Heipä hei!
Mulla on ongelma, johon toivon kokemuksen syvä rintaääni -vastauksia! :)
Elikkä mulla olisi kaksi erilaista mieskandidaattia kiikarissa, elämän pituista suhdetta ajatellen.
Herra A:
Komea, pitkä ja vahva, harteikas, kauniit silmät ja ripset, pidän pään muodosta, seksikäs ääni, hänen läsnäolonsa saa minut rauhoittumaan, hurmaava hymy joka saa mut ihastumaan, hänellä on samoja kiinnostuksen kohteita kuten matkailu ja extreme, hän on siis ihastukseni ollut, romanttinenkin, sporttinen, häntä en tunne kovin hyvin toisin kuin herra B:tä
Kääntöpuolena tempperamenttinen, suuttuessaan tylyn tympeä
Herra B:
Mukava tuttavani, hän pitää minusta paljon, en ole koskaan hänestä ollut ihastunut, olen kiintynyt hänen seuraansa, ja juttu lentää, mukavat sukulaiset, tulen hyväksytyksi omana itsenäni, suloinen toisinaan, hyvä kuuntelemaan &keskustelemaan, sylissä viihdyn, nätit silmäripset
Kääntöpuolena meillä ei ole juuri yhteisiä harrastuksia, hän ei innostu ideoilleni vaan ampuu ne alas niin etten tohdi enää ehdottaa mitään, ei pidä matkustelusta ja haluaa ison perheen toisin kuin minä, toisinaan hän on hieman tylsää seuraa, hän ei ole järin komea, lyhyt, ei nätit silmät
Mitä kannattaa tehdä? Kuulemma ihmiset muuttuu elämänsä aikana että vaikka joku ois mitä nyt, niin ei vältsii 10 vuoden päästä... Eli mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomio pitkässä suhteessa? Itse tykkään silmistä paljon, ne tuskin juuri muuttuvat... Järki vai tunteet? Sisäinen kauneus vai ulkoinen vetovoima? Ajatuksia, kiitos? :)
t. En tiedä mitä tekisin
Mulla on ongelma, johon toivon kokemuksen syvä rintaääni -vastauksia! :)
Elikkä mulla olisi kaksi erilaista mieskandidaattia kiikarissa, elämän pituista suhdetta ajatellen.
Herra A:
Komea, pitkä ja vahva, harteikas, kauniit silmät ja ripset, pidän pään muodosta, seksikäs ääni, hänen läsnäolonsa saa minut rauhoittumaan, hurmaava hymy joka saa mut ihastumaan, hänellä on samoja kiinnostuksen kohteita kuten matkailu ja extreme, hän on siis ihastukseni ollut, romanttinenkin, sporttinen, häntä en tunne kovin hyvin toisin kuin herra B:tä
Kääntöpuolena tempperamenttinen, suuttuessaan tylyn tympeä
Herra B:
Mukava tuttavani, hän pitää minusta paljon, en ole koskaan hänestä ollut ihastunut, olen kiintynyt hänen seuraansa, ja juttu lentää, mukavat sukulaiset, tulen hyväksytyksi omana itsenäni, suloinen toisinaan, hyvä kuuntelemaan &keskustelemaan, sylissä viihdyn, nätit silmäripset
Kääntöpuolena meillä ei ole juuri yhteisiä harrastuksia, hän ei innostu ideoilleni vaan ampuu ne alas niin etten tohdi enää ehdottaa mitään, ei pidä matkustelusta ja haluaa ison perheen toisin kuin minä, toisinaan hän on hieman tylsää seuraa, hän ei ole järin komea, lyhyt, ei nätit silmät
Mitä kannattaa tehdä? Kuulemma ihmiset muuttuu elämänsä aikana että vaikka joku ois mitä nyt, niin ei vältsii 10 vuoden päästä... Eli mihin asioihin kannattaa kiinnittää huomio pitkässä suhteessa? Itse tykkään silmistä paljon, ne tuskin juuri muuttuvat... Järki vai tunteet? Sisäinen kauneus vai ulkoinen vetovoima? Ajatuksia, kiitos? :)
t. En tiedä mitä tekisin
Vastaukset 30
Vanhimmat
No helpoin vastaus naiselle on tietysti että valitse se miltä tuntuu tai kumpi näyttää paremmalta ja perse tiukemmalta.
