Palvelkaa miehiänne

kohta oli tämä:

"Passaaminenhan on mukavaa! Mutta sitä ei pidä tehdä pakosta, vaan omasta halusta."

"Arstilan perheessä vaimot valmistivat aina ruokaa miehilleen."

Sama jako meilläkin, minä suurimmaksi osaksi kokkaan ja ihan vielä mielelläni. Mieskin toki joskus, koska ei ruoanlaitto hänellekään vastenmielistä puuhaa ole.

"Miehelle ei pidä puhua, kun hän on nälkäinen."

Tämä pitää kyllä täysin paikkansa. :D Enkä kyllä koitakaan syvällisiä kommunikoida miehen kanssa, jos hän on nälkäinen. Mutta totuuden nimissä olen itsekin tasan yhtä kärtty, jos nälättää.

"Naisen ei pidä kulkea mutanaamio kasvoillaan, papiljotit päässään ja rumat alusvaatteet yllään miehen edessä imuroimassa." "Onhan se hauskempaa, että mies näkee naisensa ikään kuin valmiina."

Tätä kohtaa en vain pysty ymmärtämään. Miksi hemmetissä pitäisi kotonakin olla pynttäytyneenä, minä en ainakaan viitsi turhaan rötvätä parempia vaatteita ryppyisiksi ja likaisiksi, vaan käytän kotona niitä lötkövaatteita tai sitten viipotan alasti. Tosin tässä(kin) on meillä se ero, että mies ei tästä asiasta ole samaa mieltä kuin tuo Arstila - nimittäin jos meikkaisin ja laittaisin hienot vaatteet päälleni silloin kun olemme vain kotona, hän luultavasti vain ihmettelisi, että olenko lähdössä johonkin, kun laittaudun. Tykkää toki kun olen laittautunut, mutta aivan samallalailla kuulemma laittautumattomanakin.

Ja missäs niiden naamioiden ja paplarien kanssa sitten pitäisi olla? Vessassa piilossa? Voisi tulla aika melko pitkäksi, jos on vaikka lähdössä johonkin ulos ja tukkaan pistää rullat tehdäkseen hienon kampauksen itselleen ja sitten kökkiä paskahuussissa se pari tuntia ettei vaan mies näe keskeneräisenä.


Ja eiii, en ole feministi. Toki mielelläni olen mieliksi rakkaalleni (ruoanlaitto, siivous jne.), mutta minullakin on omat mieltymykseni ja mielipiteeni ja omassa kodissani haluan olla miten vain lystään enkä turhaan hienoperseillä.

No ja mitä vittua...?
Johan on vanhoillinen nainen, kuulostaa joltain maatalon emännältä.
Melkein tihkuu rivien välistä niitä 2000 vuotta vanhoja sovinistikäsityksiä, joiden mukaan valtakunnassa on kaikki hyvin kun nainen pysyy keittiössä ja mies sohvalla.

Itse arvostaisin ja kunnioittaisin eniten sellaista miestä, joka osallistuu noihin kodin askareisiin ja ruuanlaittoihin siinä missä nainenkin. Pihalle lentäisi oma nykyinen mieheni, jos alkaisi valittaa siitä että sunnuntaisin kuljeskelen verkkareissa ja vanhassa yöpaidassa, enkä täyställingissä ja kampauksessa.

Minusta ei kyllä olisi ikinä miksikään kodinhengettäreksi tai miehen täyspäiväiseksi passaajaksi MUTTA jos mies todella tekee minut onnelliseksi, niin en näe mitään syytä olla kohtelematta häntä hyvin. Kyllähän sitä aina silloin tällöin voi tehdä pieniä palveluksia ihan omasta aloitteesta ja osoittaa toiselle, että tämä on tärkeä.

Toki miehenkin sitten pitää tehdä jotain mukavaa naiselle. Muuten suhteessa on epäsuhta. Täytyy kyllä sanoa, että kyllä minä ainakin haluankin naiselleni tehdä jotain, mikä tuntuu hänestä mukavalta. Itse asiassa pieni teko tuottaa suuremman mielihyvän kuin teko itsessään on: esim. ihan vaikka tiskien tiskaaminen; kun hän huomaa sen, niin on paljon paremmalla tuulella kuin olisi itse saanut tiskit pois pöydiltä. Pieni homma siis saa aikaan suuren mielihyvän. No, tällainen molemminpuolinen asioiden hoitaminen johtaa positiiviseen kierteeseen, jossa parisuhde syvenee, hommat hoituu ja kummallakin on iloinen mieli. Miettikää siis sitä, jos olette ajautuneet negatiiviseen kierteeseen (siis pakolla pitää taistella hommat kuntoon). Pitäkää juttutuokio, millä yritätte kääntää kelkan.

Ymmärrän kyllä, että joskus esim. kodinhoidosta on kaksi eri näkemystä - ja joskus naiset "sairastuvat" kodin hoitamiseen. Silloin pitää miettiä esim. järkevä siisteystaso, jota molemmat noudattavat.

Minä olen feministi ja mielestäni on ihanaa passata miestäni esim. laittamalla ruokaa ja siivoamalla, koska näen, kuinka iloiseksi hän tulee. Hän on aivan ihana mies ja tiedän, että hän arvostaa järjestystä ja siisteyttä, joten miksi en yllättäisi häntä siistillä kodilla, jos on vain aikaa siivota? Eikä tämä tarkoita sitä, ettenkö pitäisi seksielämää virkeänä ja tekisi seksikkäitäkin yllätyksiä.

Mies tekee taloustöitä vähintään yhtä paljon kuin minäkin, joten tilanne ei ole mitenkään "alistava" tai "naista alentava". Jos miehelläni olisi joku "akkojen kuuluu siivota, mä makaan sohvalla" -asenne, en kyllä kauheasti viitsisi hänen ilokseen mitään tehdä.

Pirkolla suvussahan on ollut hyviä miehiä! Olen kympillä samaa mieltä aloittajan kanssa...

Miehellä on parisuhteessa vastuu hoitaa naistaan hyvin! Osallistua, välittää ja huomioida... Mies, joka rakastaa ja kohtelee naistaan hyvin, saa aina vastarakkautta ja heidän elämänsä on pääosin onnellista. Ja tämä ei tosissaan ole mitään 2000 v. vanhaa löpinää vaan fakta. Näin se vain menee.

Tämä on haaste meille miehille! Ihan tosi... jos sinulla mies on tai on ollut suuria ongelmia vaimosi kanssa, katso peiliin ja kysy itseltäsi, olenko rakastanut, hoitanut, välittänyt hänestä oikeasti sillä tavalla, että hän kokee tulleensa rakastetuksi?

En tiedä montakaan sellaista karille mennyttä parisuhdetta jossa mies olisi ollut hyvä ja aidosti välittänyt naisensa hyvinvoinnista, rakastanut ja huomioinut häntä niin, että tämä on tuntenut itsensä rakastetuksi. Sen sijaan lähipiirissä on tapahtunut useita parisuhteiden purkautumisia, joiden taustalta löytyy loppujen lopuksi passiivinen mies tai puolisokea mies, joka luulee palvelevansa naista mutta palveleekin lähinnä omia tarpeitaan.

Opettakaa äidit poikanne huomioimaan ja välittämään ihmisistä! Tämä on nykyään todella harvinaista. Moni meistä lyhytnäköisyyttään ei osaa tai halua huolehtia tästä vaikka siihen tarvitaan vain yhtä asiaa: välittämistä lapsesta että hän oppii välittämään muista ihmisistä.

Saataa olla naiselle tie helvettiin. Kiitos mutta ei kiitos