Jeps, en oikeen tiedä miten ratkasis tän ongelman, niin ajattelin kysellä täältä jahka jollain olis jotain hyvää vaitoehtoa tai toimintatapaa. Itse en oikeesti keksi mitä tekis. Pääni olen puhki miettinyt.
Elikkä miehen sisko on miestä tosi paljon nuorempi, ja perheen iltätähti ja täys prinsessa. Jatkuvasti käyttäytyy kun pikkulapsi vaikka ikää on vähän yli 20v. Laukoo mitä sylki suuhun tuo, ja hirveä kiukuttelu jos häntä ei huomata tarpeeksi tai ei saa tahtoaan läpi.
Mies ja siskonsa ovat todella läheisiä ja tärkeitä toisilleen. Mikä mielestäni on hyvä asia.
Mutta ongelma on se että miehen sisko on todella mustasukkainen veljestään, ja kun sisko tulee meille kyläilemään mun tarttee kävellä seiniä pitkin ja yritää sulautua tapetteihin, ja olla niin kun mua ei olis olemassa.
Toisinaan jutellaan kovasti, mutta kun mun pitäs omistaa jonkin sortin kristallipallo jolloin ymmärtäisin "kadota". Muutaman kerran olen saanut niin kauhean ryöpyn niskaani ettei ole tosikaan.
Olenkin miehelle sanonut että sen pitäs kehittää sitä omaa pelisilmää sen verran että kun siskonsa tulee vierailulle, hän vois miettiä valmiiksi heille jotain yhteistä tekemistä jotta saisivat tehtyä jotain kivaa yhdessä, niin luulisin että siskonsakkin olis tyytyväisempi, sen jälkeen olis varmaan ihan mukava istua yhdessä iltaakin.
Toinen asia mikä nyt suoraan sanoen pelottaa, on se että ollaan tässä suunniteltu vihdoin ja viimein perheenlisäystä kun tätä ikääkin alkaa jo olemaan. Ja tiedän ettei miehen sisko tule pitämään ajatuksesta, koska joku aika sitten kysyi minulta asiasta ja ilmaisi asian kyllä suoraan mitä on mieltä perheelisäys ajatuksesta. Ehkä stressaan tästäkin ihan turhaan, mutta kun tiedän miehen siskon mielipiteen..... Jos mies tietäisi tästä siskonsa mielipiteestä, niin tiedän että hän murtuisi.
Missään nimessä edes vaihtoehtona en näe sitä että yrittäisin
lähteä rajaamaan tän siskon vierailuja tai vastaavaa. Tiedän että tää sisko on miehelle todella tärkeä, joten vaikka itse koen tilanteen ahdistavana, en voisi sellasta tehdä ihmiselle jota rakastan eniten tässä maailmassa. En itse koe tätä siskoa uhkaavana, koen vain tilanteen hyvin ahdistavana. Olis niin ihanaa jos miehen sisko alkais näitten vuosien jälkeen näkemään minut vihdoinkin veljensä vaimona, eikä ylimääräisenä riesana. Minäkin haluaisin kuulua porukkaan.
Joten olisko jollain jotain hyvää vinkkiä miten saisin tilanteen jollain tavalla paremmaksi? Kyllä nyt pitäs jotain keksiä miten tän sais paremmaksi!
Elikkä miehen sisko on miestä tosi paljon nuorempi, ja perheen iltätähti ja täys prinsessa. Jatkuvasti käyttäytyy kun pikkulapsi vaikka ikää on vähän yli 20v. Laukoo mitä sylki suuhun tuo, ja hirveä kiukuttelu jos häntä ei huomata tarpeeksi tai ei saa tahtoaan läpi.
Mies ja siskonsa ovat todella läheisiä ja tärkeitä toisilleen. Mikä mielestäni on hyvä asia.
Mutta ongelma on se että miehen sisko on todella mustasukkainen veljestään, ja kun sisko tulee meille kyläilemään mun tarttee kävellä seiniä pitkin ja yritää sulautua tapetteihin, ja olla niin kun mua ei olis olemassa.
