huijaan itseäni

Itse ole eron läpikäynyt,eikä minulla ole lapsia,mutta pari kaveria pähkäilee eron partaalla ja molemmilla on lapsia.Olen ehdottomasti samaa mieltä kanssasi,että lapset kärsii enemmän vanhempien riidoista,kuin siitä,että vanhemmat ovat sovussa ja asuvat eri katon alla.Tottakai se on aluksi kaikille kipeä paikka,lapsille varsinkin,mutta jos vanhemmat "puhaltavat"yhteen hiileen eron jälkeen lapsien vuoksi,niin uskon,että pitkän päälle lapset tottuvat ja saavat mahdollisesti terveemmän pohjan elämälleen...Häntä pystyyn!Potkua persiiseen ja hoidappa asiasi kuntoon,jo lastesi vuoksi!

Vein kesäkuun alussa eropaperit. Mieheni tykkää tissutella nyt 2,5kk putkeen kuvittelin et kun vien paperit hän tajuaa et on tosi kyseessä ja lopettaa juomisen. Meil on 2 ja 4 vuotiaat lapset ja ne täs varmaan kärsii tästä tilanteesta kun iskä saattaa häippästäkkin maisemista muutamaks päiväks. Eilen jätti sormukset kotiin ja häippäs taas mut tällä kertaa parin vaatekassin kans. Nyt mut pitäis jaksaa ajatella lasten parasta ja jatkaa eteenpäin, tuntuu vaan et mistä mä saan sitä voimaa, kun pää on ihan sekaisin. Tähän asti kun olen tyhmänä uskonut miestäni hänen sanoessaan et nyt asiat kyllä järjestyy... Luulen et lasten parasta ajatellen on parempi niiden kans keskenään vaik sattuu ihan hel...ti. Voimia sinulle

huiujaat itseäsi. Et tarvitse siihen eroon kenenkään apua. Keskustella asioista voit kenen kanssa tahdot, mutta älä haikaile jotain laastaria haavoillesi. Pitää pystyä tekemään omat valinnat ja omat päätökset ja seisoa myös niiden takana. Huijaat itseäsi ja koitat voittaa aikaa tuolla kaverin haikailulla. Pystyt eroamaan huonosta liitosta ihan itse.

Tee niin kuin minä, kun pähkäilin huonoon jamaan päätynyttä avioliittoani:
listaa eron plussat ja miinukset ja katso, miten vaakakuppi kallistuu. Itselläni plussia eron puolesta löytyi enemmän kuin syitä, miksi ei pitäisi erota.