olin jäänyt leskeksi puolitoista kuukautta sitten,kylmästä liitosta.44v avioa,20v yksin vihkivalalla sidottu.todella yksin.Mieli surullinen,aika avoin ja herkkä,monta kyyneltä takana.Mies kokemuksia vähän.Uusi tietokone ja naisystävä,meme sinne ja sinne,mutta ole varovainen ja lupaukset ei pidä.Minulla ikää 62 ja taivaallinen leimahdus.Mies lähtöisin samasta kaupugista vaan asuu nyt 450km päässä.Ilta ja yö ensimäinen 4 tuntia linjalla ja sitten jatketaan puhelimella.10v nuorempi kaveri mutta jotain on.Toinen ilta ja sitten läsähti,mikään ei enää merkinnyt mitään.Kolme iltaa ja yötä sitten kaverin auto aamusta 6 tunnin jälkeen näimme,ihanaa nyt kauppaan ja mökille tutustumaan .Neljä päivää ja se oli siinä.olen lähdössä rakkaani luo kuuden tunnin ajo edessä mutta kannattaa. Rakkaus on tälläistä myös jo vähän vanhempana.
nyt tai ei koskaan
lumetus
1227
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Erosin 36-vuotiaana ja surin ja pelkäsin sitä, että en niin vanahana löytäisi enään ketään. Mutta eräs kasikymppinen nainen lohdutti, että vanhuksenakin voi vielä rakastua. Ja ihan totta. Rakastuessa sitä on jälleen niin kuin 15-vuotiaana. Rakkaus ei katso ikää. Kauneus on sisäistä. Rypyt eivät merkkaa mitään vaan sisäinen kauneus ja se kemia. Ja nyt tiedän, että vanhuksenakin voi vielä rakastua. (vanhuus alkaa siis virallisesti vasta 75-vuotiaana, mutta sekään ei ole mitään muuta kuin viranomaisten ohjeistus vanhusten palveluihin liittyen, paljon on tavattu nuoria kasikymppisiä ja ysikymppisiäkin.)