Toisinaan jutellaan kovasti, mutta kun mun pitäs omistaa jonkin sortin kristallipallo jolloin ymmärtäisin "kadota". Muutaman kerran olen saanut niin kauhean ryöpyn niskaani ettei ole tosikaan.
Olenkin miehelle sanonut että sen pitäs kehittää sitä omaa pelisilmää sen verran että kun siskonsa tulee vierailulle, hän vois miettiä valmiiksi heille jotain yhteistä tekemistä jotta saisivat tehtyä jotain kivaa yhdessä, niin luulisin että siskonsakkin olis tyytyväisempi, sen jälkeen olis varmaan ihan mukava istua yhdessä iltaakin.
Toinen asia mikä nyt suoraan sanoen pelottaa, on se että ollaan tässä suunniteltu vihdoin ja viimein perheenlisäystä kun tätä ikääkin alkaa jo olemaan. Ja tiedän ettei miehen sisko tule pitämään ajatuksesta, koska joku aika sitten kysyi minulta asiasta ja ilmaisi asian kyllä suoraan mitä on mieltä perheelisäys ajatuksesta. Ehkä stressaan tästäkin ihan turhaan, mutta kun tiedän miehen siskon mielipiteen..... Jos mies tietäisi tästä siskonsa mielipiteestä, niin tiedän että hän murtuisi.
Missään nimessä edes vaihtoehtona en näe sitä että yrittäisin
lähteä rajaamaan tän siskon vierailuja tai vastaavaa. Tiedän että tää sisko on miehelle todella tärkeä, joten vaikka itse koen tilanteen ahdistavana, en voisi sellasta tehdä ihmiselle jota rakastan eniten tässä maailmassa. En itse koe tätä siskoa uhkaavana, koen vain tilanteen hyvin ahdistavana. Olis niin ihanaa jos miehen sisko alkais näitten vuosien jälkeen näkemään minut vihdoinkin veljensä vaimona, eikä ylimääräisenä riesana. Minäkin haluaisin kuulua porukkaan.
Joten olisko jollain jotain hyvää vinkkiä miten saisin tilanteen jollain tavalla paremmaksi? Kyllä nyt pitäs jotain keksiä miten tän sais paremmaksi!
Vastaukset 20
Vanhimmat
Selvitä ketä miehesi rakastaa naise äitiään sisrtaan vai sinua.Toivottavasti sinua naisena muuten??? ajan kasssaongelmiaehkä??
No herranjumala sentään. Kyllähän se minua rakastaa!
Mutta ei se tarkoita sitä ettei voisi siskoaan rakastaa myöskin paljon. Eihän toisesta välittäminen sulje toista pois.
Ei tässä ole kyseessä mikään kilpailu minun osaltani, ei miehen sisko ole mikään toinen nainen ole. Enkä minä lähde sille linjalle että "pistäsin" miehen valitsemaan. Kyllähän minä tiedän että minä olen se jonka mies valitsisi loppupeleissä jos sille linjalle lähdettäisiin. Minä välitän miehestä niin paljon etten tule häntä siinä asiassa rikkomaan, sellanen peli tois vaan toisilleen vihasia ja katkeria ihmisiä, eli sellanen ei mielestäni ole mikään ratkaisu. Siksi tähän ongelmaan onkin vaikea löytää ratkaisu, ymmärrät varmaan mitä tarkoitan.
Toivoisin vaan niin että voitas kaikki tulla ajanmittaan toimeen yhdessä. Olen miettinyt sitäkin että ehkä tilanne vois korjaantua ajan mittaan sillä että kunan miehen sisko löytäisi itselleen miehen, hän joutuu kiinnittämään huomiota myös mieheensä.
Toivottavasti aika auttaisi asiaan
"Mutta ei se tarkoita sitä ettei voisi siskoaan rakastaa myöskin paljon. Eihän toisesta välittäminen sulje toista pois."
Voi sulkea tai hajauttaa. Eräskin mies sanoi että haluaisi siskon tai tyttären mutta ei periaatteessa vaimoa - vaikka sekin kävisi. Oli joku sisko syndrooma ja perversio vielä lisäksi. En väitä että miehelläsi olisi, mutta älä ole noin sinisilmäinen joka asiassa automaattisesti. Jotkut miehet luottaa siskoon siis.
