Onko sillä paljoa haittaa,väliä jos miehen ja naisen välinen ikäero on näinkin paljon ...siis jos on ihastunut johonkin mutta huomaa että hän on noinkin paljon nuorempi/vanhempi?.
Oli kyseessä sitten vanhempi mies tai nainen -tai toisinpäin?.
Oli kyseessä sitten vanhempi mies tai nainen -tai toisinpäin?.
Vastaukset 16
Vanhimmat
voi kokeilla! Siinähän sen huomaa jos ikäerosta on haittaa. Jos ei toimi, niin ei sitten toimi.
Onko tunteet molemminpuoleisia? Jos on niin siitä vaan!:)
henkiset iät täsmää, ei ole ongelmaa.
henkinenkään ikäkään niin justiinsa. Tottakai jos toinen käyttäytyy kuin lapsi ja toinen on jo viimesen päälle aikuistunut, niin ei toki kannata lapsenvahdiksi ryhtyä. Monilla ei luonteet täsmää ja itse sitä pidän pahempana esteenä kuin henkistä ikää.
Jokainen kasvaa elämänsä aikana henkisesti, mutta luonne ei tule niin kovin paljoa muuttumaan.
Tunteeko aloittaja ihastuksensa kuinka hyvin?
Koska olen tosi kypsä,pitää olla ainakin henkisesti 17-22v. mies.Sit katotaan.Ja kadotaan netistä!
se, että eri ikäiset ihmiset täydentäisivät toisiaan hyvin. Nuori ihminen toisi suhteeseen sitä nuorekkuutta, jännitystä ja elämäniloa. Ja vanhempi osapuoli taas sitä iän tuomaa järkevyyttä ja vakautta.
mulla ja miehellä on 14 v ikäeroa :) minä siis se nuorempi.. olen nyt 25v. ehdottomasti paras suhde, missä olen ikinä ollut!! en nyt ihan ajatellut aikaisemmin et tälläseen lähtisin mut näin kävi. tuossa joku jo sanoikin, että kun molemmilla on paljon annettavaa. en usko että ikinä löytäisin parempaa ja sopivampaa miestä. kyllähän sitä vähän miettii et mitäs vaikka 10v päästä kun toinen alkaa olla jo 50v.. mutta mitä sitä sinne saakka liikoja murehtimaan. ei siinä vaiheessa varmaa oo edes väliä kuinka vanha toinen on, kun on jo oltu niin kauan yhdessä.
ja jos tästä suhteesta syystä tai toisesta ei tulisi mitään, en kyllä alle 6v itseäni vanhempaa miestä ottaisikkaan. tää antaa ihan uusia ulottuvuuksia kun on ikäeroa. en toki yhtään enempää ikäeroa voisi kuvitella.. ja jos jollain on 15 v ja yli ikäero niin se on jo mielestäni jo liikaa. tai mulle, en tuomitse toisia kunhan ollaan täysi-ikäisiä vain.. kyllä tää 14v on mulle ihan maksimi.
joten: anna palaa! et ainakaan mitään menetä!
Itse olen 22 vuotias nuori nainen ja en niin millään pystyisi kuvittelemaan itseäni yhtään nuoremman, samanikäisen tai edes pari vuotta vanhemman miehen kanssa! Kaikki näyttää minun silmissä pikkupojilta! Ei vain kiinnosta ei.
Mutta annappas kun kuvioihin astuu semmonen kolmenkympin tienoilla oleva mies! Sen ikäiset miehet vain saavat polvet notkumaan. Ja jostain syystä tulen sen ikäisten kanssa paremmin toimeen. En oikein ymmärrä miksi. En tunne itseäni yhtään aikuisemmaksi kuin ikätoverit.
En ole ollut suhteessa yhdenkään vanhemman miehen kanssa, mutta jotenkin ne tuntuvat vain oikeammilta. Eihän se tietenkaan tarkoita, että suhde vanhempaan mieheen olisi toimiva, vaikka ihanne olisikin. Mutta ei se nyt välttämättä nuoremmankaan kanssa toimisi. Pidän vain silmäni auki laajemmalla ikähaarukalla.:)
itse joka etsii itselleen isää kun on tuollaiset puheet.