Jos ajattelet elää parisuhteessa kunnes kuolema teidät erottaa niin valintakriteerit saattavat muuttua. Mieti sitä mikä sinulle on tärkeää siinä suhteessa tai minkä et toivoisi muuttuvan, vaan säilyvän koko suhteen ajan.
Mitkä asiat säilyy? Mihin kannattaa kiinnittää huomiota?
Hymystä pidän ja silmistä...ne ei kai muutu? Olen esteetikko...
Jos nämä ovat ne sinun tulevan suhteen kulmakiviä, niin pistä toimeksi.
Minusta on hienoa, että ajattelet jo nyt elämän pituista suhdetta. Niin se pitääkin olla. Ihmiset eivät ole mitään kertakäyttökamaa kuten paperimukit tai muovihaarukat
*Komea, pitkä ja vahva, harteikas, kauniit silmät ja ripset, pidän pään muodosta,
-ne eivät paina mitään vaakakupissa, ovat toki bonusta, mutta arvottomia sinänsä
*seksikäs ääni
-kimakoituu vanhemmiten, mutta voit nauttia siitä kauan kumminkin
*hänen läsnäolonsa saa minut rauhoittumaan
-vaikutus voi olla ohimenevää, mutta kiva kumminkin
*hurmaava hymy joka saa mut ihastumaan
-hymy säilyy minusta aika samanlaisena läpielämän, plussaa
*hänellä on samoja kiinnostuksen kohteita kuten matkailu ja extreme,
-se on hyvä vähän riippuen harrastuksista. Vaikka ette aina harrastaisi samalaisia juttuja, ymmärrät varmasti toista paremmin, kun teillä on ollut tai edelleen on yhteisiä kiinnostuksen kohteita
-matkailu ja extreme kuulostavat sellaisilta, että niitä harrastetaan nuorina huimapäinä, voit toki harrastaa niitä myöhemminin, mutta minusta ne eivät kuulosta yhtä pysyviltä kuin esim. liikunta, musikaalisuus, käden taidot tms.
-toisaalta extreme-lajit kertovat riskinotosta. Onko hän muutenkin taipuvainen riskinottoon: ylinopeussakkoja, seksihurjastelua, huumeitten kokeilua? mitä?
-missä mielessä matkailu? Mikä häntä matkailussa kiehtoo? Onko se vieraat kulttuurit, yöelämä ravintoloissa mikä?
*hän on siis ihastukseni ollut,
- mutta mitä mieltä hän on uskollisuudesta, luottamisesta, pettämisestä, rehellisyydestä; millaiset ovat hänen suhteensa vanhempiinsa? millaiset ovat hänelle tärkeät arvot, joista hänen ihanteet ja tavoitteet tulevat? Miten hän suhtautuu naisiin yleensä?
*romanttinenkin,
-voi olla myös naisennaurattajan vikaa, semmoisen kanssa pitää olla varovainen, voi tietää murheita (!?)
*sporttinen,
plussaa, jos se on muutakin kuin pinnallista tekstiiliurheilua
*häntä en tunne kovin hyvin toisin kuin herra B:tä
-tutustu ja selvitä asiat, niin ei jää kaivelemaan
*Kääntöpuolena tempperamenttinen
-miten se ilmenee?
*suuttuessaan tylyn tympeä
-muutaman kerran sinun pitäisi päästä riitelemään hänen kanssaan
-pitääkö vihaisenakin miellyttää?
Herra B:
*Mukava tuttavani,
-mukavuus on ehdottomasti hyvä asia, hieno taito on osata olla mukava
*pitää minusta paljon
-mistä asioista hän sinussa pitää? Onko se kaunis ulkokuoresi tai jotain muuta vastaavaa katoavaista?
