Viime vuosina en ole kiinnittänyt huomiotani yhteenkään mieheen. Tuntuu siltä., että olen jo sisimmässäni päättänyt ettei kannata; koskapa olen ylipainoinen ja luonteeltanikin epätäydellinen, niin olen jo päättänyt etukäteen mielessäni, että kukaan mies ei kertakaikkiaan voi olla kiinnostunut minusta. Ja eiköhän se ole varma merkki siitä, että miehet eivät ole kiinnostuneita minusta, kun aloitteita suuntaani ei ole tapahtunut pitkiin aikoihin.
Ja lisäksi olen vielä onnistunut vääntämään päässäni varsinaisen kiinnostuksenosoitusristiriidan. Mies ei tietenkään tajua, että olen kiinnostunut hänestä, jos en tuo kiinnostustani julki millään tavalla. Ja samaan aikaan oletan kuitenkin, että en saa näyttää kiinnostustani millään tavalla, ettei mies vain tulkitsisi sitä epätoivoisuudeksi ja kauhistuisi. En uskalla hymyillä ja flirttailla, saati että menisin juttelemaan.
Miten pystyisin muuttumaan, vai kannattaako edes. Olen aina ollut varsin varautunut luonteeltani muutenkin ja tuntuu vaikealta ja teennäiseltä ruveta esittämään iloista ja sosiaalista ja aktiivista kun en sitä muutenkaan ole. Lisäksi on vaikea luottaa siihen, että saattaisin löytää miehen olemalla itse aktiivinen, sillä ei se minun oma aktiivisuuteni tee minusta millään tavalla kauniimpaa ja parempaa. Tulee vain tunne siitä, että tyrkytän itseäni miehille ja jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän kyllä haluaa olla aloitteellinen.
Ja lisäksi olen vielä onnistunut vääntämään päässäni varsinaisen kiinnostuksenosoitusristiriidan. Mies ei tietenkään tajua, että olen kiinnostunut hänestä, jos en tuo kiinnostustani julki millään tavalla. Ja samaan aikaan oletan kuitenkin, että en saa näyttää kiinnostustani millään tavalla, ettei mies vain tulkitsisi sitä epätoivoisuudeksi ja kauhistuisi. En uskalla hymyillä ja flirttailla, saati että menisin juttelemaan.
Miten pystyisin muuttumaan, vai kannattaako edes. Olen aina ollut varsin varautunut luonteeltani muutenkin ja tuntuu vaikealta ja teennäiseltä ruveta esittämään iloista ja sosiaalista ja aktiivista kun en sitä muutenkaan ole. Lisäksi on vaikea luottaa siihen, että saattaisin löytää miehen olemalla itse aktiivinen, sillä ei se minun oma aktiivisuuteni tee minusta millään tavalla kauniimpaa ja parempaa. Tulee vain tunne siitä, että tyrkytän itseäni miehille ja jos mies on oikeasti kiinnostunut, niin hän kyllä haluaa olla aloitteellinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
helppo saada kiinnostumaan sinusta kun pidät itseäsi kunnossa.
Ala muuttamaan elämäntapojasi ja laihduta.
Muuta tyyliäsi ja samalla paranee oma olosi.
Se näkyy sitten kaikkinensa ulospäin ja miehet kiinnittävät jo sitten huomiota enemmän kuin nyt.
Sen jälkeen annat vain vihjeitä että mies voi tehdä sen aloitteen jos et itse uskalla osoittaa suoraa kiinnostusa ja olla aloitteellinen.
Itselläni samoja ongelmia kuin alottajalla..Ulkonäössä ei pitäs olla mitään vikaa ja oon tyytyväinen, mut joku mun luonteessa tai jossain tökkii, kun miehet ei halua mitään vakavempaa. Niin itsevarma kun olen ollutkin, mutta sekin itsevarmuus hiipu jossain vaiheessa kun huomasin aina jääväni kuin nalli kalliolle...Vähemmästäki masentuu ja sitten sitä miestä ei ainakaan löydy..
Nykyään on tullut jonkinlainen sitoutumiskammokin. Jos joku tulee puhumaan, haluan yleensä vain juosta karkuun. Tietää jo et ei tämä tästä mihinkään etene, ku on nähty sama homma kerta toisensa jälkeen.. :p
On se vaikeaa..Sama se millaiset kuteet vedän niskaan ja kuin oon hehkeänä ja pirteänä liikentees(mikä on nykyään harvinaisempaa)aina ne tyypit joista saattaisin kiinnostua kiertää mut kilometrin pääst..Ja jos johonki sellaiseen törmäisinki, juttu kaatus ennenku pääsis alkamaankaan..Silloin kyllä riittää vientiä jos olen jossain seurassa mutta kaveritkin on täs kaikkonnu pitkään kestäneen masennuksen takia ni yleensä oon yksin liikentees,ni kai seki sit vaikuttaa. Kai se antaa jotenki epätoivosen kuvan,tiedä häntä. Vaikka en tosiaan nykyään edes jaksa yrittää mitään(kuin joskus harvoin)vaan oon pikemminki sellanen hälläväliä-asenne pääl kokoajan. Oon huomannu et miehet jaksaa yrittää tasan niin kauan kun ei itse osoita minkäänlaista kiinnostusta, mut sit jos vaikka satut juttelun lomas hymyilemään liikaa tai jotain, ni tyyppi häipyy samantien..näin mulla...Ei se ulkonäkö ratkase. Alottajalle semmonen neuvo, et jos et kelpaa sellasenaan, et pitäs laihuttaa tai jotain ni tuskin mies on sen arvonen. Toisaalta jos oma itsetuntosi kärsii painon takia, ettet voi olla oma itsesi niin siinä vaiheessa ehkä kannattaa harkita asiaa. p.s. Itsekään en ole järin puhelias tyyppi, ja tiiän miten vaikeaa silloin on tutustua ihmisiin..ja siihen viel lisätään huono itsetunto ni johan on soppa...