Miksi aikuinen vanha mies viettää aikaa parikymppisen siskon kanssa ja sisko saa komennella sua?
No, asiassa ei varmaan ole mitään kummallista ja kyse on vaan tosiaan asiallisesta jutusta.
Itse koen ainakin että jos mies rakastaa muita Todella Paljon, niin kyllä se on minulta pois. Riippuu siis missä määrin ja mennäänkö normaalin rajoissa.
Itselläni ei ole lähisukua, niin tuntuisi pahalta jos toiselle on oma lähisuku ykkössijalla sekä muut ja itse olisin viimeinen listalla. Vaimonhan kumppanina pitäisi olla ykkönen ja sitten muita läheisiä. Mutta uskon toki että mies sinua rakastaa, eikä tämä asia siihen liittynyt.
En ymmärrä myös miksi lapsia pitää tehdä. Onko sitten lapset taas ykkönen miehelle, eikä vaimo?
Ja se että välittää naisesta ei tarkoita etteikö voisi huomioida, välittää ja huomata muut ihmiset. Ja katsoa toisia että kukahan tuokin on ym. Mutta pitäisi olla se ykkösihminen, ehkä, josta huolehtii? :)
Aika auttaa tai sitten ei.
Minulla oli täti, vanhapiika, joka eli elämänsä muiden kautta ja oli totta tosiaan aikamoinen riesa. Hän käytti sumeilematta hyväkseen muita ihmisiä, rahallisesti ja kaikin muinkin tavoin. Mieheni on kiltti, auttavainen, ystävällinen ja mukava ihminen. Täti huomasi tämän oitis ja vuosien hyödyntämiskierre alkoi. Kun minä aloin rajoittaa jatkuvaa työvelvoitetoimintaa, alkoi soittorumba äidilleni.
Kerroin tämän tarinan vain siksi, että on tosiaan olemassa itsekkäitä ihmisiä, jotka takertuvat toiseen ja tekevät kaikkensa saadakseen häiriötekijät pois tieltään. Valitettavasti miehesi sisar näyttää olevan tämän tien alussa.
Hän kokee sinut uhaksi ja tulee tekemään kaiken voitavansa manipuloidakseen kilttiä miestäsi. Ja sinä, voi hyvänen aika, olet valmis lykkäämään lasten tekoakin tämän otuksen vuoksi.
Sinulla on oikeus omaan kotiin ja omiin lapsiin. Miehesi voi pitää yhteyttä rakkaaseen sisareensa, mutta antaisin porttikiellon huonosti käyttäytyvälle sisarelle siihen saakka, että käytöstavat on löytyneet.
Voi Herran Jumala sentään.
Onhan se toki hienoa, että sisäruksilla on hyvät välit, mutta minusta tuossa tilanteessa on jotenkin outoja piirteitä. Olette jo siinä pisteessä, että aikuista ihmistä pitää höösätä, ettei hän saisi raivaria ja tulisi paha mieli?? Haloo!! Onko kukaan koskaan kertonut hänelle käytöstavoista ja toisten huomioonottamisesta? Vai ovatko kaikki vain pyörittäneet elämää tämän iltatähden navan ympärillä? Anteeksi vain, mutta kun tilanne on noin pitkälle päässyt, niin se ei tule tuonikäisen kanssa enää muuttumaan ilman välirikkoa ja valtavaa itkupotkuraivaria. Siinä on tytölle tehty oikea karhunpalvelus, koska maanpinnalle putoaminen sattuu sitä enemmän, mitä vanhempana sen kokee.
Tuo mitä sanoit pelisilmän kehittämisestä palvelee juuri sitä samaa oikkuprinsessan miellyttämistä, ettei hän nyt vaan saa raivaria. Oletteko koskaan pysähtyneet miettimään, että normaali ihminen ei käyttäydy noin?
Miksi sinun pitäisi kulkea omassa kodissasi seiniä pitkin?
