Mieheni äiti on kasvattanut pojastaan uskomattoman mammanpojan. Läheisriippuvainen äiti takertunut poikaansa, kun miehestä ei ollut mieheksi. Näillä kahdella on aivan kummallinen suhde, mielestäni tämä ei ole normaali.
He puhuvat mm. äidinsä kuukautisista ja siinä samassa myös minun kuukautiskivut ja vaivat tulee puhuttua. Kaikki jaataan, omat ja toisten asiat. Tänään menetin malttini ja löysin itseni tilanteesta, jossa huusin ja jopa haistattelin miehelleni lapsellisesti. Jotenkin järki meinasi lähteä kokonaan kun paljastui taas, että mieheni oli mennyt sanomaan äidille minun hyvin aran ja henkilökohtaisen asiani. Minä erikseen vannotin ja pyysin, että älä ikinä mene kertomaan tätä ja kysyin monta kertaa, että lupaako hän olla puhumatta. Hän helvetti soikoon lupasi. Kuinka ollakaan tänään puhui itsensä pussiin ja tunsin oikein raivon sisälläni kun hän sitten hädissään alkoi änkyttämään tajutessaan, että nyt meni pieleen.
Minulla on aivan kauhea olo. Tuntuu, etten voi luottaa mieheeni enää ollenkaan. Minulla on kauhea tunne, että ne kaksi puhuvat minun asioitani, perheeni asioita ja päivittelevät niitä yhdessä. Minä itse olen sellainen ihminen, etten ikinä puhu toisten asioita enkä varmana juoruile kenestäkään, paitsi nyt tässä tämän lapsellisen viestin yhteydessä, mutta ehkä tästä ei ketään tunnisteta.
Olen todella pettynyt. Hänen äitinsä tulee muutenkin kokoajan elämäämme ja tuntuu nälvivän minua. Minä en kestä tätä, että hän tietää minun hyvin henkilökohtaisetkin, kipeät asiani, koska mieheni kertoo kaiken hänelle. Onneksi en tiedä edes mitä kaikkea on sanonut. En ole koskaan nähnyt mitään tällaista. Alussa en nähnyt tätä kuviota ollenkaan ja nyt olen vuosien saatossa kauhukseni joutunut todistamaan mitä kaikkea nämä kaksi puhuvat.
Nyt olen niin vihainen miehelleni, etten ymmärrä kuinka voin leppyä, kun kyse ei ole nyt mistään pienestä asiasta, vaan siitä, että näiden lukemattomien juorujen ja nyt tämän vihon viimeisen asian takia olen menettänyt kykyni luottaa enää mieheeni. En halua jakaa hänen kanssaan mitään asioita. Ei se ole hyvän parisuhteen merkki. Onhan puolisoonsa kyettävä luottamaan! Että minua suututtaa!
Tämä saattaa olla väärässä paikassa, mutta olen lopen kyllästynyt tällähetkellä sekä anoppiin, että mieheeni, jotka ovat täysiä juorukelloja, puuttuvat toisten asioihin ja oikein elävät toisten murheilla ja vastoinkäymisillä, että saavat voivotella ja päivitellä.
Mieheni mammanpoika
36
8376
Vastaukset
- private things
Kyllä toisen yksityisasioita täytyy ja tulee kunnioittaa.
Miehesi on ymmärrettävä tämä, ettet kaikkea halua jakaa anoppisi kanssa, vaan koet sen kiusallisena ja järkyttävänä.
Olet aivan oikeassa, enkä ihmettele että suututtaa. - Elli-Stina
Ehkä ehdottaisit taukoa suhteessa? Kerrot miehelle, ettet voi luottaa häneen. Ota maltillisesti.
Ymmärrän sinua todella hyvin, sillä olen itse samanlainen siinä mielessä, etten ikinä, koskaan kerro toisen asioita/ juoruile.
Minusta miehen tulisi liittyä vaimoon/avovaimoon/naiseensa sekä toisin päin ja heillä keskenään olla se suurin luottamus.
Ei kenenkään tulisi olla kolmas pyörä omassa suhteessa. - saat
syyttää. Itte oot äijäs valunnu.
- taas...
ihan saakelin fiksu kommentti, miten osasitkin..?!
- kasdgf
taas... kirjoitti:
ihan saakelin fiksu kommentti, miten osasitkin..?!
NO tottakai osasin. Nainen valittaa, että oma äijä on huono.
Onko hän miehensä valinnut? Vastaus kysymykseen: ON!
Turha valittaa, että omat valinnat on mennyt päin persettä. Jokainen tekee päätökset omasta elämästä ja naiset valitta tekemiään päätöksiä: Anoppi on huono. Äijä on huono. Kaveri on huono. Ostamani tehosekoitin on huono!
Ottakaa vastuu päätöksistänne!
Tai, sitten antakaa miehenne tehdä päätökset. Ai niin se äijä on huono tekemään päätöksiä.
- päivämäärä
itselleni anoppi sanoi kerran että katsopas sinne vihkisormuksen sisään. Siellä on päivämäärä, jona miehen takuuaika päättyy. Sen jälkeen voi vain valittaa, mutta palautusoikeus on päättynyt. Ainoa mahdollisuus päästä tilanteesta on laittaa mies kierrätykseen.
Koita kestää. Puhu miehelle rauhallisesti ja hänen äidilleen ymmärtävästi, jos mahdollista. Kai miehessä on jotain hyvääkin, jos olet noin kauan häntä jo pitänyt. Muutosta tilanteeseen ei kuitenkaan ole odotettavissa niin kauan kuin tuo äiti elää. Se vain on fakta, tiedän omasta kokemuksesta. - aika...
ottaa ns järeämmät keinot käyttöön..? Kirjoituksestasi ymmärtäisin, että olet miehellesi kauniisti sanonut, ettet halua omia henk.koht. asioitasi vatvottavan anopin kanssa, ja miehesi on luottamuksesi pettänyt. Ymmärtääkö hän tekoaan ja sitä, että tuollainen suhde äitiin ei ole terve?
