäädä kotiäidiksi ja olla nyrkin ja hellan välissä.
En ole uskovaisesta perheestä peräisin -todellakaan-, mutta hartain toiveeni olisi päästä Vaimoksi. Ja myöhemmin perheen äidiksikin, ehkä.
Tiedän tuon äkkiseltään kuullostavan naiiville ja sinisilmäiselle, mutta..
Minusta on mielettömän ihanaa laittaa ruokaa poikaystävälleni, siivota hänen kotiaan (vaikkemme asu edes yhdessä), je tehdä muita "naisten juttuja". Sekä pitää muutenkin huolta hänestä, kaikin tavoin.
Olen valmis hieromaan miehen jalkoja iltaisin, kun hän tulee töistä kotiin, aina on lämmin ruoka odottamassa, ja koti siistinä.
En tietenkään ole sitä mieltä, että tällaiset asiat ovat pelkästään naisten/vaimojen hommia, tai että vaimona oleminen olisi pelkästään em. asioiden tekemistä. Tottakai siihen kuuluu paljon muutakin, ja enemmän henkisellä tasolla. Tämä on vain yksi minun tapani näyttää rakkauttani.
Haluaisin niin paljon päästä olemaan vaimo ja tekemään vaimojen "juttuja". Haluaisin pitää miehestäni kaikin puolin huolta, saada hänet olemaan ylpeä vaimostaan!
Tulevaisuudessa ehkä myös olla hänen lastensa äiti, toivottavati hyvä sellainen.
Ongelma onkin se, ettei mieheni tunnu arvostavan näitä asioita mitä hänen eteen teen. Rakkauden pitäisi ollla pyytteetöntä, en vaadi teoilleni "vastapalvelusta" tms, haluaisin vain tuntea sen, että mieheni arvostaa minua ja hänen vuoksi tekemiäni asioita.
Itsestäni sen verran, että pidän itsestäni huolta, olen kaikin puolin naisellinen. Pidän koti-illoista, mutta viihdyn myös ulkona. Olen uskollinen ja omistautunut, kun olen suhteessa. En liioin pihtaa, päin vastoin, hehe... (Ok, tuo nyt taas liittynyt mihinkään, mutta anyways.)
Nyt kysyisinkin Teiltä arvon miehiltä, mitä mieltä olette tällaisesta naisesta? Arvostavatko miehet enää tällaista "kana-emo-piirrettä" naisissa, kohtuuden rajoissa tietysti?
Voisivatko miehet kuvitella elävänsä tälllaisten mielipiteiden ja piirteiden omistavan naisen kanssa?
Ps. Katkerille (vaimoille, äideille, naisille, miehille) vielä haluaisin korostaa, että tiedän ettei avioelämä ja arjen pyöritys ole aina ruusuilla tanssimista, ja en myöskään tarkoita, että haluan jäädä kotiäidiksi ja olla nyrkin ja hellan välissä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Kävisitkö silti töissä (paitsi lasten ollessa aivan pieniä) vai jäisikö sinun ja mahdollisten lasten elatus pelkästään miehen vastuulle?
Tietenkin kävisin töissä, tietysti alussa lapsen/lasten kanssa kotona, mutta tottakai työkin ja työssä käyminen on minulle tärkeää. En missään nimessä ajanut sitä takaa, että miehen tulisi elättää ja maksaa yksin "koko lysti" :)
Sitten 99% miehistä pitää sinua unelmavaimoehdokkaana. ;-)
Hih, olipa kiltisti sanottu :)
se puhui.
jos haluan naisen en etsi häntä kennelistä
..mainitsemiasi ominaisuuksia naisessa erittäin korkealle. =)
Ja uskon monien muidenkin miesten olevan tässä samaa mieltä.
