KIERTOARTIKKELI
LIITTOLEHTIEN VAPAASTI JULKAISTAVISSA
(JUTTU AKAVA-UUTISSA 1/2004, ILMESTYY 12.2.2004)
23.1.2004
MARKKU LEMMETTY
NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ
Ammattiliiton jäsenenä vaikutat
Lisää liksaa ja parempia sääntöjä
Palkkojen yleiskorotukset koskevat kaikkia – ammattiliittojen ansiosta. Liittoon kuuluminen on paljon muutakin kuin varautumista mahdolliseen työttömyyteen. Järjestäytyminen luo vakautta työelämään. Ansiosidonnainen työttömyysturva antaa turvallisuutta, mutta palkkaukseen ja työsuhteeseen liittyvät asiat ovat myös keskeisiä, huomauttaa neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty Akavasta.
Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet aikaan muun muassa äitiysloman, parannuksia äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan sekä työaikoihin liittyviä joustoja kuten vuorotteluvapaan. Moni ei tule ajatelleeksi, että niinkin tavallisesta asiasta kuin vuosilomasta on aikoinaan väännetty kättä tulopoliittisissa neuvotteluissa.
– Ei se ollut niin itsestään selvää, että vuosiloma on juuri neljä viikkoa, Lemmetty huomauttaa.
Työnantajat eivät yleensä ehdota etuja omasta aloitteestaan, vaan niistä on neuvoteltava. Yksi saavutus on määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisesta tehdyt esitykset, joista sovittiin tupo-neuvotteluissa vuonna 2003.
– Sekä lainsäädännössä että työ- ja virkaehtosopimuksissa on rajoitukset, milloin määräaikaisuutta voi käyttää. Jos sitä käytetään väärin, järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa asiaan oman liittonsa kautta. Siten järjestäytymisestä on siis apua.
On kuitenkin muistettava, että kiistatapauksissa ammattiliitto auttaa vain omia jäseniään. Etenkin nuoria Lemmetty patistaa järjestäytymään heti opintojen päätyttyä eikä vasta sitten, kun ongelmia alkaa ilmetä.
– Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Vanhemmalle ikäpolvelle työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen.
Apua luottamusmieheltä
Ammattiliittoa edustaa työpaikalla luottamusmies tai muu edustaja. Marssijärjestys on seuraava: Ensin työntekijä keskustelee erimielisyyksistä esimiehensä kanssa. Jos ongelma ei ratkea, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
– Varsinkin nyt, kun työilmapiiri on aika raadollinen lomautusten ja irtisanomisten vuoksi, luottamusmiehen merkitys tulee esille. Yksittäinen työntekijä on heikoilla, ellei hänellä ole puolustajaa työpaikalla.
Jos työnantajan kanssa ei päästä sopuun puhumalla, liitto voi mennä jäsenensä puolesta jopa työtuomioistuimeen.
– Akavalaiset ovat tarvinneet liiton apua esimerkiksi lomautus- ja irtisanomiskysymyksissä. Myös työajoista on käyty neuvotteluja.
Luottamusmies hoitaa myös arkipäiväisempiä asioita kuin irtisanomisia. Esimerkiksi palkkakysymykset ovat hänen heiniään.
– Yksittäisen työntekijän on aika vaikea mennä keskustelemaan palkkauksestaan. Luottamusmies on meillä sitä varten. Liitot kouluttavat luottamusmiehiä palkkaneuvotteluissa, Lemmetty muistuttaa.
Ei vain potkujen varalta
Entä mitä hyötyä on kuulua liittoon, jos työpaikalla kaikki on sujunut kuin rasvattu eikä potkuja ole tullut? Voiko jäsenmaksua maksaa vuosikymmeniä turhaan? Ei voi, vastaa Markku Lemmetty.