*en ole koskaan hänestä ollut ihastunut
-tuskin tulet sitten olemaankaan, ellet saa jotain uutta informaatiota
*olen kiintynyt hänen seuraansa
-se on hyvä, mutta mieti, mikä siinä seurassa viehettää?
*juttu lentää,
plussaa ;Jutut kyllä tulevat aikanaan vähentymään, mutta hyvä kumminkin
*mukavat sukulaiset
-plussaa, mutta ei keskeinen asia. Edesauttaa ja sitouttaa sinua enemmän häneen , jos aiot heidänkin kanssaan paljon seurustella. Vähän riippuu, minkä ikäisia olette. Jos olette perustamassa perhettä, on se sitäkin tärkeämpää, sillä se suku tulee vähän niin kun kaupan päälle väkisinkin ainakin jossain muodossa. Lastenhoidot, kummit, isovanhemmat jne. Asuuko sukua lähellä vai ovatko ne kaukana täältä?
*tulen hyväksytyksi omana itsenäni
-se on tärkeää, silä voimme muuttaa vain itseämme
*suloinen toisinaan
-plussaa, tosin kusipääkin voi olla suloinen, kun ei vielä tunne t oista
*hyvä kuuntelemaan &keskustelemaan
plussaa
*sylissä viihdyn
-siihen ei kannata paljon laittaa painoa, vaikkakin tärkeää. Voit viihtyä myös monen muun sylissä
*nätit silmäripset
-jaa
*Kääntöpuolena meillä ei ole juuri yhteisiä harrastuksia,
-niitä pitää kehittää, jos hän on se
* hän ei innostu ideoilleni vaan ampuu ne alas niin etten tohdi enää ehdottaa mitään
-pitkä miinus, mistä johtuu? ikävä piirre sammuttaa toisen ideat
*ei pidä matkustelusta
-haluatko raahata hänet väkisin matkoille vai lähdetkö ilman häntä?
*haluaa ison perheen toisin kuin minä,
-tähän stoppas. Minusta tästä ei kannata neuvotella. Jos hän haluaa ison perheen ja sinä et, hän voi sen hankkia jonkun muunkin kanssa, jos se on hänelle tärkeä asia
*toisinaan hän on hieman tylsää seuraa
-voit vuokrata hupileffoja ja nauratuttaa itseäsi niillä. Jos ei hänen seura kelpaa, niin ehkä sinua ei sitten kiinnosta
*hän ei ole järin komea, lyhyt, ei nätit silmät
-ei merkitystä
Summa summarun: Järki, tunteet ja sisäinen kauneus
Se ón, niinkun tässä jo joku sanoikin, joku muu kuin kumpikaan heistä. Ehkä C, D, E tai vasta Ö?
Herra B on läheinen ystäväni. Hän on tukenut minua ollessani masentunut, kuunnellut murheitani mm herra A:n suhteen ja olen viihtynyt hänen sylissään.
Herra A:n tempperamentti ja tylyys kyllä hieman järkyttävät. Toisinaan olen itsekin tempperamenttinen, mutta myös herkkä. Suuttuessaan hän lähtee yleensä lenkille. Extremelajit näkyvät siinä, että hyppäsi laskettelurinteessä --> sairaalaan. Nyt masentunut aiheesta hieman eikä halua kohdata minua. Joskus sanoi minun masennuksestani että mene terapiaan, ei tuo ole normaalia. Matkailussa kiehtonee samat kuin mua, uuden näkeminen.
Tämä herra A oli kolme vuotta sitten ihastukseni, tuli sähläystä ja riitaa, silloin huomasin miten hän osasi olla tyly toisinaan. Hän ei ollut valmis mihinkään, eikä ole seurustelut. Ihastuin muihin, mutta aina kun kohtaan häntä huomaan olevani edelleenkin hänestä kiinnostunut ja hän seurailee tekemisiäni. Kun hän hymyilee menen sekaisin. Hänestä on ollut monet kiinnostuneet, mutta hän ei ole heistä ollut kiinnostunut. En tiedä kuinka valmis hän on mihinkään.
