Minun periaatteeni on ollut, etten ala seurustelemaan varatun miehen kanssa. Joillakin naisilla tämä periaate ei pidä vaan alkavat seurustelemaan. Itselleni kävi niin, naapurin Rouva tuhosi liittoni ja nyt kun se on tuhottu on samainen Rouva alkanut seurustelemaan työkaverini miehen kanssa. Mielipiteitä kiitos! Minusta Naisen pitäisi olla toiselle naiselle sen verran lojaali, ettei tällaiseen alentuisi.
Nainen, seurusteletko varatun kanssa?
TuJaana
15297
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Ihan jo siitäkin syystä, ettei tee mieli mukaan mihinkään perhedraamaan - eli vaikka miehen mielestä liitto olisi miten lopuillaan ja kuolemassa...
Olen kyllä myös sitä mieltä, että miehen pitäisi olla vaimoaan kohtaan sen verran lojaali, ettei moiseen alentuisi...
En, sillä pettäminen on alhaista. En voisi olla niin moraalittoman ihmisen kanssa. Pettämiselle ei ole koskaan oikeutusta. Jos ei suhde miellytä, niin erotaan. Ei petetä.
Mutta turhaan sinä vain naisia syytät. Vai onko varattu mies joku tahdoton nukke, joka ei mahda itselleen mitään? Hän itse on tehnyt päätöksen pettää kumppaniaan.
eniten "vikaa" on kylläkin siinä, joka varattuna säheltää. Se "vian" hakeminen ja katkeruuden kohdistaminen vaan taitaa olla helpompi kohdistaa siihen kolmanteen pyörään kuin siihen omaan kultaan. En tiedä mikä tuon aiheuttaa, onko se sitten jotenkin vaan helpompaa kohdistaa ne negaationsa siihen kolmanteen pyörään kuin nähdä lähelle. Eräänlaista totuuden kieltämistä kait.
Sepä se ihmeellistä onkin että siihen toiseen naiseen sen vihan kohdistaa vaikka oma mies on yhtä syyllinen. Sitä tunnetta itsekin itsessäni ihmettelen.
Häpeäkseni tunnustan olleeni ns. molemmissa veneissä ja soudelleeni kaikkiin suuntiin. Siinä soudellessani olen itsestäni huomannut sen, että vaikka kolmannen pyörän käytöstä kyllä kyseenalaistaa, niin sen silti ymmärtää jättää siihen ja se päävitutus/-pettymys kohdistuu siihen oman mussukan käytökseen ja samalla omaankin ja meidän käytöksen kyseenalaistamiseen, eli tavallaan "tähänkö sitä nyt sitten kuitenkin tultiin".
Sitten taasen petettyjen/jätettyjen kohdalta olen huomannut samanlaista reagoimista kuin itselläni, mutta myöskin sitä (itse asiassa tämä on ollut yleisempi reagoimismuoto), siis sekä miesten ja naisten kohdalla, että se viha ja pettymys suunnataan, ihmeellistä kyllä, siihen jonka matkaan se oma kulta on lähtenyt. Minä en hitto vie tajua tuota logiikkaa. Siinä on kyllä jokin järki, mutta ei tosiaankaan mitään varsinaista lähempää tarkastelua kestävää logiikkaa.
Eikä ole tarkoitus syytellä, vaan äimistellä ihmisten toimintatapoja. En tiedä mistä tuo sitten johtuisi... ehkä näiltä ihmisiltä puuttuu jonkinlainen itsekritiikki, ovat ehkä kyvyttömiä käsittelemään noita asioita analysoivasti tai jotain... pääsyy on varmaan siinä, että heidät jätetään tai heitä petetään, ja käsittelisivätkö he sitten sitä asiaa jotenkin niin, että tahtovat vielä nähdä sen lähteneen/pettäneen kultansa paremmassa valossa kuin mitä tarvis olisi, eivät halua tai osaa päästää irti, uskottelevat itselleen että kyllä se kertaalleen pohjaan palanut puuro vielä hyväksi muuttuu.