– On tietysti hienoa, jos jäsen ei ole tarvinnut liiton kautta esimerkiksi työttömyysturvaa. Mutta silloin hän on ollut osa ammattijärjestön ja myös keskusjärjestöjen edunvalvontaa. Hänen asioitaan on hoidettu laajemmissa yhteyksissä. Usein yksittäinen jäsen ei edes huomaa, että ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin.
Esimerkkinä Lemmetty mainitsee henkisen työsuojelun, josta säädettiin työturvallisuuslaissa vuonna 2003. Laki kieltää muun muassa työpaikkakiusaamisen, ja se on syntynyt työmarkkinajärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.
Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen myös monia muita palveluja kuten vakuutuksia ja pankkisopimuksia. Joistain paikoista, esimerkiksi huoltoasemilta, liiton jäsenet voivat saada alennuksia. Lisäksi liitto järjestää paljon koulutusta.
– Etenkin opintomatkat ovat monelle mieluisia.
Ei sovi myöskään unohtaa kustannustoimintaa. Liitoilta ilmestyy niin ammattikirjallisuutta kuin jäsenlehtiä.
– Ne ovat ammattilehtinä tosi hyviä, ja ihmiset lukevat niitä paljon. Niissä käsitellään sekä omaan ammattiin liittyviä että yleisiä asioita.
Ammattiliittoon kuuluminen vahvistaa myös ammatillista identiteettiä.
– Monille järjestäytyminen on tärkeää sen vuoksi, että voi tavata samaan ammattikuntaan kuuluvia ja saman koulutuksen saaneita ihmisiä. Liitothan järjestävät paljon tilaisuuksia jäsenilleen.
AKAVAan kuuluu 430 000 jäsentä, ja määrä on kasvanut koko ajan.
Ilman ammattiliittoja ei olisi näitä:
- Neljän viikon vuosiloma, 1971
- Lomaltapaluuraha, 1972
- Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974
- Talviloma, 1977
- Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981
- Ansiosidonnainen työttömyysturva, 1984
- Pekkasvapaat, 1984
- Nais- ja matalapalkkaratkaisut, 1989–2003
- Loppiainen, 1992
- Vuorotteluvapaa, 1996
- Työterveyshuoltolain uudistus, 2000
- Isäkuukausi, 2001
- Joustavat työaikakäytännöt, 2001
- Helatorstai, 2002
- Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen, 2003
Kainalojuttu:
Huolto pelaa, kun sitä ei huomaa
- Armeijassa huoltoupseerimme sanoi, että huolto toimii silloin kun sitä ei huomaa. Ammattiliitot toimivat vähän samalla periaatteella, ajaen jäsentensä etuja niin että jäsenen ei itse tarvitse huolehtia kaikista
asioista. Esimerkiksi palkan yleiskorotukset eivät tulisi vuosittain automaattisesti ilman ammattiliittoja, toteaa asiamies Heikki Kontkanen Insinööriliitosta.
- Kolmikantayhteistyön vaikutus on niin suuri, että sitä on hankala käsittää. Suomessa ammattiliittojen aamunsarastus alkoi 23.1.1940 tehdystä Tammikuun kihlauksesta, jolloin työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen. Silloin syntyi nykyinen kolmikantayhteistyö, jossa työntekijät, työnantajat ja valtio sopivat asioista yhdessä neuvotellen.
- Olemme ponkaisseet sotien jälkeen monessa asiassa aika nollilta maailman ykköseksi. Jotain on varmasti tehty oikein.
On maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että työntekijöiden edustajilla on
suora vaikutus valtion toimintaan ja talouteen. Kontkanen uskoo, että Suomen
kilpailukyky on osittain työmarkkinajärjestelmän ansiota.