Herra B puolestaan on ollut minuun palavasti rakastunut, ja pitää minusta, minä torjuin hänen mutta nyt olemme läheisiä ystäviä. Hän on harvoja jotka hyväksyvät minut ja pitävät minusta.
Meille kaikille on yhteistä sama seurakuntatausta, ja tiedän heidän ajattelevan uskon asioista samantyylisesti kuin minä. Arvot ovat siis samaa settiä, enimmäkseen.
Miksei ulkonäöllä ole merkitystä? Olen taiteellinen esteetikko... Rumista en syty... Tiedän ulkonäön lärvähtävän, siksi ajattelen että jos on edes nätit silmät, ne tuskin muuttuvat ajan kanssa... Hymykin hurmaa...
Etsisin jonkun muun, mutta en jaksa uskoa että löydän ketään herra A:ta vastaavaa mistään. :(
Sanon vaan sen, että kun kohdalles osuu se mister oikea, niin sä et todellakaan pyöri täällä kyselemässä asiaa. Sä vaan tiedät!
Huoh, eipä noita taida puussa kasvaa..... :(
Eli jatka matkaasi ja etsi lisää miehiä.
Jos tämä on muka avioliittoon johdatteleva valinta, sinuna kasvaisin hiukan lisää....
Tämä on lähinnä "isoäidin/isoisän elämänviisauksia" -tyyppinen tiedustelu, vaikken noista kummankaan kanssa seurustelisi, niin saattaisi eteeni tulla vastaavia tapauksia myöhemmin.
Luu jää valitsijan käteen.
tosissasi tänne (tai tarkemmin ottaen tämä aloitushan on ainakin kolmella palstalla) kirjoitat ja kyselet neuvoa... Huh huh!
Entäs, jos nuo kaksi miestä eivät sittenkään ole pohjimmiltaan sellaisia kuin mikä kuva sinulla heistä on..? Ehkä ensimmäinen veikkonen olekaan mikään Prinssi Uljas, vaan arkena joka asiasta nipottava nilkki..? Ehkä toinen hemmo on vielä tylsempi luulet...?
Ja... Oletko aivan varma, että he molemmat haluavat sinut ??? Etenkin, jos tietäsivät sinun häilyväisyytesi eli esim tietäsivät, mitä täällä kirjoittelet heistä..?! Miltä itsestäsi tuntuisi, jos tietäisit Prinssi Uljaalla olevan pitkälti sinun vastakohtasi myös kierroksessa, mutta hän ei päättämättömänä osaisi ratkaista, "kumman kaa" alkaisi olla..??? Ja... Jos nyt jomman kumman valitset - ja hän haluaa tulla valituksi - niin mistä tiedät, että hän on valmis viemään sinut alttarille..?
Hmm...Melkoisen itsevarmalta vaikutat... Olet liikkeellä "ottamassa" itsellesi miehen... Aika karua kuitenkin - aivan kuin olisit valitsemassa itsellesi uutta kännykkää, ei mitään kahden vuoden kytkykauppaa, vaan pidempään käyttöön. Menet ja otat, eikä siltä "valmiilta paketilta" mitään kysytä...No, sanotaan, että eihän Luoja ole kieltänyt suuria luulemasta.
Sen verran kypsymättömältä vaikutat juttuinesi, että kenties tosiaan kannattaisi jättää vatulointi näistä miehistä sikseen ja katsoa, josko elämä heittää eteen sen hemmon, jonka kohdalle sattuessa et pohdiskele joutavia, vaan tiedät, että siinä hän on!
Kyllä olen kiinnostunut kuulemmaan ulkopuolisten näkemyksiä asiasta. Itse kun on läheisessä seurassa mm. herra B:n kanssa, ei niitä näe niin selvästi.
