Miten pitäisi keskustella sellaisen henkilön kanssa, joka kimpaantuu keskustelun kuluessa? Työkaverinani on naispuolinen n.40v henkilö ja hyvin usein keskustellessa käy noin. Kun alamme keskustella, niin alku sujuu hyvin mutta kun esille tulee jokin hankalempi asia, niin silloin keskustelun luonne muuttuu täysin. Joskus keskustelu on hänen osaltaan päättynyt kiroiluun, huutamiseen, tavaroiden viskomiseen ja nyrkillä pöytään hakkaamiseen. Yleisin lopetus on kuitkenkin mökötys ja huoneeseen sulkeutuminen.
Tämmöisen kanssa on hyvin vaikea edes tehdä yhteistyötä. Sitten itsellekin tulee olo, että sanoinko nyt jotain kenties väärin tai loukkaavasti, mitä ei kyllä pitäisi tapahtua sillä puhun yleensä hyvin varoen. Esimieskin suhtautuu häneen vähän arastellen, jos sattuu kuulemaan niin tulee vain "hyssyttelemään". Kehityskeskusteluja on pidetty, mutta hänelle jäi siitä vain katkeria kokemuksia. Lisäksi tämän käytös vaikuttaa työilmapiiriinkin, joten jotain olisi tehtävä ja pian. Mutta kun en/emme tiedä että mitä...
Tämmöisen kanssa on hyvin vaikea edes tehdä yhteistyötä. Sitten itsellekin tulee olo, että sanoinko nyt jotain kenties väärin tai loukkaavasti, mitä ei kyllä pitäisi tapahtua sillä puhun yleensä hyvin varoen. Esimieskin suhtautuu häneen vähän arastellen, jos sattuu kuulemaan niin tulee vain "hyssyttelemään". Kehityskeskusteluja on pidetty, mutta hänelle jäi siitä vain katkeria kokemuksia. Lisäksi tämän käytös vaikuttaa työilmapiiriinkin, joten jotain olisi tehtävä ja pian. Mutta kun en/emme tiedä että mitä...
Vastaukset 19
Vanhimmat
Vihanhallintakurssista saattaisi olla apua tuollaisessa tilanteessa, ongelma vain on, että se on se vihainen jonka sinne kurssille pitää mennä ja jos hän ei näe käyttäytymisessään mitään vikaa, niin ei sinne vapaaehtoisesti mene.
Sitä en tiedä voiko työnantaja velvoittaa työntekijän menemään vihanhallintakurssille (jonka työnantaja maksaa, ei tietenkään sellaiselle jonka työntekijä maksaa)?
Sitä mistä se viha tulee on vaikea sanoa, se voi olla yksityielämän ongelmia, masennus jokin tauti, stressi, jne...
Mikä sairaus voi aiheuttaa tuollaista käyttäytymistä, mikäli tarkoitit jotain sisäelinsairautta?
Ei niinkään sisäelinsairaudet, mutta esimerkiksi syöpä aivoissa voi muuttaa ihmisen käyttäytymistä.
Tai jos elimistö jonkin taudin johdosta tuottaa holtittomia määriä adrenaliinia ja ihminen on kokoajan "taistele tai pakene" tilassa, tässäkin aiheuttajana voi olla kasvain.
Toinen yksinkertainen mahdollisuus on että hänellä on sokeritauti mutta ei syö riittävästi, jos hän on poikkeuksellisen aggressiivinen ennen lounasta, mutta rauhallisempi lounaan jälkeen.
Lähinnä tarkoitin kuitenkin mielenterveyden sairauksia.
Sehän nyt on ihan selvä, että nälkäinen ihminen on ärtyisä tai ainakin väsynyt, jos ei ole syönyt. Verensokeri kun on alhainen nälkäisenä. Ei siinä välttämättä sokeritautia tarvita.
Matala verensoki aiheuttaa hypoglykemian tai hulluuskohtauksen.
Luonnollisesti tähän tilaan pääseminen onnistuu diabeetikolta helposti.
Kerran kimppuuni hyökkäsi eräs diabeetikko jonka tunsin vain nimeltä, puhuen sekavia jostain asiasta jonka tein hänelle ja nyt kostaa sen, tämä oli siis se hulluuskohtaus.
Lisäksi ukkini joka oli diabeetikko ja hänelle maistui "keitto" unohti usein syödä ja oli joskus melkoisen sekava ja aggressiivinen.