LIITTOLEHTIEN VAPAASTI JULKAISTAVISSA
(JUTTU AKAVA-UUTISSA 1/2004, ILMESTYY 12.2.2004)
23.1.2004
MARKKU LEMMETTY
NEUVOTTELUPÄÄLLIKKÖ
Ammattiliiton jäsenenä vaikutat
Lisää liksaa ja parempia sääntöjä
Palkkojen yleiskorotukset koskevat kaikkia – ammattiliittojen ansiosta. Liittoon kuuluminen on paljon muutakin kuin varautumista mahdolliseen työttömyyteen. Järjestäytyminen luo vakautta työelämään. Ansiosidonnainen työttömyysturva antaa turvallisuutta, mutta palkkaukseen ja työsuhteeseen liittyvät asiat ovat myös keskeisiä, huomauttaa neuvottelupäällikkö Markku Lemmetty Akavasta.
Työmarkkinajärjestöt ovat saaneet aikaan muun muassa äitiysloman, parannuksia äitiyspäivärahaan, sairauspäivärahaan ja työttömyysturvaan sekä työaikoihin liittyviä joustoja kuten vuorotteluvapaan. Moni ei tule ajatelleeksi, että niinkin tavallisesta asiasta kuin vuosilomasta on aikoinaan väännetty kättä tulopoliittisissa neuvotteluissa.
– Ei se ollut niin itsestään selvää, että vuosiloma on juuri neljä viikkoa, Lemmetty huomauttaa.
Työnantajat eivät yleensä ehdota etuja omasta aloitteestaan, vaan niistä on neuvoteltava. Yksi saavutus on määräaikaisten työsuhteiden rajoittamisesta tehdyt esitykset, joista sovittiin tupo-neuvotteluissa vuonna 2003.
– Sekä lainsäädännössä että työ- ja virkaehtosopimuksissa on rajoitukset, milloin määräaikaisuutta voi käyttää. Jos sitä käytetään väärin, järjestäytynyt työntekijä voi vaikuttaa asiaan oman liittonsa kautta. Siten järjestäytymisestä on siis apua.
On kuitenkin muistettava, että kiistatapauksissa ammattiliitto auttaa vain omia jäseniään. Etenkin nuoria Lemmetty patistaa järjestäytymään heti opintojen päätyttyä eikä vasta sitten, kun ongelmia alkaa ilmetä.
– Ammattijärjestöt eivät auta järjestäytymätöntä työntekijää. Vanhemmalle ikäpolvelle työelämä on jo opettanut, että kannattaa olla jäsen.
Apua luottamusmieheltä
Ammattiliittoa edustaa työpaikalla luottamusmies tai muu edustaja. Marssijärjestys on seuraava: Ensin työntekijä keskustelee erimielisyyksistä esimiehensä kanssa. Jos ongelma ei ratkea, hänen kannattaa ottaa yhteyttä luottamusmieheen.
– Varsinkin nyt, kun työilmapiiri on aika raadollinen lomautusten ja irtisanomisten vuoksi, luottamusmiehen merkitys tulee esille. Yksittäinen työntekijä on heikoilla, ellei hänellä ole puolustajaa työpaikalla.
Jos työnantajan kanssa ei päästä sopuun puhumalla, liitto voi mennä jäsenensä puolesta jopa työtuomioistuimeen.
– Akavalaiset ovat tarvinneet liiton apua esimerkiksi lomautus- ja irtisanomiskysymyksissä. Myös työajoista on käyty neuvotteluja.
Luottamusmies hoitaa myös arkipäiväisempiä asioita kuin irtisanomisia. Esimerkiksi palkkakysymykset ovat hänen heiniään.
– Yksittäisen työntekijän on aika vaikea mennä keskustelemaan palkkauksestaan. Luottamusmies on meillä sitä varten. Liitot kouluttavat luottamusmiehiä palkkaneuvotteluissa, Lemmetty muistuttaa.
Ei vain potkujen varalta
Entä mitä hyötyä on kuulua liittoon, jos työpaikalla kaikki on sujunut kuin rasvattu eikä potkuja ole tullut? Voiko jäsenmaksua maksaa vuosikymmeniä turhaan? Ei voi, vastaa Markku Lemmetty.