Herra B:n tunnen sen verran läpikotaisin että tiedän hänen olevan hieman tylsä, olemme tunteneet 4,5 vuotta. Hän kyllä on sanonut pitävänsä minua kaikin puolin viehättävänä ja voin puhua hänelle mistä vain. Olen puhunut hänelle myös herra A:sta ja siitä etten pääse hänestä yli.
Herra A:ta en tunne kunnolla, hänet olen toisinaan unohtanut mutta kun näen hänet olen taas kuin sulaa vahaa.... hänkin seurailee tekemisiäni. Pitäisi tutustua ehkä paremmin niin tietäisi. Herra A taitaa luulla että minulla on suhde herra B:n kanssa, väärin käsitys.
Jaa-a, paha sanoa tuosta jos hänellä olisi valintatilanne... on sellainen ollutkin, mustasukkaiseksihan siitä tulin.
Itsevarmuus kumpuaa siitä että herran B:n saisin jos niin haluaisin. Kiire tulee siitä että eräs tyttö yrittää iskeä häntä, ja minä mietin että pitäisikö minun tyytyä häneen, ties vaikka en saisi muita koskaan... Onko parempi ottaa hänet kuin olla kokonaan ilman?
Niin koen että olen jo liian vanha saamaan ketään, ellen nyt ota edes herra B:tä... Herra A viehättää kyllä enemmän. :/ Ei noita soveltuvia miehiä puussa kasva, kuten sanoin.
Älä nyt ainakaan B:tä ota, tulet katumaan sitä. Jos jo alussa rakkauden tunne ei ole kohdallaan, jossain vaiheessa rupeaa ahdistamaan todella pahasti ja siinä on vitsit vähissä.
Sitä en usko, että olet liian vanha odottamaan herra C:tä.
tulee "suoraan sydämestä": älä tyydy toiseksi parhaaseen!
Tilanteesi taitaa nyt olla se, että yrität sekä syödä että säästää... Haluaisit tulenpalavasti tutustua paremmin herra Aahan, mutta toisaalta haluaisit pitää herra Been "reservissä"... Ei hyvä!
Mieti asiaa vielä herra Been kannaltakin: ei se olisi oikein häntä kohtaankaan. Hän tietää jo nyt kiinnostuksestasi herra Aata kohtaan - ja vaikken häntä tunnekaan, niin ihmisluonne tuppaa olemaan sellainen, että vähintäänkin huonon hetken tullen herra B varmasti miettii, onko vain se toiseksi paras...
Ja sinä itse... Mitä sitten, jos nyt tyydyt herra Beehen: oletko varma, ettet vaikkapa 5-10 vuoden kuluttua ole jo tullut katumapäälle... Ja huomaat tuhlanneesi vuosia väärin perustein alkaneeseen suhteeseen..?
Pattitilanne. Muuten... Miten vanha olet..?
Pysyn kyllä tuossa aiemmassa kannassani, että ehkä sinun pitäisi heivata mielestäsi sekä A että B - tai ainakin lopettaa pähkäily tuon siippa-asian suhteen ja katsoa, mitä tuleman pitää. Anna miestenkin tuumailla. Vaikka herra Beelläkin on toinen ihailijatar, ei se sitä tarkoita, että siitä jotain kehittyy.
Mitenkäs se sanonta taas menikään.... "Älä ota sitä, jonka kanssa pystyt elämään - vaan ota se, jota ilman et pysty elämään"...
Itse olen maksanut oppirahat juuri tuosta, mistä alussa varoitin: älä ota toiseksi parasta. Miehen kanssa tuntui kaikki sujuvan mukavasti ja kitkattomasti, kaiken piti olla ok... Silti koko ajan kaihersi jossain austalla tunne, että jotain puuttuu... No, ajattelin, että ilmeisesti kaipaan jotain, mitä ei ole olemassakaan...