Kaipaisi kenties pientä "ravistelua"..??? Tuossa joku ehdotti taukoa suhteeseen, ihan hyvä idea. Itse olen sen verran räväkkä persoona, että pelästyttäisin miehen puolikuoliaaksi huutamalla... :-) Jossei nimittäin kuulu tapoihisi moinen, niin voisi vaikka tepsiä..? Ja sen päälle poistuminen näyttämöltä. No - mies joko alkaa funtsia asioita = hyvä tai sitten pakenee äitinsä helmoihin itkemään = merkki sinulle, että mies tarvitsee äidin, ei vaimoa... - Hämmästellrn
Miehesi käyttäytyy kuin normaali nainen. Miehet eivät juoruile toisen ihmisen yksityisasioita ympäriinsä. varsinkaan äidilleen. Naiset taas tekevät niin poikkeuksetta. Varsinkin, jos naista nimenoman kieltää kertomasta asiaa eteenpäin.
Ehkä miehesi on näitä tapauksia, joilla on kromosomit solmussa. Ehkä pallien alta paljastuu vako, Se vako löytyy sitten samalla pääkopasta, Niinhän naisilla on.
Voisit oikeastaan onnitella itseäsi hyvästä tuurista. Jokainen nainenhan aloittaa välittömästi papin aamenen jälkeen kouluttamaan miehestään naista. sinun ei tarvitse. Sinulla on jo nainen.- Kuullostaa niin tutulta
Mun ex mies kertoi myös kaiken eteen päin. Mun synnytykset ja se tuleeko maitoa vai. Asioita joita en olisi halunnut kerrottavan eteenpäin.
Mies on nyt ex ja samanlaista uutta ei ikinä enää. - kuka himputti
tämän kirjoitti? Aika soopaa.
- Anonyymi
VAI EI MIEHET JUORUILE HAH HAH PAHEMMIN VIEL KUIN NAISET
- Nutturatäti 1
Sietämätön tilanne, mutta miksi olet tuollaisen mammanpojan mieheksesi ottanut? Kai nyt tuollainen yliläheinen äitisuhde tulee esiin hyvin pian jo seurusteluvaiheessa. Miten ihmeessä olet voinut olla vuosikausia sitä näkemättä? No joo, rakkaus on sokea, mutta silti.
- Terve menoa
Vaikka olen monissa asioissa avioliiton kannalla, niin avoliitossakin on hyvät puolensa.
Tällaisessa tapauksessa voisi paiskata miehen rappuun ja heittää pyykit perään.
Hoitakoon mamma kun kerran on likapyykkiin niin paneutunut.
Toivottavasti jaksaa elää yhtä kauan kuin poikansa, koska tälle ei uutta äitiä enää löydy.
Älä sinäkään rupeä äidiksi, vaan muista aina, kuka omistaa aivot teidän perheessänne. Sinä päätät, ja mammanpoika teke kuten sanotaan, hänelle et puhu enää asioitasi, tai ainakin salaat oleellisimman, koska hän juoruaa äidille kaiken.
Muutenkin kannattaa sinun harkita uuden elämän hankkimista. Sano se mammanpojallekin. - Eräs_eräs
Yhdessä asiassa olen samaa mieltä kanssasi: Salaisuuksia ei pitäisi koskaan levitellä. Miehesi teki väärin, jos paljasti asioita, jotka oli luvannut pitää salassa. Muilta osin olenkin sitten eri linjoilla. Miksi anoppi ei saisi tietää perheenne asioista? Kyseessä on myös miehesi perhe ja myös anoppi on perhettä! Jos kyseessä olisit sinä ja äitisi, koettaisiin tilanne normaaliksi. Totta kai nainen puhuu kaiken äidilleen! Miksi poika ei saisi keskustella äitinsä kanssa kuukautisista? Itse voin ainakin kuvitella puhuvani isäni kanssa eturauhasvaivoista siinä missä äitini kanssa kuukautisista.
Eniten häiritsee tuo rooliajattelu. Miehen pitää toimia niin ja niin, naisen näin ja näin. Oletko aikoinaan siis rakastunut vain kuvitelmaan miehestä, etkä aidosti kyseiseen henkilöön? Oma mieheni saa ihan vapaasti käydä päivittäin äitinsä luona ja vaikka pukeutua sukkahousuihin, jos haluaa (ei kuitenkaan mieluusti julkisesti...). Miehesi ei ole mikään mammanpoika. Hän ei vain sovi kuvitelmaasi normimiehestä.- Nanachuk
Pöh. Miehen sitä ja naisen tätä... Joka tapauksessa kysymys on siitä, voitko luottaa ihmiseen. Huom! Ihmiseen! Ihan sama onko mammanpoika vai ystävätär vai uskottu, joka tapauksessa on väärin, että lupaa säilyttää asian omana tietonaan, eikä pidä lupaustaan. Hyväksyisikö joku ystävältään tämän?
Täysin tarpeettomia ovat myös nuo jälkiviisastelut (miksi otit aluperin), jota aina joku fiksu tulee tarjoamaan. "Mitäs menit valitsemaan väärin" on lause jonka soisi osuvan jokaista tarjoajaansa omaan nilkkaan. Eihän se tapahtuneeseen tuo minkäänlaista ratkaisua, koska emme hemmetti sentään pääse ajassa taaksepäin ja valitsemaan toisin!
Palstan muutkin vakioratkaisut eli pettäminen ja jättäminen ovat junnujen touhuja. Kysy mieheltäsi keneen voit luottaa, jos et häneen? Kerro, että jos haluasit anopin asiasta tietävän, kertoisit hänelle itse. Kysy pitääkö sinun etsiä itsellesi joku toinen uskottu ihminen, jolle kertoa kipeimmät asiasi vai onko mitenkään mahdollista rakentaa luottamusta häneen? Kysy häneltä, toivoisiko hän samanlaista käytöstä sinulta? Väännä rautalangasta kuinka sinua loukkaa se, että hän pettää luottamuksesi. Vasta sitten kun nämä asiat olet selvittänyt, voit siirtyä siihen pettämiseen ja jättämiseen :) Jos siihen aihetta sitten enää on. Vaihtoehtoisesti voit toki lainata hänelle sukkahousuja, jos siihen on tarvetta... - PERHEESEEN
anoppi on lähisukua, mutta ei kuulu perheeseen. Perheeseen kuuluvat ne ihmiset jotka asuvat samassa taloudessa (samalla jääkaapilla). Minä en ymmärrä tuota ajattelua, että anoppi on osa perhettä, se juuri "sallii" anopin tunkemisen lapsensa perheen sisäisiin asioihin. Anoppi on lähisukua, kuten avioparin sisarukset. Sukulaiset käyvät toistensa luona kylässä/vierailulla, eivätkä huseeraa toistensa kodeissa kuin omissaan.