– On tietysti hienoa, jos jäsen ei ole tarvinnut liiton kautta esimerkiksi työttömyysturvaa. Mutta silloin hän on ollut osa ammattijärjestön ja myös keskusjärjestöjen edunvalvontaa. Hänen asioitaan on hoidettu laajemmissa yhteyksissä. Usein yksittäinen jäsen ei edes huomaa, että ammattijärjestöt vaikuttavat työlainsäädäntöön, työsuojelulainsäädäntöön, työterveyshuoltoon, eläkeuudistuksiin ja sosiaalisiin etuihin.
Esimerkkinä Lemmetty mainitsee henkisen työsuojelun, josta säädettiin työturvallisuuslaissa vuonna 2003. Laki kieltää muun muassa työpaikkakiusaamisen, ja se on syntynyt työmarkkinajärjestöjen yhteisestä vaatimuksesta.
Ammattiliitto tarjoaa jäsenilleen myös monia muita palveluja kuten vakuutuksia ja pankkisopimuksia. Joistain paikoista, esimerkiksi huoltoasemilta, liiton jäsenet voivat saada alennuksia. Lisäksi liitto järjestää paljon koulutusta.
– Etenkin opintomatkat ovat monelle mieluisia.
Ei sovi myöskään unohtaa kustannustoimintaa. Liitoilta ilmestyy niin ammattikirjallisuutta kuin jäsenlehtiä.
– Ne ovat ammattilehtinä tosi hyviä, ja ihmiset lukevat niitä paljon. Niissä käsitellään sekä omaan ammattiin liittyviä että yleisiä asioita.
Ammattiliittoon kuuluminen vahvistaa myös ammatillista identiteettiä.
– Monille järjestäytyminen on tärkeää sen vuoksi, että voi tavata samaan ammattikuntaan kuuluvia ja saman koulutuksen saaneita ihmisiä. Liitothan järjestävät paljon tilaisuuksia jäsenilleen.
AKAVAan kuuluu 430 000 jäsentä, ja määrä on kasvanut koko ajan.
Ilman ammattiliittoja ei olisi näitä:
- Neljän viikon vuosiloma, 1971
- Lomaltapaluuraha, 1972
- Seitsemän kuukauden äitiysloma, 1974
- Talviloma, 1977
- Sairaus- ja äitiyspäivärahauudistus, 1981
- Ansiosidonnainen työttömyysturva, 1984
- Pekkasvapaat, 1984
- Nais- ja matalapalkkaratkaisut, 1989–2003
- Loppiainen, 1992
- Vuorotteluvapaa, 1996
- Työterveyshuoltolain uudistus, 2000
- Isäkuukausi, 2001
- Joustavat työaikakäytännöt, 2001
- Helatorstai, 2002
- Määräaikaisten työsuhteiden rajoittaminen, 2003
Kainalojuttu:
Huolto pelaa, kun sitä ei huomaa
- Armeijassa huoltoupseerimme sanoi, että huolto toimii silloin kun sitä ei huomaa. Ammattiliitot toimivat vähän samalla periaatteella, ajaen jäsentensä etuja niin että jäsenen ei itse tarvitse huolehtia kaikista
asioista. Esimerkiksi palkan yleiskorotukset eivät tulisi vuosittain automaattisesti ilman ammattiliittoja, toteaa asiamies Heikki Kontkanen Insinööriliitosta.
- Kolmikantayhteistyön vaikutus on niin suuri, että sitä on hankala käsittää. Suomessa ammattiliittojen aamunsarastus alkoi 23.1.1940 tehdystä Tammikuun kihlauksesta, jolloin työnantajapuoli tunnusti ay-liikkeen. Silloin syntyi nykyinen kolmikantayhteistyö, jossa työntekijät, työnantajat ja valtio sopivat asioista yhdessä neuvotellen.