Eipä se niin mennyt. Muutaman mutkan jälkeen oli sitten eroprosessi käynnissä tästä suhteessa, kun tapasin tutun miehen vuosien takaa. Silloin olimme hyviä kavereita, jotain pientä kipinöintiä ehkä, mutta olosuhteista johtuen jätin asian sikseen. Kun juttelin hänen kanssaan, tuli tunne kuin olisin tullut kotiin pitkältä matkalta. Siihen syliin minä kuulun - ja siellähän se intohimokin oli odottanut kaikki ne välillä olleet vuodet.
Kiitos, juuri tämänlaista vahvistusta kaipasin. Olen vähän miettinyt sitä herra B:n suhteen järkevyyttä, onko se sitten järkevää ettei ole sitä intohimoa? Kyllä se niin voi olla että tulisin katumapäälle... Pahimmassa tapauksessa katkeroituisin sekä itselleni että herra B:lle. Eihän se reilua olisi huokailla muiden perään kun olisi suhteessa.
Olen 23 -vuotias, niin tiedän kyllä että pidätte minua varmaan nuorena vielä. Olen uskovainen ja seurakunnassani osa nuorisosta pariutuu 18 -vuoden ikäisenä. Vähemmän nuoria on vapaalla jalalla vanhempana, ellei vanhoja poikia, kolmikymppisiä oteta lukuun. Nämä herrat A ja B ovat myös uskovaisia, joten samanlaista arvopohjaa löytyy.
"Älä ota sitä, jonka kanssa pystyt elämään - vaan ota se, jota ilman et pysty elämään" Tämä onkin hyvä sitaati, pitänee laittaa korvan taakse.
Ehkä otan selvää herra A:sta, jos satun luontevasti kohtaamaan, en väkisin yritä. Avoimin mielin jos on niin ties mitä tulee vastaan... ehkä.
Mukava kuulla että sinun tarinallasi on kuitenkin onnellinen loppu. :)
Tätä sitten julkisesti jakelet ""Älä ota sitä, jonka kanssa pystyt elämään - vaan ota se, jota ilman et pysty elämään"..."
Ehkä tuo sopii sitten naisille paremmin kuin miehille mutta epätoivoinen ja ahdistava sointi siinä on.
jo vanha, itse sain sen joskus vuosia sitten, kun purin tädilleni ihmissuhdetuskaani. No, jos haetaan jotain "tuoreenpaa", niin lauloihan Madonnakin "Don't go for the second best, baby"... :-)
Epätoivoista ja ahdistavaa, mikä..? Tietenkin riippuu siitä, mistä kanttilta sitä katsoo... Itse tulin siihen tulokseen, etten ala suhteeseen vain, koska sellainen "pitää" olla (toisilla ihmisillä tuntuu olevan tapana arvioida toisten ihmisarvoa sillä, ovatko he parisuhteessa vai eivät) ja/tai kumppani on edes jollainlailla ok. En itsekään haluaisi olla miehelle "ok, menettelee", vaan nainen, jota tämä tulenpalavasti rakastaa.
Lopuksi pari fraasia lisää... "Hyvää kannattaa aina odottaa" ja "parempi kokonaan ilman kuin huonon kanssa"... Sanotaan, mitä sanotaan, mutta kyllä näissä vanhan kansan viisauksissa perää on...
Ei rakkaus ole mitään manipulointia tai toisen ominaisuuksien arvuuttamista. Onkohan sulla tyttö pieni nyt ihan oikea tarina vielä edessäkään. Miksi ylipäätään kirjoitit avioliitto-osioon? Vai onko kyse sopimusliitosta? Siltä vähän vaikuttaa...
On kuitenkin eri asia elää ja jakaa niitä arjen vastoinkäymisiä ja oikeasti ELÄÄ siinä suhteessa kuin elää rakastettavana.
Ei kukaan mies elä naisen kanssa joka ei ole hänen NAINEN. Ei miehet tyydy kompromisseihin; poikien puuhasteluista en tiedä.
Olen ollut 25v kimpassa ja joskus se että "on ok" vaikuttaa aivan riittävältä. Voimme kokea toisiimme intohimoa mutta emme ole kuitenkaan syy toisillemme olla elossa.