Tämmöisiin olisi kiva saada ihmisten analyyttisia vastauksia.
mä olen ollut seksisuhteessa varattuun mieheen n 4 vuotta. KUn mies tarvitsee seksiä ja vaimo ei anna, niin kai mies tarpeensa muualla tyydyttä.
mies on sanonu, et jos me ei oltas seksisuhteessa, niin sillä olis joku toinen nainen.
Kumpikin tietää, et me ei seurustella. Mä kyl tykkkään siitä miehestä myös ihmisenä, mut vaimoa se ei mun takia jätä, enkä edes alkais seurusteleen sen kans, kun tietää, et se ilmeisesti alkais pettään myös minua.
Ja kyllähän se tekee miehen mielenterveydellekin hyvää, et voi kertoa asioista mulle, kun vaimo ei kuuntele
Olen aina ajatellut, et tämä pettäminen on pettäjän omantunnon asia.
Miksi hän sitten on sellaisen vaimon kanssa, jolta ei saa seksiä ja joka ei edes kuuntele? Lähtisi sitten lätkimään. Mikä avioliitto se tuollainen on?
lojaali, ettei ala seurustella monen naisen kanssa? Hä?
seurustelisi mutta kun se tietty mies sattuu kohdalle joka saa polvet notkahtamaan ja pikkarit märiksi niin sitten mennään eikä meinata.
Joskus se on jopa niin että sitä enemmän sitä näyttää notkahtavan ja märkenevän osa naisista jos se toinen on varattu eikä vapaa.
--> seurustelisi mutta kun se tietty mies sattuu kohdalle joka saa polvet notkahtamaan ja pikkarit märiksi niin sitten mennään eikä meinata.
No eihän se nyt noinkaan ole. Ukkomiehet kauppaa itseään netissä minkä ehtii - mm. Iskureissa ei juuri muita olekaan.
Seksiähän sieltä otetaan. Siinä mistään rakkauksista ole kyse! Taidat itse elää jotain ruusunpunaista pikku-pikkuelämää ja kuvitella satuja.
Aika raakaa touhua jos mielestäsi kaikessa on kysymys seksistä ja uskollisuus on ruusunpunaista pikku-pikkuelämään ja satujen kuvittelua...
En periaatteen vuoksi alkaisi minkäänsortin suhteeseen ukkomiehen tai tunnetusti seurustelevan kanssa. On kyllä yritetty mutta en huoli.
Olen muutamaan ukkomieheen ihastunut salaa, mutta olen hillinnyt itseni. En ole paljastanut mitään ja kun on aikaa kulunut olen todella tyytyväinen etten paljastanut tuntemuksia. Tunne on nimittäin mennyt ohi ja olen vaan ihaillut kaukaa näitä miehiä miten hienosti perheitään hoitavat, ehkä juuri siihen ominaisuuteen olenkin ihastunut eikä se oikeuta toisen perhettä rikkomaan.
se aviomiehen osuus.
Sulla taitaa olla huono aviomies?
Puhuin siitä, miten se ihana aviomiehesi valitsee sen vakipanon - sinun lisäksesi. Sitä vakipanoa ei rakasteta eikä se rakasta - siinä on kyse seksistä.
Sullehan ne luritukset on varattu.
Tykkään, että puolisoiden pitää olla toisilleen lojaaleja. Kahden osapuolen välinen liitto on nimenomaan heistä kahdesta kiinni. Ei ole sivulisten asia toimia kenenkään avioliitton takuumiehinä, eikä -naisina.
Sellaisilla naisilla on kuppikokokompleksi.Joka aamu alkaa mittanauhojen lennättämisellä.Sit suurennuslasilla katsovat,oisko liiveissä niitä ryppyjä.Pakko olla IN ja pakko olla IsoDee,jostain syystä.Se on just toi juttu,miksi koon 65F haltijaa pelätään.