Ainoa, mitä nyt pystyt tekemään on nostaa kissa pöydälle ja puhua miehesi kanssa. Sinuna en ehkä mainitsisi siskon mielipidettä perheenlisäyksestä miehellesi, koska mies sen kuitenkin tarkistaisi siskoltaan, ja sinä saisit ehkä lopulta molempien vihat päällesi. Ehkä paras herätys tuossa tilanteessa olisi se, että miehesi saisi itse nähdä ja kuulla siskon suusta, mitä mieltä hän asiasta on. Teidän perheenlisäyksenne ei kuulu miehesi siskolle millään tavalla.
Minusta et stressaa turhaan, mutta kokisin elämän tuollaisen kälyn varjossa suorastaan hengenvaaralliseksi. Hän on kieroon kasvanut. Jos teille syntyy lapsi, ei kannata ainakaan tuon tytön hoiviin jättää.
Kiitos suorasta palautteesta.
Olen hyvin pitkälle samaa mieltä kanssasi.
Jos oma sisko käyttäytyis samalla tavalla olis niin paljon helpompi istuttaa toinen alas ja puhua asia suoraan.
Olen minä miehelleni asiasta puhunut, mutta oma mies on aika sokea siskonsa käytökselle ja vastaus on vaan "no tollanen se on aina ollut".
Minusta ei vaan ole reilua että omassa kotona joudun varomaan.
Viimeksikin kun käytiin miehen kotopuolessa hänen vieä kotonaan asuva siskonsa ei kotiin tullessaan tervetinyt vaan huuteli vaan vittua ja ovet paiskoen ryntäsi omaan huoneeseensa. Minun ei pitänyt sillä kertaa lähteä mukaan, mutta olisitpa nähnyt hänen ilmeensä kun kotiin tullessaan näki minun olevan paikalla. Ja siitä se sitten lähti kun kuppa töölöstä.
Minulle ei kyllä siinä tilanteessa jäänyt mitään epäselväksi. Päätin vaan mielessäni että tais olla mun viimenen kerta siellä käydessä siihen asti kunnes ehkä tulee se päivä vastaan että itse henk.koht kutsuu.
Koitan vaan kovasti purra hammasta, kestää tilanteen ja olla se aikuinen. Ja tuntuu tällä hetkellä että ainoa vaihtoehto melkein on se että joutuu vaan odottelemaan että vastapuolikin kasvaa aikuiseksi. Mutta että kestääkö sitten oma hermo, ja sittenhän tää vois todella ikäväksi mennä. Senkään takia en halua että tilanne menis välirikkoihin on se että tiedän että suurin kärsijä on mieheni, ja sitä en halua.
Voi hyvä ihme, mikä tilanne...
No, ehkäpä sinun sijassasi olisin aivan normaalisti ja rennosti (helppo sanoa, juu, jos toinen suu vaahdossa kirkuu) ja dissaisin tytön täysin, mikäli kunnon käytöstä ei löydy. Sitten, jos hän alkaa käyttäytyä ihmisen lailla, huomioisin. Mutta en koskaan, ikinä, missään tilanteessa siloittelisi millään lailla. Jos hän siitä saa raivarin, se olkoon hänen ongelmansa. Todennäköisesti tyttö nauttii vallastaan, ja siitä miten saa toiset hyppimään.
Muuta neuvoa en pysty antamaan, kuin järkähtämätön rauhallisuus ja huonon käytöksen aiheuttama täydellinen huomioimattomuus. Koska vain siten voit varmistaa, että et ole millään tavalla provosoinut tyttöä, ja hän on täysin yksin vastuussa tilanteista.
Tsemppiä, vaikka kovat ajat taitavat olla vielä edessäpäin...
Kiitos, luulenpa että olet täysin oikeassa.
Minua ei huvita pätkääkään lähteä samaan leikkiin mitä hän itse harrastaa.
Nyt kun sais jotenkin vaan tän harmituksen kuriin, sitten olis helppo toimia kuvailemallasi tavalla. Mielestäni neuvosi on hyvä, ja aika pitkälle olen tolleen tähän asti tehnytkin.
Kyllä mä olen niin paljon hammasta purrut ettei ole tosikaan. Ja totta on sekin, että tää miehen sisko on saanut aina kaiken ja saanut käyttäytyä miten haluaa, niin minähän en sitä kiukkukasaa pysty "opettamaan". Sääliksi vaan käy sitä joka itselleen kumppaniksi prinsessan ottaa.