Minäkin annan yhden neuvon: suhteessa pärjää hienosti kun on itse aktiivinen ja rehellinen ensin itselleen ja sitten kumppanilleen.
Kyllä suhteiden muodostaminen ja niissä eläminen itseään tyydyttävällä tavalla on harvinaista mutta ei mahdotonta.
Siksi onkin eräs vaihtoehto; vaihtaa kumppania säännöllisesti kun kyllästyminen tai"en ole ok" iskee - saa monta lyhyttä suhdetta.
mielestäni viesteistäsi paistaa läpi se, että sydämesi sykkii herra A:lle. :)
"Etsisin jonkun muun, mutta en jaksa uskoa että löydän ketään herra A:ta vastaavaa mistään. :("
"Kiire tulee siitä että eräs tyttö yrittää iskeä häntä, ja minä mietin että pitäisikö minun tyytyä häneen, ties vaikka en saisi muita koskaan... Onko parempi ottaa hänet kuin olla kokonaan ilman?"
p i t ä i s i k ö m i n u n t y y t y ä h ä n e e n. en tosiaan suosittele. nyt lakkaat miettimästä jotain intohimotonta järkiliittoa herra B:n kanssa ja keskityt herra A:han tutustumiseen ja kenties nappaamiseen. Hieman kärjistetysti kirjoitan, mutta pointti tuli varmaan selväksi.
Kyllä se ulkonäkökin tosiasiassa on aika painava asia suhteessa, ihan kaunista on ajatella että se olisi merkityksetöntä loppupeleissä muttaa... vaikka joskus väkisinkin ajan myötä rupsahtaa meistä jokainen, niin kyllä se on tärkeää että edes joskus on pitänyt kumppaniaan myös ulkoisesti vetovoimaisena.
Et usko että löydät koskaan ketään herra A:n veroista. Jos et siis tutustu häneen paremmin, jäät todennäköisesti katumaan sitä loppuiäksesi. Toivottavasti saat tunteesi ja pääsi selvitettyä :)
Kirjoitin avioliitto-osioon, sillä haluan olla vakavissani suhteissani. En rupea seurustelemaan jonkun kanssa, ellei taustalla olisi avioliittomahdollisuus.
Kiitoksia. :) Kärjistys on hyvä vaan. Herra A:sta haaveilen....
Niin naisille sanotaan aina että ota sisäisesti kaunis(ulkoisesti ruma), se on hyvä valinta. Miehet valitsee kuitenkin aina kauniin, siis ulkonäön perusteella.
Kirjoita toiselle lapulle HERRA A ja toiselle lapulle HERRA B. Sitten laitat laput hattuun tai johonkin kippoon ja nostat. Kumpi lapussa lukee, se on valintasi.
Virallinen valvoja kannattaa toki olla paikalla.
Onnea matkaan!!
Itse olen joskus valintatilanteessa tehnyt alustavan päätöksen. Pureskeltuani päätöstä päivän olen huomannut sen vääräksi ja muuttanut mieltäni. Tee päätös (kertomatta siitä kellekään) ja kuvittele päivän ajan, että päätös on lopullinen. Jos se tuntuu seuraavanakin päivänä hyvältä, niin go for it! Jos ei, niin... älä.
Ja kuule, kyllä niitä miehiä varmasti jossain vastaan tulee muitakin, ja samanlaista arvopohjaakin uskoakseni voisit löytää. Ei kannata olla niin ennakkoluuloinen :)
Täähän vois olla ihan kokeilemisen arvoinen konsti, kiitos vinkistä! :)
Tulevaisuudesta ei kukaan tiedä mutta omaan tulevaisuuteensa voi vaikuttaa valinnoillaan. Mitään ei voi varmistaa mutta todennäköisyyksia voi rakentaa.