Minä en kerro äidilleni mitään henkilökohtaisia asioita, ellei jotain todella suurta ole tapahtunut (esim. tiedote olevani raskaana tai että lapsi on syntynyt). Mies, jonka kanssa aviovuoteeni jaan, on oikeutettu tietämään kuunkierrostani tai muista intiimeistä henkisistä tai fyysisistä asioista. MUILLE NE EIVÄT KUULU. Ja kuka muu on vaimolle läheisempi kuin mies? Jos mies on niin moukka, ettei kykene parisuhteen henkilökohtaisempia asioita säilyttämään itsellään, hän ei ole luottamuksen arvioinen.
Ja vielä vähemmän miehen kuuluu kertoa OMALLE äidilleen vaimonsa kuukautisista. Aivan sama, kuin minä vaimona kertoisin minun isälleni mieheni erektio-ongelmista. NE ASIAT EIVÄT PARISKUNNAN ULKOPUOLELLE KUULU. - Nutturatäti 1
Nanachuk kirjoitti:
Pöh. Miehen sitä ja naisen tätä... Joka tapauksessa kysymys on siitä, voitko luottaa ihmiseen. Huom! Ihmiseen! Ihan sama onko mammanpoika vai ystävätär vai uskottu, joka tapauksessa on väärin, että lupaa säilyttää asian omana tietonaan, eikä pidä lupaustaan. Hyväksyisikö joku ystävältään tämän?
Täysin tarpeettomia ovat myös nuo jälkiviisastelut (miksi otit aluperin), jota aina joku fiksu tulee tarjoamaan. "Mitäs menit valitsemaan väärin" on lause jonka soisi osuvan jokaista tarjoajaansa omaan nilkkaan. Eihän se tapahtuneeseen tuo minkäänlaista ratkaisua, koska emme hemmetti sentään pääse ajassa taaksepäin ja valitsemaan toisin!
Palstan muutkin vakioratkaisut eli pettäminen ja jättäminen ovat junnujen touhuja. Kysy mieheltäsi keneen voit luottaa, jos et häneen? Kerro, että jos haluasit anopin asiasta tietävän, kertoisit hänelle itse. Kysy pitääkö sinun etsiä itsellesi joku toinen uskottu ihminen, jolle kertoa kipeimmät asiasi vai onko mitenkään mahdollista rakentaa luottamusta häneen? Kysy häneltä, toivoisiko hän samanlaista käytöstä sinulta? Väännä rautalangasta kuinka sinua loukkaa se, että hän pettää luottamuksesi. Vasta sitten kun nämä asiat olet selvittänyt, voit siirtyä siihen pettämiseen ja jättämiseen :) Jos siihen aihetta sitten enää on. Vaihtoehtoisesti voit toki lainata hänelle sukkahousuja, jos siihen on tarvetta...>>Eihän se tapahtuneeseen tuo minkäänlaista ratkaisua, koska emme hemmetti sentään pääse ajassa taaksepäin ja valitsemaan toisin!>Kysy häneltä, toivoisiko hän samanlaista käytöstä sinulta? Väännä rautalangasta kuinka sinua loukkaa
- perhekäsitys
PERHEESEEN kirjoitti:
anoppi on lähisukua, mutta ei kuulu perheeseen. Perheeseen kuuluvat ne ihmiset jotka asuvat samassa taloudessa (samalla jääkaapilla). Minä en ymmärrä tuota ajattelua, että anoppi on osa perhettä, se juuri "sallii" anopin tunkemisen lapsensa perheen sisäisiin asioihin. Anoppi on lähisukua, kuten avioparin sisarukset. Sukulaiset käyvät toistensa luona kylässä/vierailulla, eivätkä huseeraa toistensa kodeissa kuin omissaan.
Minä en kerro äidilleni mitään henkilökohtaisia asioita, ellei jotain todella suurta ole tapahtunut (esim. tiedote olevani raskaana tai että lapsi on syntynyt). Mies, jonka kanssa aviovuoteeni jaan, on oikeutettu tietämään kuunkierrostani tai muista intiimeistä henkisistä tai fyysisistä asioista. MUILLE NE EIVÄT KUULU. Ja kuka muu on vaimolle läheisempi kuin mies? Jos mies on niin moukka, ettei kykene parisuhteen henkilökohtaisempia asioita säilyttämään itsellään, hän ei ole luottamuksen arvioinen.
Ja vielä vähemmän miehen kuuluu kertoa OMALLE äidilleen vaimonsa kuukautisista. Aivan sama, kuin minä vaimona kertoisin minun isälleni mieheni erektio-ongelmista. NE ASIAT EIVÄT PARISKUNNAN ULKOPUOLELLE KUULU.Ilmanko perheillä onkin ongelmia, kun mikään ei saa vuotaa ulkopuolelle. Ei ole musta normaalia tuo. Eikö olekin hirveän raskasta? "Apua, nyt anoppi tietää, että mulla on epäsäännölliset kuukautiset. Mä kualen!"
Harvat asiat on niin salaisia, etteikö niitä vois anoppinsa kanssa jakaa. Jos on hyvät ja läheiset välitä anoppiin tai sisaruksiin tai niiden puolisoihin, niin miksei ne kuuluis perheeseen? En ymmärrä.
- tutustunut
siihen mieheesi ensin, ennen kuin naimisiin menit?
- enetäti
Outoa, että mies juttelee kuukautisista äitinsä kanssa. En ole itse ikimaailmassa puhunut poikieni kanssa minun alapään asioista.
Miehesi suhde äitiinsä on enemmän kuin äiti-lapsisuhde. Tällainen intiimien asioiden paljastelu vaikuttaa eroottissävytteiseltä.
Tällaisia puhutaan vain aviomiehelle, ei aikuiselle pojalle.
Miehesi on äitinsä ystävätär. Hän on myös poikaystävä.
Vaikea on mennä noin vahvaa sidettä purkamaan. Olet kolmas pyörä tässä triossa. Olet tärkeä komponentti kolmiossa. Äidillä ja pojalla pitää olla kohde, josta puhutaan. Ja kohde olet sinä.
Sinua on sumutettu alussa luulemaan, että olet normaalissa parisuhteessa? Ei sinua muuten olisi saatu tuohon kimppaan.
Mieti suhteenne historiaan taaksepäin.
Veikkaan, että alussa miehesi ja anoppisi ovat peitelleet suhdettaan, mutta ajan kuluessa totuus on raapiutunut esiin.