- Olemme ponkaisseet sotien jälkeen monessa asiassa aika nollilta maailman ykköseksi. Jotain on varmasti tehty oikein.
On maailmanlaajuisesti ainutlaatuista, että työntekijöiden edustajilla on
suora vaikutus valtion toimintaan ja talouteen. Kontkanen uskoo, että Suomen
kilpailukyky on osittain työmarkkinajärjestelmän ansiota.
Vastaukset 25
Vanhimmat
Koska ammattiliitot aikovat saada Suomen palkkatason EU:n keskitasolle ?.
Noiden vapaiden, lisien ja avustusten naukuminen on vetelysten hommaa ja viime kädessä homman maksaa tavallinen työmies veroina. Palkkaa lisää ja sen jälkeen jokainen saa hoitaa muut hommat omalla kustannuksellaan.
Ammattiliittohan voisi ajaa vankasti esim. autoveron poistoa kokonaan, koska, kuten tunnettua, auto on asunnon jälkeen toiseksi suurin investointi Suomessa asuvalle.
Miksi muuten L.Ihalaiselle maksetaan 100 000 euroa vuodessa; tekeekö se sen verran tuottavaa työtä ?. Eikö työläisen edustajallakin pitäisi ollä lähellä työläisen palkkaa ?. Hyvä on huudella työläiselle, että kuulukaa liittoon...säilyisi se penkin lämmittämisvirka.
Suomessa palkkatyöläisen pitää olla köyhä, että aate säilyy.
Suomalaisen työmiehen palkka on eurooppalaista keskitasoa, suurin ero ylempien toimihenkilöiden palkoissa. Saksalainen insinööri tienaa noins 2 kertaa enemmän kuin suomalainen kolleega. Vapaiden jne. metsästämisen idea on se, että työntekijällä olisi oikeus lepoon. Tämä on tuottavaa, koska se pitää työntekijän työkuntoa yllä. Ei Suomi turhaan ole maailman kilpailukykyisin valtio. Duunaria ei pidetyä köyhänä. Luuletko oikeasti että ammattiliitoilla on kaikki se maailman valta päättää yksin palkankorotuksista?
Älä kadehdi sita Ihalaisen palkkaa vaikka se tekisi työnsä talkoilla, sinä et hyötyisi siitä latin latia.Ihalaisen Latehan tekee hyvin tuottoisaa työtä vaikka se ei hankkis duunareille kuin euron vuodessa,tuotto olisi 2000000€. Ja vielä sulle pitäis ammattiliitojen hommata autorahatkin.
Ettäs kehtaa!
...niitä juuri ajattelinkin.
Paskat sun kilpailukyvystäsi; se ei kansalaisten keskuudessa tunnu mitenkään.
...voi hankkia kuka tahansa pienemmälläkin palkalla.
SAKkin niiiiin tuomitsee ahneuden. Katsokaa omaa johtoporrastanne ja muinoin maksettuja erorahoja paperiliiton(?) miehille.
Ei me ja Late, mutta muut....jumakliuta, 100 000 euroa muutaman päivän paskanjauhamisesta.
Noh noh! Tässä kuule tehdään päivittäin töitä jotta inssien palkat ja muidenkin ylempien palkat kasvaisivat kansainväliselle keskitasolle. Tässä työttä tietenkin olisi tyytyväinen jos edes ne joiden asioita hoidetaan olisivat edes jotenkin tyytyvväisiä siihen että työtä tehdään. Työtä onkin pirusti tehtävissä.
Tuo kilpailukyky näkyy esim. siinä että nokia on pysynyt suomessa. Suomalainen insinööri on ollut halpa ja siksi pääkonttorikin on täällä pysynyt. Inssien palkoissa on kuitenkin korjaamista eikä se vielä niin paljoa lisää nokian kustannuksia että pääkonttorin siirto olisi aiheellinen.
Maailmaa muuttuu eskoseni ja siinä monta asiaa.
