Olemme olleet ystäväni kanssa parhaat kaverit jo vuosikausia. Näimme päivittäin ja oltiin kuin kaksi marjaa. Nyt hän on seurustellut parisen vuotta ja tämä aika on ollut minulle tosi vaikeaa. Toki ymmärrän, ettei hällä riitä enään samalla tavalla aikaa, kiinnostusta ym. minua kohtaan, mutta tuntuu tosi pahalta kun jätetään tahallaan jatkuvasti ulkopuolelle esim. kaikesta hauskanpidosta. Tiedän, että tämä on tahallista, koska ystävä ei halua minun löytävän itselleni ketään vaan nauttii kärsimyksestäni. Miksi roikun tollasessa suhteessa? Siksi koska en osaa päästää irti ja tuntisin itseni vielä surullisemmaksi ilman häntä. Oma elämäntilanne muutenkin tällä hetkellä sekava.
Ystävä välttelee, miksi?
kjdslgjsjl
42536
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Tuntuu että hän jatkuvasti testaa mitä siedän ja toimii kokoajan kipurajalla, mutta ei halua päästä minusta kuitenkaan eroon. Se kummastuttaa..
Bestiksiä oltiin oltu 3 vuotta kamu löys kundikaverinsa sen jälkeen ei oikeen olla onnistuttu näkemään mun ehdotuksista huolimatta :( Mulle se on vaan hyvänpäivän tuttu enää eli vuos menny enkä oo nähny sitä kertaakaan ja tuntuu ettei se ees haluiskaa!! Se on tosi sääli mutta kannattaa unohtaa, jos toiselta ei löydy aktiivisuutta sun näkemiseen, voi sitte ku poikakaveri dumppaa tulla itkee anteeksiantoasi
Minulla oli ystävä, jonka kanssa olimme samalla luokalla. Yllättäen siis näimme vuosien ajan joka arkipäivä. Myös viikonloppuna vietimme aikaa yhdessä, esim. bilettäen ja shoppaillen. Ennen kutsuin aina ystäväni mukaan bileisiin ja menoihin mukaan. Nyt vain olen "vaihtanut piirejä", ja ystäväni ei juurikaan tunne näitä uusia ihmisiä. Myös hänen juhlintatapansa on varsin erilainen, eikä hän tunnu ymmärtävän ettei joka paikassa juhlita ihan samalla tavalla.
Ystäväni siis saattaa hyvinkin tuntea että syrjin häntä kovasti, mutta itse koen että minulla on oikeus tuntea muitakin ihmisiä kuin hän, jopa sellaisia joiden kanssa hän ei tulisi toimeen alkuunkaan. Hänellä on toki myös oikeus tutustua uusiin ihmisiin ja miettiä että kannattaako minua ihan kaikille esitellä. Toivon jopa että ihmiset miettisivät näitä asioita enemmän, eivätkä vain kuvittelisi että kaikki ovat samanlaisia!
Voisitko kysyä häneltä suoraan tätä, että mitä tämä tarkoittaa?
Mulla oli aikoinaan ystävä tai "ystävä", joka muuttui ihan kummallisen kieroksi ja oudoksi sen jälkeen, kun aloitti seurustelun. Alkoi valheellisten juorujen levittely pitkäaikaisista ystävistä ja muu täysin käsittämätön epärehellinen ja ilkeilevä käytös. En ymmärrä vieläkään, mitä hänelle tapahtui. Piilevä luonnevika tuli esiin, vai mikä kumma?
Esim: kutsui minut mukaan uudenvuoden juhliin ravintolaan, ison kaveriporukan kanssa. Talvipakkasessa, ravintolan pihalle päästyämme kaikki yhdessä hän tuli sitten sanomaan minulle, että kaikki muut mahtuvat mukaan, mutta minä en! Hämmästyin ensin, mutta se oli jo niin posketonta, että minua alkoi naurattamaan, koska niin paljon oli jo sitä ennen tapahtunut samankaltaista! -
Enpä ole sen jälkeen yhteyttä pitänyt! Miksi kyseinen nainen muuttui sellaiseksi kuin muuttui seurustelun aloitettuaan, en vieläkään ymmärrä. Mutta aivan tarkoituksellisen ilkeästi hän ystäviään kohteli, minua ja muita.
Ihmisiä on niin monenlaisia! Ei kaikista ole ystäviksi. Kannattaa arvostaa itseään ja valita ystävikseen ne, joiden seurassa on hyvä olla eikä tarvitse jännittää kieroilua ja valehtelua, luottamuksen pettämistä, koska se minun kokemukseni mukaan vuosien myötä vaan pahenee.
Mun mielestäni huonoissa ystävyys- tai missään ihmissuhteissa ei pidä roikkua. Siinä menee itsekunnioitus ja omanarvontunto! Tulee araksi ihmisten suhteen ja normaalien hyvien ihmissuhteiden solmiminen tulee sitä myötä vaikeaksi.