Ei diabeetikolle tuohon tilaan pääseminen edellyttää ankaraa paastoa.
No mainittakoon, että minä olen usein hyvinkin äkäinen ja ärtyisä, kun on nälkä. Esim. töistä kotiin tullessa ja onneksi ruokaa saa kun menee jääkaapille. Mutten sentään kenenkään silmille hypi, vaikka ärräpäitä saattaa kuuluakkin ja ajatukset ovat sekaisin.
Ei Suomessa ole mitään vihanhallinta kursseja. Sitä on taas katsottu MTV 3-Katsomoa työajalla.
Voi olla verensokerin vaihtelut, mutta voi olla myös hormonitasojen vaihtelut, jotka vaikuttavat tunteiden hallitsemattomuuteen. Tai voi olla jopa jokin vakavampi sairaus taustalla, joka ei välttämättä ole tiedossakaan. Taudin aiheuttamaa väsymystä elimistö yrittää torjua liialla adrenaliinilla. Välttämättä ei ole kyse aina mielen sairaudesta, vaikka oire onkin väsymys. Kannattaa ottaa asia puheeksi henkilön kanssa. Harvoin tuon ikäinen ihminen on oikeasti paha.
Tuommoiset sepittäjät saavat keittämään kellä tahansa.
Sepitäppä tämä sitten pois.
"Persoonallisuuden muutos tai hajuelämykset saattavat liittyä ohimolohkon kasvaimeen."
Lähde http://www.duodecimlehti.fi/web/guest/etusivu?p_p_id=dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku&p_p_action=1&p_p_state=maximized&p_p_mode=view&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku__spage=/portlet_action/dlehtihakuartikkeli/viewarticle/action&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_tunnus=duo94142&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_p_frompage=haku&_dlehtihaku_view_article_WAR_dlehtihaku_hakusana=Paikallisalkuinen tajuttomuus-kouristuskohtaus ja aivotuumori
Lisämunuaisen yläosan kasvain tai feokromosytooma aiheuttaa adrenaaliinen ylenmäärisen tuottamisen.
http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=pot00166
Ei sellaisia ryhmäkursseja todennäköisesti ole (paitsi Kuopiossa, mutta se on tarkoitettu väkivaltaisille), mutta lähinnä vihanhallinta terapiaa, jossa paikalla on vain asiakas ja psykoterapeutti, lisää voit tiedustella lääkäriasemalta jos alkoi kovasti vihastuttamaan kun olit väärässä.
Onko näin muuallakin?! Todella tutun kuuloista touhua, aina saa varoa sanomisia vaikka kyse olisi ihan tavallisesta asiasta. Työkaverilta puuttuu täysin huumorintaju ja sitten pitää olla kokoajan varuillaan, että sanoo jotain väärää.
Siis todella hankalaa! Välillä tuntuu että itselläkin nousee niskavillat pystyyn, kun kuulen tämän naikkosen "kiekuvan" huoneessaan. Pahinta on se, kun hän rupeaa solvaamaan meitä muita työntekijöitä ja me sitten olemme h-moilasena koko asiasta. Muistan hyvin kun tulin taloon meidän ensimmäisen pidemmän keskustelun. Juttelimme niitä näitä ja sitten ilmaisin mielipiteeni eräästä asiasta. No tästäkös hän riemastui, "Siis väitätkö sinä että...." ja sitä rataa. Lopuksi katsoin viisaammaksi poistua paikalta.
tämän kyseinen ihmisen käytökseen on monia. Yksi perustavanlaatuinen kysymys onkin milloin naisen käytös on alkanut ja kuinka kauan sitä on kestänyt.
TÄSSÄ SYITÄ KO.HENKILÖN KÄYTÖKSEEN.
1. Henkilöllä on elämässään jokin suurempi kriisi tai jotain hyvin vakavaa on sattunut hänen henk.koht elämässään.
2. henkilö saanut kohtalokkaan tautidiagnoosin.
3. henkilöllä ei ole lapsia/lapset muuttaneet pois pesästä-keski-iän kriisi.
4. henkilon lapset vaikeassa isässä.
5. henkilöllä alkaneet vaihdevuodet-lapsenikä ohi ja nyt katuu ettei tehnyt lapsia.
6. henkilöllä huono itsetunto-hän tuntee jäävänsä jalkoihin.
7. henkilöllö huono avioliitto. Purkautuu kiukutteluna työpaikalla.
8. sairaus ym.