Duunaripalkkaesimerkki:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=121&conference=4500000000000136&posting=22000000002591314
Insinöörien palkat Saksassa (huom: rivi-insinööri)
http://www.jobpilot.de/content/journal/gehalt/ingenieur.html
( ensimmäisen vuoden keskipalkka n. 35 €/h, 3-5v päästä 40 €/h )
Suomessa (koko insinöörikunta)
http://www.insinooriliitto.fi/asp/empty.asp?P=383&PS=root
( ensimmäisen vuoden keskipalkka 14.70 €/h, 3-5v päästä 18.30 €/h, 30 v päästä 25.30 €/h )
Työsarkaa siis riittää.
Näin todellakin tekee. Muuta faktaa:
http://www.ytn.fi/tiedotteet/
Ihalaiselle ja muille AY-pampuille maksetaan sen vastuun ja toimien mukaan, mihin he joutuvat.
Eli minun mielestäni ihan ansion mukaan.
Ihalaiselle ja muille AY-pomoille maksetaan liksaa myös valtion varoista, sillä ay-jäsen maksut ovat verovähennyskelpoisia. Ja sen lisäksi he nauttivat palkkaa jotka on laittomasti heille hankittu
Lain mukaan liittojen ja kassojen rahat pitää olla erillään toisista. Mutta kun liiton menot ovat niin suuret niin he ovat joutuneet mitä kieroimmilla keinoilla hankkimaan varoja kassojen puolelta (oli mm. MOT:ssa).
En ole huomannut että AY-pomoilla olisi joku vastuu töistään, meillä on jättityöttömyys päällä ollut jo toistakymmentä vuotta eikä ay-pomoja vieläkään hävetä yhtään.
Ja vielä sekin asia ettei liiton jäsenet ole saaneet äänestää liittojen nokkamiehiä, eli Ihalaisellakaan ei ole jäseniltä saatua valtakirjaa vaan ainoastaan hyvä veli kerhon valtuutus.
Ja vielä Ihalaisen palkkasummasta, en ymmärrä että tuolla työn jäljellä ja tuolla ammattitaidolla/koulutuksella voi saada tuollaista liksaa. Voisinpa lyödä vetoa kun Lauri lopettaa AY hommat niin ei tuollaista liksaa tipu yksityisiltä markkinoilta.
koska liitto on helvetin hyvä bisnes, muille paitsi jäsenille. Pitäähän pomojen saada kunnon palkka suojatyöpaikastaan.
Olenkin ajatellut perustaa oman ammattiliiton, joka ajaisi työntekijöiden asiaa nostamalla palkat kaksinkertaiseksi. Se onnistuisi pelkastään nykyisten liittojen tyhjänpäiväisten henkilöiden palkat puolittamalla.
Käsityksesi on sangen erikoinen, olet varmasti huomannut että esim tt:ssä on yli 200 työntekijää. PErustatko sitten omat yritykset tekemään tarvitsemiasi tuotteita boikotoimalla järjestäytyneitä työnantajia?
Miten lukutaidoton ihminen voi esiintyä työnantajana?
Bos löpisee vahvassa lääkityksessä!
Toki liitto on auttanut minua henkilökohtaisissa ongelmissa, mutta ihmettelen liiton yleistä puuttumattomuutta siihen mihin suuntaan ollaan menossa.
Esimerkiksi TES:issä sanotaan työpäivän pituudeksi kahdeksan tuntia työajan lyhennyksineen, mutta käytännössä lähes jokaisella työpaikalla ollaan siirrytty 7 ja puolen tunnin päiviin.
On aika noloa, että TES:issä lukee jotain, mitä käytännössä ei kohta missään tapahdu!
Yhä yleistymässä on myös ns."työaikapankki", jossa töitä tehdään kiireaikana rutkasti, mutta ylityökorvausta ei heru vaan kertyneet tunnit saa pitää vapaana.
Se ei paljoa lohduta, kyllä jokainen haluaa ylityöstä rahaa eikä vapaapäiviä!