Mä en ole siis ainoa tuon tyylinen nainen maailmassa :)
Erona vaan se, että mä tykkään duunista vaikken pyri siinä kovinkaan etenemään.. Kunhan perustoimeentulon saan se riittää. Lapsia tuskin ikinä aion hankkia, se ehkä joskus tulee (iso ehkä) ja naimisiin en ikinä eläessä aio mennä. Mutta muuten kyllä, bingo!
kuolleenako menet? ;D
"vain kuolleen ruumiini ylitse" :D
muistaa. Olla kosimatta. ;P
Älä luule liikoja itsestäs ;)
en. Se oli läppä. :D
se tämä?
http://www.youtube.com/watch?v=K5VnBTnI3s4
Heh, sä muistat mun biisin :)
en ole unohtanut. :P
arvostaa ja nostaa hattua, että tuollaisia naisia vielä löytyy. Itse koin jo päättyneessä parisuhteessa, että tekimisiäni ei arvostettu, vaikka tein niitä todella paljon helpottaaksi kumppanin ja tämän lapsen elämää. Lapsi siis ei ollut minun, se tarkennettakoot. Lähinnä koin, että mitä enemmän tein sitä vähemmän minua arvostettiin ja aina vain osattiin vaatia lisää... Lopuksi sain vain todeta, että kaikki tämä meni ikään kuin hukkaan, vaikka muistot elää...
Arjen pyöritys vaatii toki molemmilta osapuolilta panostusta tasapuolisesti, muutoin homma kuivuu kokoon. Ei kaikkea voi teettää vain toisella. Mutta vaikka hommat tehdään yhdessä tulisi kumppania huomioida näistäkin asioista. ;)
arvostan. Vähempi ei edes riitä.
Aloituksesta saamani kuvan perusteella voisin kokea kyseisen naistyypin ainakin hivenen ahdistavana. Ei sillä että mainitsemasi piirteet huonoja olisi, mutta jotenkin tuosta vain jäi vähän sellainen ahdistava maku.
Kohtuuden rajoissa, kuten mainitsit, ja kun nainen muutenkin tietenkin olisi passeli, niin ehkäpä.
.
Ihan kuin minä silloin joskus tietämättömyyden aikakaudella. Mies palkitsi tuon alkamalla pettään yms ja hakeen jännitystä elämään sillä tavoin. Kyllästy pirulainen sitten loppujen lopuksi. Yksi mikä on jäänyt elävästi mieleen niistä syytöksistä oli se että minä olen tylsä eukko kun en edes riitele.. Nyyh :( Ikinä ei ole hyvä. jos lapsia säästääkseen ei harrasta turhanpäiväistä nalkutusta ja riitelyä (niin ja siksi kun ei ite tykkää siitä) niin se on taas huono juttu. Kohin ei ole koskaan. Alussa teet kaiken oikein, ja sitten kun tulee kyllästyminen, onkin kaikki jo ihan väärin.
Huoh..
.
jos ei ole nälkä niin sitten paskattaa.. Ei koskaan kohillaan..
.
Kaikista sen älyvapaista jorinoista paras oli se, kun se haukkui mua liian hyväksi. Ekaksi vuosia paiskin töitä joka asiassa ollakseni hyvä, tehdäkseni asiat hyvin ja oikein. Ettei tarvi riidellä mistään :) En juonut, en rampannut missään yms. En mitään että pääsis valittaan. Se olikin sitten huono juttu. Äijän kuulemma piti panna muita lääkitäkseen itsetuntoaan jonka _minä_ olin tuhonnut olemalla liian hyvä!!!! Minä en edes piereskellyt seurassa!! Minä kuulemma aiheutin sille mittavia traumoja olemalla tekemättä virheitä yms. Ekaksi se kehui kuinka ihanaa on olla pelkäämättä vaikkapa kuolemaa, kun tietää että mä olen niin hyvä äiti että hoidan hommat vaikka se olis missä. Se jopa patisti siihen pakottamalla mut oppiin renkaiden vaihtoa ja vaikka mitä. Sitä kuulemma olis hävettänyt pilven reunalta katsoa kuinka se olis jättänyt mut niin tumpuksi joka ei pärjää. Huonoo mainosta sille.. Esimerkkejä on miljoona. Hauskonta on se että vuosia kaikki kehui miestä myöten kuinka minä olen niiiiin hyvä ja täydellinen pikkuvaimo. Loppupuolella se kaikki sitten kaatuikin mun syyksi tavalla tai toisella. Kaikki se missä olin hyvä ja kiitelty muuttuikin vain ärsyttäväksi paskaksi sen silmissä. Se olis tuota ap:takin potkaissut naamaan siinä vaiheessa kun kumartuu jalkoja peseen.
Voi vi...