9. kiire/stressi-henkilö ei muista/ehdi/halua syödä,vaan"uhraa" oman ruokatuntinsa työyhteisön hyväksi. Ns."kiltti tyttö"-syndrooma.
kuinka kauan kyseisen henkilön käytös on jatkunut? Useita vuosia? Vai alkanut nyt yllättäen 1-2vuoden sisään?
Syy hänen käytökselleen on yksinkertaisesti:Huono itsetunto. Alkavat vaihdevuodet/keski-iän kriisi yksi syy. Avio ym.kriisi.
Mutta ei hypogelemia. Koska henkilöllä riittää virtaa.
Henkillön käytös on muhinut vuosia ja nyt "räjähtänyt" pintaan.
Henkilö voi olla myös entinen työpaikkakiusattu(edellisessä työpaikassaan) ja nyt puolustuskannalla/hyökkäys on paras puolustus.
Sitä on jatkunut ainakin siitä lähtien, kun minä tulin töihin elikkä ainakin pari vuotta. En ole muilta kysellyt, että kuinka kauan sitä on tarkalleen jatkunut. Ettei vaan minun tuloni laukaissut hänessä jotain reaktiota, en usko enkä edes keksi syytä moiselle. Eikä hän minun mielestäni ole alistettu millään tavoin työyhteisössämme. Enkä tiedä hänen taustojaan tarkemmin eivätkä ne minulle edes kuulu, joten en tiedä hänen menneisyyttään.
nyt sun tulosi, mutta vaikka ko. henkilö olisikin ollut pidetty ja arvostettu työntekijä hän on silti saattanut omasta mielestään jäädä paitsioon ja jos on nyt jokin kriisi alkanut vaikka v.2007 ett vaikka aviomies pettää/muuttanut pois. etc. ja kyseinen henkilö on elänyt vaikka 2v. puutteessa niin ei mikään ihme että pimahtelee.
Nainen on ehkä kyllästynyt/vittuuntunut/petetty/hylätty/nöyryytetty.
ajan kanssa homma menee ohi, mutta muista sinä ett ole tehnyt mitään väärää, syy ei ole sinussa, ett ole vastuussa ko. ihmisen henk.koht.elämästä.
pitäis ottaa itseään niskasta kiinni ja tarttua l"ehmää sarvista" ja istuttaa kyseinen henkilö pöydän ääreen ja kysyä tosissaan että mistä kiikastaa.
Mutta kun ollaan Suomessa,niin kaikki asiat vaan hyssytellään ja lakaistaan maton alle ja ollaan kuin mitään ongelmaa ei koskaan olisi ollutkaan.
Naisella on alunperinkin ollut huono itsetunto ja hän ollut ns. hiljainen puurtaja ja
nyt jokin KRIISI hänen henkilökohtaisessa elämässään esim. avioliitossa nostaa tunteet pintaan.
Mutta Suomessahan ei kukaan oikeasti tunne toisiaan, kenellääkään ei voi uskoutua, työkavereita ei tunneta vapaalla.
On vaan kuppikuntia,hoveja,kiusattuja,kiusaajia, narsisteja ja heidän ääliö hovinuoleskelijoitaan,hiljaisia puurtajia,(jotka tekee hovin työt).
Ja pomo on kopissaan eikä uskalla pistää ääliöitä pellolle ja pomolla pomo ja hänellä on pomo ja kaikilla on hopeiset tai kultaiset silmälaput.
Ja kuka joutuu pellolle? Se hiljainen puurtaja joka ei halua ottaa osaa työyhteisön sairaisiin peleihin. Ja sitten ei olekkaan enää ketään joka tekisi ne työt.
että henkilöllä jokin kriisi(avio tsm.) ja yrittää kovasti pitää kulisseja yllä.
Jos ei kaiken lisäksi ole ketään tarpeeksi läheistä tyäkaveria jolle puhua ja jolta saada tukea tilanne on hänelle vaikea. (jos ei lisäksi ole saanut 2 vuoteen).
Ko.henkilön pitäisi vaan myöntää itelleen ettei se ukko tule takaisin sen 15-20v. nuoremman naisen luota.(jos olis vaikka tällänen "tarina" ko.henkilön käytöksen takana). No tässä oli näitä "korsia" kekoon(si).toivottavasti auttoi.
Kerro miten tilanne on edennyt tän naisen osalta, vieläkö pimahtelee? Miten esimies reagoi?