Kun oikeutetusti alat vaatia miestäsi purkamaan kolmiosuhteen ja siirtymään parisuhteeseen, oletan että tilanne pahenee.
Nuo kaksi tiivistyvät tiukemmin kimpaan ja saavat puheenaiheen raivareistasi.
Vaarana on NOIDANKEHÄ!
Mitä enemmän he kalkattavat juorukerhossaan, sitä enemmän sinä (oikeutetust) raivostut ja sen enemmän he saavat aihetta.
Joskus toimii paradoksinen menetelmä, joskus ei. Paradoksi on tässä tilanteessa auttaa miestäsi entistä läheisempään suhteeseen äitiinsä. Ja muuten aika mehevän pottumainen teko, jos haluat jollain tapaa kostaa.
Ja se inha VINKKI:
Kun anoppi kulkeutuu kylään, niin alat kertoa miehesi ja sinun sukupuolielämästäsi hykerryttävän intiimejä asioita.
Katsopa miehesi ilme ja nauti!
Eiköhän ukkokultasi ala pistää jarruja, että missä kohtaa se menee raja. Mutta jatka vain edelleen mehukkaasti, kerro kaikki. Miten. missä ja milloin rakastelu tapahtui. Kerro miehesi seksuaalisista ongelmista, mikäli hänellä on. Voisit itse kehittää ongelman. Kysyt vaikka anopilta neuvoja, miten hänen poikansa saisi kestämään pitempään rakastelua.
Riittääkö pokka? Minulla riittäisi, sillä samalla tavoin kohdeltuna kuin sinua on kohdeltu, olisin niin ärsyyntynyt, että olisi yksi ja sama hailee mitä ko. kaksikko ajattelisi. - on minullakin
Mulla on sama ongelma, anoppi ja mieheni jorisevat tuntikaudet. Anoppi tiesi kaikki exieni nimetkin kun tapasin ensi kerran hänet. Samoin laihdutuskuurini ja ihmissuhteeni ovat ruotineet yhdessä. Pahin oli kun äitiäni haudattiin ja menimme ulos kirkosta, mies soitti heti anopille että miten oli juhlat menneet...
- elämä on.. :)
Niin mitähän tähän oikeen pitäisi sanoa? Vituttaa ja suututtaa ihan varmasti tuollainen, ihan syystäkin kyllä mutta... Ite olet puolisosi valinnut. Olisit ottanut itsellesi MIEHEN !
- mammanpoika ei ole mies
Mulla oli täysin sama juttu. "Mies" soitteli aina iltaisin mammalle ja keskustelivat..Mamma puuttui joka asiaan eikä "mies" uskaltanut sanoa ettei sellainen käy. Jätä ihan heti sellainen mammanpoika. Niin tein minä ja se mitä kadun on etten tehnyt sitä aikaisemmin. Vittu kun olinkin ääliö, enkä heti tajunnut.
- Ketjun aloittaja.....
mammanpoika ei ole mies kirjoitti:
Mulla oli täysin sama juttu. "Mies" soitteli aina iltaisin mammalle ja keskustelivat..Mamma puuttui joka asiaan eikä "mies" uskaltanut sanoa ettei sellainen käy. Jätä ihan heti sellainen mammanpoika. Niin tein minä ja se mitä kadun on etten tehnyt sitä aikaisemmin. Vittu kun olinkin ääliö, enkä heti tajunnut.
Ei tämä asia ole noin mustavalkoinen, että mitäs olin niin typerä ja otin akkamaisen ukon. En minä alussa todella huomannut, että kyse on tällaisesta. Mieheni kohteli äitiään kauniisti ja siihen minä kiinnitin huomiota, että kylläpä on ihana miten aikuinen mies kohtelee äitiään kauniisti. Ajattelin, että silloin hän kohtelee muitakin naisia hyvin (minua).
Totta se onkin. Mieheni tuo usein kukkia, hän siivoaa enemmän kuin minä. Vaihtaa petivaatteita, on romanttinen, haluaa silitellä, olla lähekkäin, sylikkäin yms. Haluaa keskustella kaikenlaisista asioista, huomio kokoajan yms...
Eli hän on erittäin hieno mies ja minä rakastan häntä. Mutta tämä äiti-poika suhde mietityttää minua aivan kamalasti ja suututttaa. Aloitusviestin kirjoitin aian raivon vallassa ja olin todella hermostunut. Asiasta on tässä puhuttu nyt ja olen nätisti ja vähemmän nätisti ilmaissut miltä tuo tuntuu ja miten ahdistavaa on, kun on tunne, että omalle miehelleen ei voi kertoa asioita, koska hän kertoo kaiken äidilleen. Sanoin, että joudun sulkeutumaan ja jättämään tärkeitä asioita kertomatta jos tämä jatkuu ja silloin sekä hän, että minä, meidän suhteemme voi huonosti. Mies kuunteli ja sanoi ymmärtävänsä ja olevansa todella pahoillaan. Hän pyysi anteeksi ja sanoi, että todella ymmärtäisi mitä tarkoitin.
En osaa sanoa miten käy. Jos hän ei näe tuossa oikeasti mitään pahaa, niin pystyykö hän lopettamaan lörpöttelyn siksi, että ymmärtäisi, että se tuntuu minusta pahalle? Aika näyttää, mutta todella todella toivon näin käyvän.
Joku ihmetteli, miksi kuukautisista ei voi puhua mies ja äiti keskenään.. No kyllä se minusta on hyvin omituista. Arvele itse miltä on tuntunut, kun mies on puhunut äidilleen vaimonsa kuukautisista. On tullut ilmoitettua välivuodot, kuukautiskivut, endon aiheuttamaa peräsuoli kipua, kuukautiskramppeja yms yms... Onko se oikeasti ihan yleistä, että aikuinen mies puhuu tällaisia äidilleen ihan kuin ei mitään? Tai kuuntelee kuinka äitinsä kertoo, että "hirveät menkat, vuotaa kuin seula" Ja aikamiespoika vieressä empaattisesti nyökyttelee. Äippä saattaa sanoa, että täytyy mennä vessaan kiireesti, tulee side läpi ihan justiinsa kun vuotaa niin kauheasti. Puhua kierukan poistosta, hiivasienestään yms yms..
Näiden kahden välillä kaikki puheenaiheet ovat sallittuja eikä missään asiassa arkailla. Mieheni soitti mm. äidilleen kun sai penikseensä hiivasienitulehduksen...kertoi oireensa ja mitä lääkäri sanoi ja millä hoidetaan jne..