Ja ylitöistä on oikeus kieltäytyä, mutta joustava työaikahan ei ole ylityötä, joten käytännössä ylimääräistä on tehtävä silloin kuin käsketään, ilman varoitusaikoja ja oli menoja tai ei.
Näissä 7 ja puolen tunnin paikoissa se on ainut keino saada vapaata.
Miten tällaista voi tapahtua, vielä vaikka firmoissa on luottamusmiehet ja kaikki!
Sanotaan että ei tarvitse suostua sellaiseen mitä ei TES:issä sanota, mutta käytännössä on pakko, muuten ei oteta töihin.
Olen ollut useammassa metallifirmassa töissä ja vain vanhoilla mammoilla on yhä edut tallella, 8h työpäivät pekkasineen, ei työaikapankkia eikä vuorotöitä, mutta nuorilta on kaikki edut viety.
Jos ei suostu, ei tule myöskään valituksi.
Ainahan löytyy joku joka suostuu.
Elikä vanhojen työntekijöiden mukana kuolee nykyiset TES:in etuudet, mitä liitto tekee asialle?
Mutta kaiken huippu on, että työsopimuksissa lukee:
"noudatamme metalliteollisuuden työehtosopimusta",
vaikka todellisuudessa kaikki on sovittu paikallisesti eri tavalla!
Lause ei koske enää mitään muuta kuin palkkoja ja siinäkin vain minimin osalta, kunhan maksaa minimin mukaan niin on muka heti TES:in mukainen palkka.
Laske vain, paljonko siitä jää käteen ja mieti uudelleen, otatko rahana vai vapaana.
ettei sorvin kylkeen kukaan käy ruokatunnin aikana piirtämässä hakaristiä ja ettei sua istuta pihalle työpaikasta liittoon kuulumattomana.siinä pari hyvää syytä.senkin olen huomannut mitä kovempi sosialisti sitä suurenpi työn vieroksuja.
ainakin on parempi, että vapaapäivät ovat ihan asia erikseen (pekkaset) ja ylityö vapaaehtoista ja siitä maksetaan rahana.
On typerää jos pitää tehdä käskystä ylitöitä saadakseen joskus pitää vapaata, kun pekkasiakaan ei ole..
Pieni vihreä kirja, jota kun luet niin huomaat, ettei mikään ole meillä kuten siellä sanotaan.
Työehtosopimus on täysin turha, kun työnantajien ei ole mikään pakko sitä noudattaa.
Paikalliseen sopimiseen on saatava jokin kuri, tällä hetkellä sitä ei mikään taho valvo ja työpaikoilla tehdään mitä uskomattomampia työsopimuksia, yleensä juuri nuorille ja tietämättömille.
Saman työpaikan sisällä saattaa olla ihmisiä, joilla on täysin erilaisia sopimuksia, osa noudattaa tesiä ja osa ei.
Kun hakijoita on yhteen paikkaan satoja, löytyy aina joku joka ei tunne oikeuksiaan ja näin saadaan varkain talon tavat muutettua paikallisiksi sopimuksiksi, jossa pahimmassa tapauksessa on jokaisen työntekijän kanssa "räätälöity" erilaiset säännöt.
Muistan kun menin ensimmäiseen työpaikkaani, niin minä olin ainut 7,5h tekevä, kaikilla vanhoilla työntekijöillä oli 8h.
Pikkuhiljaa vanhojen jäätyä pois, on siellä nyt kaikilla 7,5h päivät.
Näin on saatu poistettua yksi tesin pykälä täysin toispuolisesti.
Kirjoitin tällaisen kannanoton 16.2.2004 ja toistan sen vielä.