Kyllä niinkun aika huono itsetunto saa olla, jos tuommoisesta sekoo. Ite olen ihan varma, että ne oli tekosyitä. En mä nyt niin täydellinen ollut :)
Mutta se ja moni muukin ympäristöstä kerätty esimerkki osoittaa kyllä hienosti että se ekana erittäin loistavalta tuntuva muuttuukin huonoksi jossain vaiheessa. Ekaksi valitetaan kun edellinen puoliso ei halinut ja etsitään uutta joka rakastaa halimista. Noh, vähän aikaa kaikki on hyvin ja kylillä kerrotaan kuinka on löydetty se oikea ja maailman paras puoliso. Sit alkaa pikkuhiljaa nyppiin se ainainen haliminen ja yht'äkkiä se onkin jo iso ongelma. "Helkkari, kun tuokaan ei muuta tee kun kaulassa riippuu takiaisen tavoin ettei edes hengittää pysty", ja sitten kylille itkeen kun ei saa hetken rauhaan. Puoliso onkin ihan paska ja läheisriippuvainen..!!1
Kohin ei ole koskaan.. ainakaan sataa vuotta, muutama vuosi voi mennä :D
.
haettuasi pari penskaa päiväkodista laitat ruuan niille ja sille ukollesi, siivoat, pyykkäät ja siinä sivussa pitää ne penskatkin pitää edes suht tyytyväisinä, sitten kun ne nukkuu lopulta niin hierot sen ukkosi jalkoja ja annat sille päälle hyvät panot, sitten tietysti et syö päivässä kun salaatinkerän ettei vaan rupsahda, käyt tietysti kuntosalilla että on ukko tyytyväinen, yöllä kun muut nukkuu leivot aamuksi pullat ja sämpylät. Rahaa et kuluta lainkaan, vaan tuot sitä taloon lapiotolkulla ettei ukko tunne itseään hyväksikäytetyksi. Silti olet aina viimeisen päälle puettu ja laitettu.
En ole sitten muuten mikään katkera aviovaimo, mutta sinä elät jossain unimaailmassa.
kun on ekana käynyt töissä, tietenkin.
Ihan oikeasti tykkäsi siivota, tiskata,pyykätä,paistaa pullat ennen kun herätti aamukahville ja aamiaisen jälkeen sexipeto--toi rahaakin ja hoitaisi vauvan
TUO OLI TÄYSIN TOTTA!!!!lLUULIN OIVALLISEXY VAIMOKSI.....JA KUINKAS KÄVI??
Kun oli tottunut äitinsä hoitavan kaiken niin, ei osannut edes tiskata,siivota,pyykätä esim,
Lautaset tiskataan mollemmilta puolilta
Pyykkipulveri vie lattiavahan
Lattiavahalla ei pestä kaakeleita
Valkoisia treenipukuja ei pestä punaisen villatakin kanssa -pink pantter nimittely lakkasi monen Kloritepullon jälkeen.
Kun opetin pullanpaiston ja neljällä letittämisen, ämmä söi vain pullaa ja lihosi hirveästi.
Ruokaa en sitä höynää päästänyt tekemäänkään--pakaste ranskalaiset uunissa
joka päivä.
Sexiä kyllä riitti---naapurillekin
Rahaa hän kyllä toi
Ne hän joi
Ja onnex se oli maho--ei tarvi maksaa elareita nyt
Hyvin hellänä tuli nukkumaan vieree---minä sohvalle evakkoo kuorsaukselta
Papupatana pälätys(ei nalkutus)vaimeni 7kk:ssa
Ositusvelatkin jo maksoin, vaikka ämmä vei mööpelit ja auton
Tuon enempää en viitsi kaihoisasti jatkaa--jää lukijan miekuvituksen varaan.
MOROOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO
sähän olet ihan täydellistä vaimoainesta varmasti monen miehen mielestä, sillä moni mies arvostaa juuri sinunlaisia naisia.
noin oudon järjenVALOA kokoomuksen mannekiini.
Vauvakuume pistää siviilin yrittämään kaikin keinoin ;) Ukko unohtuu saman tien, kun muikki pamahtaa paksuksi.
Passaaminen ja seksi loppuu viimeistään lapsen syntymän jälkeen. Silloin lankeaa myös lasku miehelle palveluksista. Tämä on nähty niin monta kertaa. Ei kukaan järkevä mies lähde tuollaiseen riskibisnekseen.