Minun omat asiani ovat kaikki menneet tämän naisen korviin..minun vanhempieni asiat, sisarteni, veljeni vakavan sairauden vaiheet. Minun PMS oireeni; rintojen turvotukset ja mielialan vaihtelu- masennus ennen vuotoa..näiden asioiden ruotiminen on ollut ihan arkipäivää.
Minusta ei vain ole normaalia. Enpähän tiedä miten tilannetta ratkot, ellei puhe auta.
Onhan anoppi antanut paljon hyvääkin, en sitä sano. Mies on hyvin huomaavainen ja ilmeisesti äitinsä käskee kuukautisten aikana hieroa alaselkää ja oli kai käskenyt ostaa kauratyynyn, kun mies sellaisen kanssa vuosi sitten kaupasta tuli ja osasi sen mikrossa lämmittää....
Mutta on ahdistavaa ajatella, että jos olen huonolla tuulella, anoppi tietää. Jos minulla on kuuakautisvaivoja, anoppi tietää. Jos meillä on riitaa, se tiedetään.
Eli kyse ei ole mistään pienestä asiasta, että olisin täällä hermot menettänyt siitä, että kotiasioita ei saa puhua ikinä kellekkään. Ei ole siitä kyse, vaan tässä puhutaan asioita joita ei kuuluisi/tarvitsisi puhua. - mammaaaaa
Ketjun aloittaja..... kirjoitti:
Ei tämä asia ole noin mustavalkoinen, että mitäs olin niin typerä ja otin akkamaisen ukon. En minä alussa todella huomannut, että kyse on tällaisesta. Mieheni kohteli äitiään kauniisti ja siihen minä kiinnitin huomiota, että kylläpä on ihana miten aikuinen mies kohtelee äitiään kauniisti. Ajattelin, että silloin hän kohtelee muitakin naisia hyvin (minua).
Totta se onkin. Mieheni tuo usein kukkia, hän siivoaa enemmän kuin minä. Vaihtaa petivaatteita, on romanttinen, haluaa silitellä, olla lähekkäin, sylikkäin yms. Haluaa keskustella kaikenlaisista asioista, huomio kokoajan yms...
Eli hän on erittäin hieno mies ja minä rakastan häntä. Mutta tämä äiti-poika suhde mietityttää minua aivan kamalasti ja suututttaa. Aloitusviestin kirjoitin aian raivon vallassa ja olin todella hermostunut. Asiasta on tässä puhuttu nyt ja olen nätisti ja vähemmän nätisti ilmaissut miltä tuo tuntuu ja miten ahdistavaa on, kun on tunne, että omalle miehelleen ei voi kertoa asioita, koska hän kertoo kaiken äidilleen. Sanoin, että joudun sulkeutumaan ja jättämään tärkeitä asioita kertomatta jos tämä jatkuu ja silloin sekä hän, että minä, meidän suhteemme voi huonosti. Mies kuunteli ja sanoi ymmärtävänsä ja olevansa todella pahoillaan. Hän pyysi anteeksi ja sanoi, että todella ymmärtäisi mitä tarkoitin.
En osaa sanoa miten käy. Jos hän ei näe tuossa oikeasti mitään pahaa, niin pystyykö hän lopettamaan lörpöttelyn siksi, että ymmärtäisi, että se tuntuu minusta pahalle? Aika näyttää, mutta todella todella toivon näin käyvän.
Joku ihmetteli, miksi kuukautisista ei voi puhua mies ja äiti keskenään.. No kyllä se minusta on hyvin omituista. Arvele itse miltä on tuntunut, kun mies on puhunut äidilleen vaimonsa kuukautisista. On tullut ilmoitettua välivuodot, kuukautiskivut, endon aiheuttamaa peräsuoli kipua, kuukautiskramppeja yms yms... Onko se oikeasti ihan yleistä, että aikuinen mies puhuu tällaisia äidilleen ihan kuin ei mitään? Tai kuuntelee kuinka äitinsä kertoo, että "hirveät menkat, vuotaa kuin seula" Ja aikamiespoika vieressä empaattisesti nyökyttelee. Äippä saattaa sanoa, että täytyy mennä vessaan kiireesti, tulee side läpi ihan justiinsa kun vuotaa niin kauheasti. Puhua kierukan poistosta, hiivasienestään yms yms..
Näiden kahden välillä kaikki puheenaiheet ovat sallittuja eikä missään asiassa arkailla. Mieheni soitti mm. äidilleen kun sai penikseensä hiivasienitulehduksen...kertoi oireensa ja mitä lääkäri sanoi ja millä hoidetaan jne..
Minun omat asiani ovat kaikki menneet tämän naisen korviin..minun vanhempieni asiat, sisarteni, veljeni vakavan sairauden vaiheet. Minun PMS oireeni; rintojen turvotukset ja mielialan vaihtelu- masennus ennen vuotoa..näiden asioiden ruotiminen on ollut ihan arkipäivää.
Minusta ei vain ole normaalia. Enpähän tiedä miten tilannetta ratkot, ellei puhe auta.
Onhan anoppi antanut paljon hyvääkin, en sitä sano. Mies on hyvin huomaavainen ja ilmeisesti äitinsä käskee kuukautisten aikana hieroa alaselkää ja oli kai käskenyt ostaa kauratyynyn, kun mies sellaisen kanssa vuosi sitten kaupasta tuli ja osasi sen mikrossa lämmittää....
Mutta on ahdistavaa ajatella, että jos olen huonolla tuulella, anoppi tietää. Jos minulla on kuuakautisvaivoja, anoppi tietää. Jos meillä on riitaa, se tiedetään.
Eli kyse ei ole mistään pienestä asiasta, että olisin täällä hermot menettänyt siitä, että kotiasioita ei saa puhua ikinä kellekkään. Ei ole siitä kyse, vaan tässä puhutaan asioita joita ei kuuluisi/tarvitsisi puhua.Tuollainen äiti-poika parisuhde ei ole tervettä. Mutta ole uskomatta. Itse ne ratkaisut on tehtävä. Kerronpahan vaan kun tiedän. Ja onneksi palautin ns "miehen" äitin luo. Valitettavasti liian myöhään tosin.
- huhheli
mammaaaaa kirjoitti:
Tuollainen äiti-poika parisuhde ei ole tervettä. Mutta ole uskomatta. Itse ne ratkaisut on tehtävä. Kerronpahan vaan kun tiedän. Ja onneksi palautin ns "miehen" äitin luo. Valitettavasti liian myöhään tosin.