On tainnut miehesi sisko jäädä lapsen tasolle. Ei sen takia kandee pelätä perheenlisäystä. Ei muuta kun lapsi alulle vaan, se on teiän kahen juttu eikä miehen siskon. Ei se sille kuulu. Tehkää kumpikin asia hänelle selväksi.
Tynnyri-Eikan suku: Se on se pahimmista pahin. Toisten asioihin puututaan ja selän takana vedätetään skeidaa ihan totena. Ovat umpiuskovaisia, megajäykkiä ja rajoittuneita, valitettavan suuri osa. Tajuton roolinveto päällä yhtenään.
Isäni sisko puuttuu yhtenään toisten asioihin. Hän on väärällä tavalla riippuvainen veljistään ja on ihan sekas jos ei joku päivä tavoita heitä kännykällä. Hankkis ittelleen elämän.
"Mies ja siskonsa ovat todella läheisiä ja tärkeitä toisilleen. Mikä mielestäni on hyvä asia."
Ai hyvä asia? Minusta huono asia siltä näyttää. Ehkä sun pitäisi olla "mustasukkainen" heidän kummallisen tiiviista suhteesta eikä siskon sinusta. Miehesi voisi edes vierailla muualla missä sisko on. Jos suku on noin tärkeä, ettei voi muuta elämää elää. Milloin mies seisoo omilla jaloillaan ilman siskon tukea elämässään? Jos se olisi edes äiti aluksi niin voisi vielä ymmärtää. Mutta nuori sisko ei luo miehen itsetuntoa sen paremmaksi.
Itse en hyväksyisi mitään rääväsuisia /kakaroita talossa, ulos välittömästi. Käytöstavallinenkin menisi ulos, koska oma talo ja rauha pitää olla asua. Muuten mies vaihtoon siskoineen päivineen omituisen tiiviine suhteineen.
Outoa on se, että mies vielä antaa siskonsa käyttäytyä sinua kohtaan miten sattuu! Törkeää. Onko mies kovinkin lapsellinen tai kypsymätön? Eikö muka huomaa, ei voi olla niin ymmärtämätön. Toki siskolla saa olla mielipiteensä mutta sun ei tarvitse saada kuulla niitä jatkuvasti.
Jospa sä nyt tajuaisit ettet anna muiden enää polkea ja tehdä mitä sattuu. Sun pitää saada elää rauhassa omassa kodissa. Eikä uida tapettiin hävitäksesi jonnekin vai olisiko sulla muualla talossa tekemistä siksi aikaa.
Olen sietänyt paljon ihmisiltä ja todennut ettei se kannattanut. Vain potentiaalisissa tapauksissa ehkä jotain voi sietää. Mutta ei kaikkea.
Ei sisko tajua asiaa koska on nuori neito. Siksi miehesi pitäisi tajuta. Mutta kun ei, niin sun pitää tajuta sanoa tuntemuksia.
tarvitsee asiantuntijan apua!
Voisitko kysyä neuvoa vaikka kriisikeskuksesta (nopeasti!)
Ehkä kriisikeskuksesta voivat neuvoa sinua eteenpäin.
Miehesi sisko tarvitsee APUA.
viileen rauhallisesti kahvipöydässä että ootteko te nussinu keskenänne kun ootte mustasukkaisia ja kiintyneitä toisiinne kuin aviopari??
että mies tapaisi tätä siskoaan kahden kesken, ilman että sinun tarvitsee olla paikalla. Pyri sopimaan näin. Mies voi mennä siskon luokse tai voivat yhdessä lähteä vaikka Linnanmäelle. Tapaatte sitten vain suuremmissa sukujuhlissa.
ovat kaksi eri ihmistä. Toiselle ei välttämättä halua kertoa sitä mitä toiselle, eikä voi keskustella samoista asioista, jos molemmat ovat paikalla. Eihän sellaista syvällisesti tutustumisvelvoitetta kai ole keneenkään sukulaiseen tai tuttavaan. Onko mielestäsi sama tavata tyttökaveriakaan, kun tämän poikaystävä on paikalla? Lätinäksi menee.
