mulla oli tossa jotain juttua jo pitkäaikaisemman kaverin kanssa, ja siitä nyt näyttäisi tulevan vakavampaa. mutta hän on intissä, en tiedä miten kestän sen... tätä kun kestää ainakin vielä puoli vuotta! miten muut oikein jaksatte? kannattaako edes yrittää?
se ei ole oikein kumpaakaan kohtaan että nähdään max. viikon välein, välillä kahden. :( vaikka soitellaan usein, niin se ei korvaa yhdessä vietettyä aikaa... jätkän entinen tyttöystävä jätti hänet juuri intin takia. haluan kyllä olla hänen kanssaan mutta vaikeaa se tulee olemaan...
miten teillä? :)
se ei ole oikein kumpaakaan kohtaan että nähdään max. viikon välein, välillä kahden. :( vaikka soitellaan usein, niin se ei korvaa yhdessä vietettyä aikaa... jätkän entinen tyttöystävä jätti hänet juuri intin takia. haluan kyllä olla hänen kanssaan mutta vaikeaa se tulee olemaan...
miten teillä? :)
Vastaukset 3
Vanhimmat
Jos poikakaveria ei jaksa 6 kuukautta odottaa, eivätkä pelkät viikonlopputapaamiset sovi kuvioihin, ei kannata edes yrittää.. P.S. En suosittele sinulle jatkossakaan mitään vastaavia kaukosuhteita.
Aloitin juuri seurustelusuhteen pojan kanssa, joka lähti äskettäin inttiin ja näillä näkymin suorittaa palvelustaan 9kk. Pojan lähtö oli siis juuri edessä, kun hän pyysi minua seurustelemaan kanssaan. Juuri tämä seikka saikin minut epäröimään miten homma onnistuu, varsinkin kun suhde oli vasta alkamassa. Suostuin kuitenkin, sillä olen sitä mieltä, että jos kahden ihmisen välillä oikeasti on rakkautta, ei sitä mikään välimatka voi katkaista. Sanoit että "se ei ole oikein kumpaakaan kohtaan että nähdään max. viikon välein, välillä kahden." Ei siinä mitään väärää ole. Pikemminkin luulen, että näkeminen harvoin opettaa arvostamaan niitä yhteisiä hetkiä ja kasvattamaan suhdetta enemmän kuin se, että nähdään jatkuvasti, sillä silloin kumpikin joutuu tekemään enemmän töitä suhteen eteen. Nimenomaan tällaisessa tilanteessa näkee, onko toinen ihminen arvoisesi. Jos suhde ei kestä välimatkaa, et ole oikean ihmisen kanssa. Tottakai tilanne tuntuu välillä vaikealta ja ikävä on suuri, mutta se kuuluu asiaan. Ihanampaa tunnetta ei olekaan, kun taas pitkästä aikaa näkee toisen, ja tieto siitä, että saa kokea tämän tunteen uudelleen, kantaa niinä aikoina, kun toinen on poissa. Ei intti ole este, vaan haaste, joka on tarkoitettu voitettavaksi! Tsemppiä! :)
Yritähän jaksaa puol vuotta on lyhyt aika! mulla kolme vuotta viel edessä erossa rakkaasta.