Itse en ole tuollainen luovuttaja kun moni vastaajista tuntuu olevan... "jätä, jätä, jätä"... Miten ihmeessä Suomessa tuleekin niin paljon avioeroja...
Ite olen kanssa mammanpojan kanssa naimisiin mennyt. Ehkä se on sitten vaa sitä mun miestyyppiä, mistä mä pidän (ilman sitä ite mammaa). Se on vaa sellasesti erilainen mammanpoika, että tekee paljon kotitöitä... Mut just tuollanen bakteeripelkonen...
Anopin kanssa soittelevat tiuhaan tahtiin ja anoppi aina meillä kun minä töissä ja mies vapaalla pojan kanssa... Silloin kun itse olen pojan kanssa ei kyllä tuki, on sen ymmärtänyt sentään. Mutta toisaalta haittaako tuo järjestäkööt paikkoja ja pitäkööt huolta mun pojista sillon kun en itse pysty.
Rajat olen tehny selväksi että talossa ei muutella isompaa ilman meän yhteistä päätöstä, ei tarvi sillo tulla kyttään ku kahestaan pojan kans olen vierailla saa jne. Anoppi sanoo aina että haluaa vain auttaa että sano sitten että jos on jotaki mitä hän voi tehä... ehkä on sitten vaa yksinäinen ja haluaa vain oikeasti auttaa... Ja leskenä poikansa on hälle hyvin tärkeä ja läheinen...Mikä minä olen niitten hyviä välejä rikkomaan...
Se kyllä muakin on ärsyttäny että saattavat puhua mun imetyksestä joka oli arka paikka... Muttako ne vaan puhuvat kaikesta tottuneet siihen. Ja tiiän että sitä ei voi muuttaa tai no luulen et ihan arkoja aiheita ei nyt enää kerrota mut... Anoppiki jo yli 70v... eihä sitä viiti suhteita pilata ja jättää se vaan yksin kotia murehtimaan... Höösää ja mutkistaa asioita mut se on kestettävä!!!
Kyllä mua joskus väsyttää ja vituttaa paljonki mutta kun mieski sanoo että se haluaa vain auttaa ja elä ota nii vakavasti sen neuvoja, anna puhua...
Siinäkö puhukoot...
Emmä eroa kannata... Suhteesta täytyy löytyä muutaki kun anoppi!!! - vielllä
huhheli kirjoitti:
Itse en ole tuollainen luovuttaja kun moni vastaajista tuntuu olevan... "jätä, jätä, jätä"... Miten ihmeessä Suomessa tuleekin niin paljon avioeroja...
Ite olen kanssa mammanpojan kanssa naimisiin mennyt. Ehkä se on sitten vaa sitä mun miestyyppiä, mistä mä pidän (ilman sitä ite mammaa). Se on vaa sellasesti erilainen mammanpoika, että tekee paljon kotitöitä... Mut just tuollanen bakteeripelkonen...
Anopin kanssa soittelevat tiuhaan tahtiin ja anoppi aina meillä kun minä töissä ja mies vapaalla pojan kanssa... Silloin kun itse olen pojan kanssa ei kyllä tuki, on sen ymmärtänyt sentään. Mutta toisaalta haittaako tuo järjestäkööt paikkoja ja pitäkööt huolta mun pojista sillon kun en itse pysty.
Rajat olen tehny selväksi että talossa ei muutella isompaa ilman meän yhteistä päätöstä, ei tarvi sillo tulla kyttään ku kahestaan pojan kans olen vierailla saa jne. Anoppi sanoo aina että haluaa vain auttaa että sano sitten että jos on jotaki mitä hän voi tehä... ehkä on sitten vaa yksinäinen ja haluaa vain oikeasti auttaa... Ja leskenä poikansa on hälle hyvin tärkeä ja läheinen...Mikä minä olen niitten hyviä välejä rikkomaan...
Se kyllä muakin on ärsyttäny että saattavat puhua mun imetyksestä joka oli arka paikka... Muttako ne vaan puhuvat kaikesta tottuneet siihen. Ja tiiän että sitä ei voi muuttaa tai no luulen et ihan arkoja aiheita ei nyt enää kerrota mut... Anoppiki jo yli 70v... eihä sitä viiti suhteita pilata ja jättää se vaan yksin kotia murehtimaan... Höösää ja mutkistaa asioita mut se on kestettävä!!!
Kyllä mua joskus väsyttää ja vituttaa paljonki mutta kun mieski sanoo että se haluaa vain auttaa ja elä ota nii vakavasti sen neuvoja, anna puhua...
Siinäkö puhukoot...
Emmä eroa kannata... Suhteesta täytyy löytyä muutaki kun anoppi!!!... sen verran et jokainen suhe on erilainen näistäkin vaikka samnlaisilta tuntuvat. Eivät nämä vastaukset päde ihan jokaiseen ja aina yhtään kehenkää... Mutta aika yllättävää et näin paljon vastauksia niin negatiivisessa sävyssä on tullut. Mun kohalla ainakin pitää muistaa et anoppi on vanha ja vanhanaikanen. Sekä meidän huimat 50vuojen ikäero... Eri tavat silloin ja nyt... Ärsyttäviä ovat kaikki neuvot esim. omasta pojastani mut kestetää naiset, kestetään se vahvistaa ja laittaa jopa kunnioittamaan tuota vanhempaa sukupolvea...
- ällöä on
Ketjun aloittaja..... kirjoitti:
Ei tämä asia ole noin mustavalkoinen, että mitäs olin niin typerä ja otin akkamaisen ukon. En minä alussa todella huomannut, että kyse on tällaisesta. Mieheni kohteli äitiään kauniisti ja siihen minä kiinnitin huomiota, että kylläpä on ihana miten aikuinen mies kohtelee äitiään kauniisti. Ajattelin, että silloin hän kohtelee muitakin naisia hyvin (minua).
Totta se onkin. Mieheni tuo usein kukkia, hän siivoaa enemmän kuin minä. Vaihtaa petivaatteita, on romanttinen, haluaa silitellä, olla lähekkäin, sylikkäin yms. Haluaa keskustella kaikenlaisista asioista, huomio kokoajan yms...