Minun miehellä on vanhin sisko 56 vuotias käyttäytyy aivan samalla
tavalla kuin se nuori tyttö.
Minä en ole mitään veli on kaikki kaikessa juttelevat salaa
asioista.Kymmenen vuotta oltu yhdessä kertaakaan ei ole
minulle soittanut aina veljelleen.Ja heidän suku on maailman
paras.Ovat yhdessä aina ja sisko on niin kiinni veljessään,
vaikka on oma mieskin.
Minä saan väistyä kun tulee kylään,olen kuin minua ei olisi.
Viikon kaksi on meillä lomilla minulla on paha ja tuskanen olo.
Poika on meillä senkin omii itselleen,kun hänellä ei ole
itsellä lapsia.
Nyt kun ensikuussa tulee aijon puhua suoraan suuttukoon
jos suuttuu.
Olen tietääkseni tämän talon emäntä jolla on päätös sanoa
mitä tehdään ja miten.
En ole tuntenut kodikseni tätä ,
Kyllähän se on niin että kun tämä pentu saa raivarin nyt suhtaudut asiaan kylmänrauhallisesti mitään sen kummempia huomoita.
Miehellesi kerrot mitä mieltä siskonsa on teidän lapsiaikeesta ja käsket häntä pitämään turpansa kiinni ettei pilaa sinun ja siskosi välejä, sitä samaa nuorallatanssia sinäkin harrastat.
Jos neitokainen saa vittusaatanakyynel raivarit teillä, komennat pihalle ja ilmoitat ettei asiaa ole ennen kuin oppii käyttäytymään.
Se on hyvä ettet tahdo loukata miestäsi, mutta tuollaisista asioista sinun ei tarvitsisi huolehtia, ja joitakin asioita ei yksinkertaisesti saa tehtyä selväksi pelkällä ymmärtämisellä ja sopeutumisella ja myötätunnolla.
Ajattele nyt miltä tuntuisi kun pikkulapsi olisi talossa ja sinä väsyneenä tahtoisit vain levätä kun teiniprinsessa hyökkää kotiisi ja vaatii sinua muuttumaan tapetiksi.
Keskustele miehesi kanssa hänen siskonsa käytöksestä ja kuinka se loukkaa sinua, voit vaikka havainnollistaa kuinka törkeää käytöstä on saada raivarit kun sinä tulet kylään ja ehkäpä miehesikin tajuaisi että hänen siskonsa on täysin pilalle hemmoteltu. Joskus jotkut itselle päivänselvät asiat täytyy sanoa ääneen että joku toinen viimein ymmärtäisi ne. Kysy miltä hänestä tuntuisi jos sinun siskosi tyrannoisi teitä etkä tekisi asialle mitään.
Sinä rakastat miestäsi, tuli selväksi, mutta onko tunne molemminpuolinen?
Miksi miehesi antaa siskonsä käyttäytyä noin törkeästi rakastamaansa naista kohtaan? Tuollasen v*tturaivarin jälkeen mieheni siskoa ei varmasti hetkeen lähistöllä näkyisi, en osaa kuvitellakaan että mieheni katsoisi läpi sormiensa tuollaista käytöstä minua kohtaan. Hyvänen aika SINUNHAN pitäisi olla tärkeintä miehellesi koko maailmassa, eikä mikään tapettiin sulautuva taka-alalle suljettu hiiri.
VIHASI, aina, oli niin v-mäinen kaikkia veljiään ja varsinkin heidän vaimojaan tai avojaan kohtaan!
Voivoi kun ois tuo ja tuo saanut paremman vaimon jne...voi kun tuon laps ei tehnyt sitä tai tätä ja kun tuol pojal on pitkä tukka, ei sitä kukaan ota töihin jnee...
ei ainaskaan meidän jätekuljetus/paskankeräys- ja roskafirma suosi tuollaisia pitkätukkia, pitää olla siisti ihminen! Häh...???
Ja lapsensa (2 poikaa) on siinä firmassa töissä, no ovat "lyhyttukkaisia", ettei tukka sontaudu ja ei tarvii pestä joka ilta, oisko se siinä?