Se taitaa saada ne polvet notkumaan.
Et ole aikuisempi vaan vanhempi mies saa hormonit hyrräämään ja ehkä herättää sinussa tyttärellisiä ajatuksia.
Puolta vanhempia miehiä etsitään, onkohan siinä järkeä. Ei varmasti.
järkeä.. Mutta monilla on asiat huonommin. Onko iällä väliä, jos suhde toimii hyvin? Kyllä kait tänne maailmaan monenlaisia pariskuntia on syntynyt ja ei se samanikäisilläkään aina onnistu.
Vanhempi mies herättää tunteita ja ajatuksia, mutta en kuvailisi niitä todellakaan tyttärellisiksi. Pitäisikö minun sitten väkisin pakottaa itseni suhteeseen sellaisen henkilön kanssa, jota kohtaan ei ole tunteita?
Perustele, miksi juuri ikä on niin suuri este suhteelle ja mikä siitä tekee niin järjettömän?
se että toinen on aika nuori sitoutumaan suhteeseen eikä ymmärrä ihmissuhteista välttämättä paljonkaan verrattuna toiseen.
Ei mitään, tuon ikäisenä miehenä mielelläni katselee 20 vuotiaita neitosia mutta kovin tosissaan sitä kiinnostusta tuskin aina voi ottaa.
Kyllä ne parhaatt parit sieltä oman ikäisistä yleensä löytyy.
Aika usein noissa on sellaista isä/tytär meininkiä.
Hiljattain erään tapaamani naisen suhteessa varsinkin. Isä oli jättänyt perheen lapsena ja nainen haikaili selvästi vanhempien miesten perään etsien jotain tukevaa isähahmoa.
Ei kovin tasapainoinen suhde tiedossa.
liikaa ikäeroa.
Olette aivan eri tasoilla elämässä ja todennäköisesti elämän tilanteissa.
Sopiva ero olisi sen vanhemman ikä jaettuna kahdella ja lisättynä 7.
Eli sinulla. 16-17 7 eli 23 tai 24 vuotias.
Olen nähnyt juuri noita suhteita ja naiset niissä ovat vielä aika kapaloissa ns. mutta mies jo aikamoinen äijän köriläs.
Ei lupaa oikein kenellekään hyvää.
Anna mun kaikki kestää ... uudestaan ja uudestaan näitä, jotka luulevat tietävänsä kun todellisuudessa vain luulevat.
"Olen nähnyt juuri noita suhteita" ... vaan oletkohan.
Ikäerosta on näilläkin palstoilla kirjoitettu jo useamman paksun kirjan verran ja näissä kirjoituksissa on yksi aivan kiistaton havainto: Ne joilla on omaa kokemusta ikäerosta suhteessa, kertovat POIKKEUKSETTA, ettei se ole ongelma suhteen sisällä. Ainoa ongelma on ulkopuolisten suhtautuminen.
Mulla oli ongelma koska vanhemmilla oli 25 vuotta ikäeroa aikoinaan. Kyllä, se on lapsen ongelma monissa määrin.
Nyt ei olekaan kyse sinusta vaan vanhemmistasi. On se surkeaa, kun lapsen täytyy hävetä vanhempiaan. Toisaalta tulee miettineeksi, onkohan joku vitsa jäänyt vääntämättä, kun osoittaa kiittämättömyyttään elämänsä antajia kohtaan.
Kumpaa sinä vihaat, isääsi vai äitiäsi? Oliko tässä säikeessä kyse siitä vai siitä, rakastivatko vanhempasi toisiaan? Olekos koskaan kuullut oidipaalisuudesta? Kummalle sinä olet katkera tai mustasukkainen?
Älä sekoita asioita!
tämä on sulle sopiva:
http://www.youtube.com/watch?v=_PbWsF-8aJU
Tästä tulee aina hyvä mieli!
Vaikka emme voi oikeasti olla yhdessä,
ainakaan vielä
tavatessamme silmämme hellivät toisiaan
joskus jopa villisti rakastelemaan intoutuen.
Maalliselta iältämme olemme eri ikää
mutta tiedätkös:
Sieluiltamme samanikäiset ollaan!