Työpaikassani ei ole ollenkaan työrauhaa, joka häiritsee huomattavasti keskittymistäni työhön. Erityisen häiritsevä tekijä on "työkaverin" radion huudattaminen metrin päässä olevassa työpisteessä. Olen yrittänyt asiasta sanoa niin hyvällä kuin pahalla, mutta mikään ei auta. Kehityskeskusteluissa olen asiasta kertonut, mutta mitään ei tapahtunut. Pitää varmaankin hakea uusi työpaikka, vaikka itse työ olisi ollut hyvin mieluinen.
Voiko työhaastattelussa kysyä paikan työrauhasta ilman, ettei mahdollinen uusi työnantaja tuomitse asennettani heti?
Voiko työhaastattelussa kysyä paikan työrauhasta ilman, ettei mahdollinen uusi työnantaja tuomitse asennettani heti?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Olen monesti manannut avokonttorin alimpaan hornaan... Kuka lien saanut sen neronleimauksen että se olisi universaalisti sopiva ratkaisu minkään sortin asiantuntijaorganisaatiolle. Ihmiset on erilaisia sen suhteen miten keskittyminen sujuu metelissä. Itse olen ns. auditiivinen tyyppi, eli omaksun helpoiten kuuloaistin kautta uutta tietoa ja asioita ylipäätään - valitettavasti se tarkoittaa myös sitä, että hälinä ympärillä häiritsee keskittymistäni. Koita siinä sitten olla analyyttinen ja aikaansaava, kun puhelinten kilkatukset, kahvipisteellä käytävät keskustelut ja eri työpisteistä kuuluvat minipalaverien äänet pilkkovat ilmaa.
En osaa sanoa mitään tuohon haastatteluasiaan, mutta olisi varmasti kaikkien etu - niin työntekijöiden kuin työnantajankin - että työhön pystyy keskittymään. Ja kuten alussa mainitsin, osa meistä on vaan herkempiä erilaisille ärsykkeille, eikä sitä ominaisuutta itsessään oikein muuttamaankaan pysty. Olisi eritäin hienoa jos tämäkin yksilöllinen vaihtelu pystyttäisiin ottamaan paremmin huomioon työpaikoilla, tilasuunnittelussa, työpisteiden järjestelyssä jne.
Itse olen tukalimmissa tilanteissa turvautunut korvatulppiin, ja tiedän myös tapauksia joissa tyypit istuvat napit korvissa kuunnellen jotain itse valitsemaansa musiikkia joka ei häiritse keskittymistä. Se kuulemma toimii hyvin, eikä herätä niin paljoa edes hilpeyttä / kummastusta / närää kuin ne korvatulpat... :D
selvisi.
Minulle tehtiin tarkoituksella kiusaa.
Uskomatonta mutta totta.
Yli vuoden naputin asiasta ja näytin todellakin mitä mieltä olen, kun ei ole työrauhaa.
Nämä torvethan eivät välittäneet, kun eivät tehneet töitäkään........surffaillaan netissä, juorutaan kavereiden kanssa puhelimessa ja ilman, huudtetaan jokainen omalla asemalla omaa kanavaa ilman kuulokkeita... jne.jne.
Otin yhteyttä kaikkiin mahdollisiin instansseihin.
Vihdoin valittamiseni palkittiin ja sain siirron toiseen rauhallisempaan työtilaan.
NYT siinä avokonttorissa ollaan HILJAA.
Täysin käsittämätöntä kiusaamista!
Ja sen muotoa.
Selvisi sitten näinkin, että minulle tehtiin tarkoituksella kiusaa. Syytä en tajua vieläkään.
Enkä varmasti tule tajuamaan ikinä.
Mutta kaiken tarkoituksena oli saada minulta vietyä hermot ja heille kivaa.
Oli sitten varmaan kivaa kiusata toista.Suorastaan nautinnollista näemmä.
No, onnea vaan valitsemallenne tielle.....aivovauriot. Ei tule ikävä.
Olen varma, että tässäkin tapauksessa tehdään ihan suoranaista kiusaa. Tiedetään tasan tarkkaan, että se häiritsee mutta silti radiota ei hiljemmalle laiteta. Yritetään sitten syyllistää sitä, joka toivoisi keskittymisrauhaa. Harmi, ettei tilanne voi tulla muuttamaan minun paikassani, koska ylimääräisiä työpisteitä ei ole missään. Korvatulppia olen myös harkinnut, mutta taitaa olla sula mahdottomuus puhelimen yms takia.
Kiitti vastauksistanne, toivotaan että joskus saataisiin vaikka oma työhuone, jossa saisi keskittyä kunnolla töihin. :)