Eli hän on erittäin hieno mies ja minä rakastan häntä. Mutta tämä äiti-poika suhde mietityttää minua aivan kamalasti ja suututttaa. Aloitusviestin kirjoitin aian raivon vallassa ja olin todella hermostunut. Asiasta on tässä puhuttu nyt ja olen nätisti ja vähemmän nätisti ilmaissut miltä tuo tuntuu ja miten ahdistavaa on, kun on tunne, että omalle miehelleen ei voi kertoa asioita, koska hän kertoo kaiken äidilleen. Sanoin, että joudun sulkeutumaan ja jättämään tärkeitä asioita kertomatta jos tämä jatkuu ja silloin sekä hän, että minä, meidän suhteemme voi huonosti. Mies kuunteli ja sanoi ymmärtävänsä ja olevansa todella pahoillaan. Hän pyysi anteeksi ja sanoi, että todella ymmärtäisi mitä tarkoitin.
En osaa sanoa miten käy. Jos hän ei näe tuossa oikeasti mitään pahaa, niin pystyykö hän lopettamaan lörpöttelyn siksi, että ymmärtäisi, että se tuntuu minusta pahalle? Aika näyttää, mutta todella todella toivon näin käyvän.
Joku ihmetteli, miksi kuukautisista ei voi puhua mies ja äiti keskenään.. No kyllä se minusta on hyvin omituista. Arvele itse miltä on tuntunut, kun mies on puhunut äidilleen vaimonsa kuukautisista. On tullut ilmoitettua välivuodot, kuukautiskivut, endon aiheuttamaa peräsuoli kipua, kuukautiskramppeja yms yms... Onko se oikeasti ihan yleistä, että aikuinen mies puhuu tällaisia äidilleen ihan kuin ei mitään? Tai kuuntelee kuinka äitinsä kertoo, että "hirveät menkat, vuotaa kuin seula" Ja aikamiespoika vieressä empaattisesti nyökyttelee. Äippä saattaa sanoa, että täytyy mennä vessaan kiireesti, tulee side läpi ihan justiinsa kun vuotaa niin kauheasti. Puhua kierukan poistosta, hiivasienestään yms yms..
Näiden kahden välillä kaikki puheenaiheet ovat sallittuja eikä missään asiassa arkailla. Mieheni soitti mm. äidilleen kun sai penikseensä hiivasienitulehduksen...kertoi oireensa ja mitä lääkäri sanoi ja millä hoidetaan jne..
Minun omat asiani ovat kaikki menneet tämän naisen korviin..minun vanhempieni asiat, sisarteni, veljeni vakavan sairauden vaiheet. Minun PMS oireeni; rintojen turvotukset ja mielialan vaihtelu- masennus ennen vuotoa..näiden asioiden ruotiminen on ollut ihan arkipäivää.
Minusta ei vain ole normaalia. Enpähän tiedä miten tilannetta ratkot, ellei puhe auta.
Onhan anoppi antanut paljon hyvääkin, en sitä sano. Mies on hyvin huomaavainen ja ilmeisesti äitinsä käskee kuukautisten aikana hieroa alaselkää ja oli kai käskenyt ostaa kauratyynyn, kun mies sellaisen kanssa vuosi sitten kaupasta tuli ja osasi sen mikrossa lämmittää....
Mutta on ahdistavaa ajatella, että jos olen huonolla tuulella, anoppi tietää. Jos minulla on kuuakautisvaivoja, anoppi tietää. Jos meillä on riitaa, se tiedetään.
Eli kyse ei ole mistään pienestä asiasta, että olisin täällä hermot menettänyt siitä, että kotiasioita ei saa puhua ikinä kellekkään. Ei ole siitä kyse, vaan tässä puhutaan asioita joita ei kuuluisi/tarvitsisi puhua.kuulostaa tuo suhde kyllä tosi sukupuolistuneelta, on täysin patologista, epänormaalia. Melkeinpä jonkin sortin "insestisuhde" - ja tällä en tarkoita nyt vain hyväksikäyttösuhdetta fyysisellä tasolla vanhempi-pikkulapsisuhteessa, vaan että suhteessa on epänormaalilla tavalla sukupuolistunutta latautumista, seksualisoituinutta käyttäytymistä, joka ei ole normaalia äiti-poika -suhteeseen kuuluvaa. Jos kyseessä olisi pikkulapsi, voitaisiin jo alkaa kysellä äidin seksuaalisia motiiveja lastaan kohtaan ja puuttua niihin ulkopuolelta käsin - riippumatta siitä, miten tietoinen äiti itse on niistä. Suosittelen ulkopuolista pariterapiaa teille, jos aiotte yhdessä jatkaa ja kuvion muuttaa.
- ja hah hah
ällöä on kirjoitti:
kuulostaa tuo suhde kyllä tosi sukupuolistuneelta, on täysin patologista, epänormaalia. Melkeinpä jonkin sortin "insestisuhde" - ja tällä en tarkoita nyt vain hyväksikäyttösuhdetta fyysisellä tasolla vanhempi-pikkulapsisuhteessa, vaan että suhteessa on epänormaalilla tavalla sukupuolistunutta latautumista, seksualisoituinutta käyttäytymistä, joka ei ole normaalia äiti-poika -suhteeseen kuuluvaa. Jos kyseessä olisi pikkulapsi, voitaisiin jo alkaa kysellä äidin seksuaalisia motiiveja lastaan kohtaan ja puuttua niihin ulkopuolelta käsin - riippumatta siitä, miten tietoinen äiti itse on niistä. Suosittelen ulkopuolista pariterapiaa teille, jos aiotte yhdessä jatkaa ja kuvion muuttaa.
Vähänkö todesta otettava kommentti joo!;) Voi teinit ku menette sitte yleensä naimisiin ja haukutte sitte miehenne ja anopin välistä hyvää suhetta niin epänormaaliksi et siis, pakko hei erota!!!
- kysyn vaan
ja hah hah kirjoitti:
Vähänkö todesta otettava kommentti joo!;) Voi teinit ku menette sitte yleensä naimisiin ja haukutte sitte miehenne ja anopin välistä hyvää suhetta niin epänormaaliksi et siis, pakko hei erota!!!
muakin ihmetyttää, jos äiti kertoilee kuukautisistaan ja vastaavistaaon omalle pojalleen, raportoi vuodoistaan ja pyytelee pojaltaan apuja kipuihin. Huh heijaa...Onko normaalia häh?!? Hankkikoot eukko oman hierojan ja intiimien asioiden kuuntelijan tai hommatkoon kunnon hormonit poistamaan vaivat. Mutta tollanen on kyllä todellakin epänormaalia ja haiskahtaa!