Järki ja tunteet eivät ole vastakohtia ja pelkästää toisen perusteella ei kannata puolisoaan valita. Ilman positiivisia tunteita avioliitto ei onnistu, mutta myös järkeä ja ajattelua vaaditaan. Parisuhde on ensisijaisesti romattinen suhde, jota parhaiten pitää yhdessä miehen ja naisen välinen jännitys ja intohimo. Tosin on ns. kaveriliittojakin, jossa molemmat ovat tyytyväisiä vaikkei varsinaisia romanttisia tunteita olekkaan tai seksi puuttuu lähes kokonaan.
Myös toisen ulkonäkö pitää kohtuudella miellyttää. Ja sitä jotakin tulee nähdä toisessa. Sellaista mitä muissa ei näe. Noiden kahden kandidaatin välistä on vaikeaa valita ellei tiedä mitä itse haluat.
Tunnen vetoa herra A:n, mietin vain tulenko toimeen hänen tempperamenttinsa kanssa. Toisaalta osaan itsekin olla tarpeen vaatiessa tempperamenttinen. Pitänee tutustua paremmin.
Olen itse kovin pieni ja vähän pelokas, herra A on suuri ja vahva. Ehkä se vetoaa minuun... Minua on myös paljon ahdistelu ulkomailta tulleiden henkilöiden toimesta, ehkä naivisti kaivaan romanttista turvaa. Haluan matkustella, mutta en uskalla yksin lähteä.
Mitähän se "jokin" oikein voi olla? :)
Toihan on ihan selvä. Sä seurustelet nyt Herra A:n kanssa. Pitkää suhdetta ei voi ajatella, vaikka ois kuinka mukava ihminen, jos se jokin eli ihastuminen puuttuu.
Seurustele rauhassa, ja katso, onko Herra A sinulle sopiva.
Toisaalta voipi olla, että kannattaa vielä miettiä, millainen itse olet, millainen sinulle sopii ja odottaa Herra C:tä.
Kuitenkin, tunteet, samat kiinnostuksenkohteet ja samanlainen luonne ja etenkin: samanlaiset arvot ovat tärkeitä. Mitä mieltä olette Herra A:n kanssa perheestä, uskollisuudesta, hengellisistä asiosta, toisten ihmisten kohtelemisesta ja sen sellaisesta?
Sä et nyt tee vielä päätöstä elämän pituisesta suhteesta, vaan SEURUSTELET, jotta opit tuntemaan Herra A:n. Seurustelu ei vielä tarkoita, että menette naimisiin vaan katsot vuoden tai pari vähintään, onko hän sopiva sinulle.
Toivottavasti luet tämän, koska minusta tuntuu että mielipiteeni on oikea. Voin kokemuksella sanoa, että EI KUMPIKAAN. Ehdottomasti ei kumpikaan. Odota vielä sitä oikeaa.
Perustelut: tuo herra A miellyttää varmasti muuten sinua, ja hän olisi näistä kahdesta parempi vaihtoehto, koska selvästi tunnet häntä kohtaan enemmän, vaikka et siis tunnekaan häntä. Varjopuolena on se, että tuontyyppiset miehet vaikuttavat aluksi oikein ihanalta, eivätkä he uskalla aluksi ehkä hyvinkään pitkään aikaan näyttää "varjopuoltansa" eli tempperamenttisuutta. Hän saattaa pystyä loukkaamaan sinua vielä pahasti joskus, eikä silloin ulkonäkö auta.
Herra B, unohda hänet. Pystytkö oikeasti innostumaan ja kiihottumaan hänestä? Ette ehkä pysty ikinä olemaan muuta kuin ystäviä. Voit kyllästyä häneen jo ystävänäkin. Teillä ei vaikuta olevan paljon mitään yhteistä. Hän latistaa sinua. Tulet kyllästymään häneen vielä enemmän mitä tällä hetkellä. Kuiva tyyppi.
Ota siis sellainen mies, joka miellyttää sinua ulkonäöltään, jonka kanssa kemiat pelaa ja joka on luonteeltaan sellainen, mikä miellyttää sinua. Mutta... voithan silti rauhassa tutustua paremmin A:han, jos hän onkin mukava, jos et kerran tunne häntä kunnolla.