Olen saanut lukea useampaan kertaan mielipiteistä joissa kyseenalaistetaan liittyminen ja kuuluminen ammattiliittoon. Mielestäni siinä ei ole kahta puhetta että eikö pitäisi kuulua liittoon! Miettikääs esimerkiksi työttömyysturvaa, monen muun asian lisäksi, mikä ja kuka sellaisen on saanut aikaan? Sitä ei ole saanut aikaan mikään yksityinen työttömyyskassa(Loimaan kassa). Sen on saanut aikaan ammattiyhdistysliike ja siinä toimineet itsensä likoon laittaneet ihmiset.
Mielestäni on moraalinen velvoite kuulua oman alansa ammattiliittoon ja maksaa jäsenmaksua ja tällälailla tukea toimintaa ettei tavallisen työssäkäyvän ihmisen tilanne olisi niinkuin jossain "kehitysmaassa", jossa ei tunneta esim. työaikalakia, ei kesälomia, ei vanhempainlomaa, eikä työttömyysturvaa, eikä montaa, montaa muuta ammattiyhdistysliikkeen aikaansaapaa työntekijää työssä sekä työttömänä tukevaa asiaa. Ja jos se jäsenmaksu karvastelee kovin niin olen pannut merkille että ei kovinkaan moni tiedä sitä että jäsenmaksuista tulee valtaosa takaisin verotuksessa. Lusmut ja lurjukset elävät toisten aikaasaamilla tärkeillä eduilla, vastuunsa muista ja itsestään tuntevat työläiset maksavat jäsenmaksunsa mukisematta sillä ilman tukea ja osallistumista tämä tärkeä ammattiyhdistysliike ei pysy pystyssä. Jos lukisitte esimerkiksi Väinö Linnan "Täällä pohjantähden alla"-kirjat, ymmärtäisitte viime vuosisadan alun asioista enemmän, ja varmaan haluaisitte ettei sellaista saa koskaan enään päästä tapahtumaan. Terveisin n.30 Metalliliitossa.
Kaikki kunnia sen ajan "pentinkulmalaisille". Minunkin mielestä ehdottomasti paras suomalainen kirja.
Nykyinen ammattiyhdistysliike on ammattiyhdistyksen irvikuva; kuinka voidaan maksaa L.Ihalaiselle 100 000 euroa/vuosi ym. toimistossa istuville sossupösilöille riskiä liksaa ja kuitenkin yleinen palkkataso on EU:n heikoimpia.
Kyllä Pentinkulman miehet ampuisivat Laten ensimmäisten joukossa jos tietäisivät hänen "toimeentulonsa"...
Kyllä ne tapahtumat ja ajat voivat tulla vielä uudestaan, porvarit ovat edelleen yhtä ahneita hakkaan hyvinvointinsa irti työläisen selkänahasta, miksi se olis siitä muuttunut.
Ja ketkä siellä Pentinkulmalla ensimmäisenä oli ampumassa, lueppas tarkemmin se kirja. Taidat olla sotahullu joka tykkää että Tuntematonkin oli hyvä sotakirja siksi kun Rokka ampui komppanian venäläisiä näreen takaa, niin kuin eräs tyyppi kerran asian ilmaisi.
Entäpä TT:n johtajat? Jätätkö ostamatta TT:n järjestöön kuuluvien työnantajien tuotteita? AY-liike on muutakin kuin Laten palkka.
Hei,
Tietääkö kukaan että myös "villit työnantajat" ovat velvollisia maksamaan yleiskorotukset ?Jos kuuluu niin voiko taannehtivasti vaatia ?
Tämä jouppojen ja tyhjänpäivästen p:n puhujien joukko ottaa päähän koska: Se ei saa mitään aikaan ja voi sanoa että huonompaa liittoa saa hakea. Perustelu: Saksassa insinööri maksaa työnantajlle n. 6500 ekeä kuussa ja Suomessa 3500. Toinen pointti on irtisanomisen helppous suomessa: Ei sanktioita ja fudut tulee jos et nuole esimiehesi pyllyä tarpeeksi.
Terveisin
Juuri Insinööriliitosta eronnut