- sinunelämäonsinun
Niinkuin viestiketjusta näkyy, meitä on moneksi. Jonkun mielestä kaikki rajat ylittävä kaikesta juttelu on vain ihan normaalia, ja joku taas on kovin tarkka asioistaan. Pääpointti kai on tässä, että sinun ja miehesi käsitys intiimiyden rajoista on kovin erilainen. En näe muuta keinoa kuin jutella miehen kanssa ja jutella vielä uudestaan - juttelu tietysti sisältää sen riskin ja mahdollisuuden että kaikki juttelun sisältö menee anopinkin korviin, mutta sinunhan ei silti tarvitse lähteä sitä anopin kanssa puimaan, mies tehköön sitä jos tahtoo.
Saa nähdä miten teidän käy. Et mainitse ikäänne etkä parisuhteenne ikää.
Itsellä ei ollut exän (nuoruudensuhteeni) kanssa tällaisia ongelmia, koska hän oli erinomaisen jörö puhumaan asioista omaistensa kanssa. Sitten parinkymmenen vuoden avioliiton jälkeen kyllä hölötteli minun kaikki asiani ihan pyytämättäni ja tietämättäni sivusuhteelleen, mutta se on taas toinen stoori. Nykyiseni ei ole niinkään äitinsä kanssa juttuväleissä, mutta omien aikuisten lastensa suhteen rajanpidosta olemme hänen kanssa keskustelleet suhteen eri vaiheissa. Joskus hänen mielestään on tuntunut pikkumaiselta minun intiimiyteni tarve tietyissä asioissa, joskus minusta taas on ollut ihmeellisen tuntuista se mitä hänen mielestään milloinkin on pitänyt ikäänkuin salata. Mutta kun ollaan jo näinkin kokeneita erilaisissa ihmissuhteissa, niin ollaan kai jo kumpikin totuttu siihenkin että elämässä vaan ollaan erilaisia, ja ne kompromissit yritetään löytää, ja jos ei sopivia löydy niin se on sitten kantapäät vastakkain ja bye bye.- Voimat loppu
Meillä anoppi utelee reilut 40-kymppiseltä mieheltäni kaikki asiamme. Ensimmäisen lapsen jälkeen sain keskenmenon (ikäeroa olisi tullut pari vuotta). Anoppi sanoi et hyvä kun tuli keskenmeno, kun on kaikenlaista projektia. Kannattaako edes hankkia enempää lapsia tai ainakin pitäisi olla suuri ikäero, teillä kun oli niin vaikeaa ekankin kanssa. Mamma on kokoajan yrittänyt ohjata elämäämme, ketä kutsutaan häihin, missä ne pidetään yms.
Mieheni tilittää äidilleen asioita, joista kuulen vasta silloin. Tai sopii äidin luokse toiselle paikkakunnalle menosta ensin äitinsä kanssa, jolloin minä kuulen suunnitelmista.
Vituttaa, olisi kiva, kun olisi kumppanina MIES. Mies, jolla olisi omia mielipiteitä ja joka ottaisi vastuuta elämästään.
Oma mieheni on todella huono huomioimaan minua, tuntuu olevan itse niin kovassa vajeessa. Anoppi on narsistinen, kertoo aina miten häntä luullaan aina 10-vuotta nuoremmaksi leikattuine luomineen. Hän ei koskaan kysy, mitä kuuluu, vaan selittää vaan omia menemisiään. Anoppi on kieltämättä paremman näköinen nyt 70-kymppisenä kuin nuoruuden kuvissaan, kaikkea plastiikkakirurgialla ja kosmetiikalla saadaankin aikaan.
Hän neuvoi, että vauvan paikka on omassa huoneessa omassa kopassa ja ei saa kannella vauvaa, ettei ala vaatimaan sitä. Mieheni vaikuttaa kovasti noilla periaatteilla kasvatetulta.
Miehen sisko sanoi aikoinaan, että hänen pitäisi käydä äitinsä kanssa läpi häntä loukannut asia, mutta hän ei voi, kun äiti suuttuu. Niin sitä saadaan aikuiset lapset roikkumaan loppuikä takin liepeissä kiinni, kun ei ole koskaan annettu ehdotonta rakkautta tai edes huomiota lapsilleen.
Tilanne alkoi paljastua vasta häiden alla ja enemmän lapsen syntymän myötä. Seurustelimme melko pitkään, ennenkuin anoppia edes esiteltiin.
Suhde vie ihan energiani. Rakastan lastani yli kaiken, mutta hänen takiaan erokaan ei tunnu oikein hyvältä vaihtoehdolta, koska lapsen takia joutuisin kuitenkin olemaan edelleen "naimisissa".
- Anonyymi
Ok ok ok
- Anonyymi
Yym
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yym
Joo
- Anonyymi
Lopen uupunut. Kuule mä ymmärrän sua oikkee hyvi. Muuta pois sieltä. Ihan on sukurutsareita koko kylä. Siksi niin paljon kehityshäiriöistä porukkaa.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Mitä hittoa tapahtuu nuorille miehillemme?
Mikä on saanut heidän päänsä sekaisin ja kadottamaan järjellisyytensä normaalista elämästä ja ryhtymään hörhöiksi? https2803104En sitten aio sinua odotella
Olen ollut omasta halustani yksin, mutta jossain vaiheessa aion etsiä seuraa. Tämä on aivan naurettavaa pelleilyä. Jos e791565- 431470
Martina jättää triathlonin: "Aika kääntää sivua"
Martina kirjoittaa vapaasti natiivienkusta suomeen käännetyssä tunteikkaassa tekstissä Instassaan. Martina kertoo olevan401291Kuka sinä oikeen olet
Joka kirjoittelet usein minun kanssa täällä? Olen tunnistanut samaksi kirjoittajaksi sinut. Miksi et anna mitään vinkkej471210En vain ole riittävä
Muutenhan haluaisit minut oikeasti ja tekisit jotain sen eteen. Joo, ja kun et varmaan halua edes leikisti. Kaikki on o251207Hei, vain sinä voit tehdä sen.
Only you, can make this world seem right Only you, can make the darkness bright Only you and you alone Can make a change61170Oon pahoillani että
Tapasit näin hyödyttömän, arvottoman, ruman ja tylsän ihmisen niinku minä :(431129- 261107
Ihan mielenkiinnosta kyselen...
Kun olen huomannut, että omat sähköpostit sakkaavat, puhelut eivät yhdisty jne. että missähän mahtaa olla vika? Osaisko141013