Olen toista kesää kahden vuoden tauon jälkeen hautausmaalla töissä.
Tämä kesä on kuitenkin aivan kummallinen. Uusi työnjohtaja on isyyslomalla ja häntä paikkaa toimistorotta.
Ongelma tulee siinä, että tänä vuonna ei ole laisinkaan selvää mitä pitäisi tehdä aina. Ei sitä kehtaa kysyä, kun ei sitä vastaustakaan saa ja, kun kysyy uudestaan niin ärähdetään, että eikö sitä kerran jo sanottu!
Eniten minua ottaa kaaliin tuon sijaisen asenne meihin kesähessuihin. Äijä tuli valittamaan keskesn eräistä työtä 1,5 viikkoa sitten, että huonosti tehty, vaikkei itse edes osaa leikata pensasaitoja.
Tänään aamulla hän minulle ja parilleni sanoi, että pistää meidät erikseen töitä tekemään, jotta pojat edes välillä tekisi töitä. Parini närkästyi ja kysyi, ettemmekö muka tee. Työnjohtaja vastasi, että ei tuolla menolla töitä tulla saamaan. Mitä ihmettä? Itse hän on meidät käskenyt tekemään porukassa töitä niin, etä toinen leikkaa ruohoa ja toinen siimaa hautakivien ympärykset perässä. Totta kai se on hidasta ja siimaajan pitää odotella!
Hänellä on asenneongelma. Me teemme saman verran töitä kuin vakituiset, eli pidämme työajallakin pari kolme taukoa (5 min) ja sitten me muka laiskottelemme!
Mihin on kadonnut kesätyöntekijöiden arvostus? Eihän siitä tule mitään, että me teemme samoja töitä puolet huonommalla palkalla ja sitten meidän pitäisi tehdä ahkerammin hommia kuin vakituiset, muuten tulee huutia. ja että kesätyöntekijöitä saa syytellä turhasta miten haluaa muka!
Onko tämä monelle tuttu ilmiö? Edellisessä kesätyöpaikassani tätä ongelmaa ei ollut, onneksi.
Tämä kesä on kuitenkin aivan kummallinen. Uusi työnjohtaja on isyyslomalla ja häntä paikkaa toimistorotta.
Ongelma tulee siinä, että tänä vuonna ei ole laisinkaan selvää mitä pitäisi tehdä aina. Ei sitä kehtaa kysyä, kun ei sitä vastaustakaan saa ja, kun kysyy uudestaan niin ärähdetään, että eikö sitä kerran jo sanottu!
Eniten minua ottaa kaaliin tuon sijaisen asenne meihin kesähessuihin. Äijä tuli valittamaan keskesn eräistä työtä 1,5 viikkoa sitten, että huonosti tehty, vaikkei itse edes osaa leikata pensasaitoja.
Tänään aamulla hän minulle ja parilleni sanoi, että pistää meidät erikseen töitä tekemään, jotta pojat edes välillä tekisi töitä. Parini närkästyi ja kysyi, ettemmekö muka tee. Työnjohtaja vastasi, että ei tuolla menolla töitä tulla saamaan. Mitä ihmettä? Itse hän on meidät käskenyt tekemään porukassa töitä niin, etä toinen leikkaa ruohoa ja toinen siimaa hautakivien ympärykset perässä. Totta kai se on hidasta ja siimaajan pitää odotella!
Hänellä on asenneongelma. Me teemme saman verran töitä kuin vakituiset, eli pidämme työajallakin pari kolme taukoa (5 min) ja sitten me muka laiskottelemme!
Mihin on kadonnut kesätyöntekijöiden arvostus? Eihän siitä tule mitään, että me teemme samoja töitä puolet huonommalla palkalla ja sitten meidän pitäisi tehdä ahkerammin hommia kuin vakituiset, muuten tulee huutia. ja että kesätyöntekijöitä saa syytellä turhasta miten haluaa muka!
Onko tämä monelle tuttu ilmiö? Edellisessä kesätyöpaikassani tätä ongelmaa ei ollut, onneksi.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Mä itse olen suoramarkkinointipuljussa, ja meitäkin tosissaan hiillostetaan tekemään duunia, mutta kukaan ei ole valittanut :) Teidän tauot on muuten laittomia. Jos teette esimerkiksi 7 tunnin työvuoroa, siinä pitää olla kaksi 12 minuutin taukoa ja yksi puolen tunnin tauko. Jo neljän tunnin vuorossa on oltava ainakin yksi 12 minuutin tauko. Itsekin pidän myyntipuheideni välillä taukoa järjestelmällä papereita, mutta työnantaja tosissaan kyllä kannustaa tulokseen! Älkää tuosta konttorirotasta välittäkö, vaan tehkää duuninne ja tehkää se hyvin. Maaimaan mahtuu paskamaisia pomoja, mutta älkää siitä piitatko. Tuokin työ tuo plussaa!
171 § Kahvitauko
1 mom. Jos päivittäinen lepoaika on järjestetty 170 §:n mukaisesti, an-netaan viranhaltijalle/työntekijälle työpäivänä yksi 15 minuu-tin mittainen kahvitauko, ellei 2 momentissa toisin määrätä. Se luetaan työaikaan. Viranhaltija/työntekijä ei saa sen aikana poistua työpaikalta. Tauko on pidettävä niin, ettei siitä aiheudu haittaa työnteolle.
2 mom. Täyttä säännöllistä työaikaa, 6-8 tuntia vuorokaudessa ja 38 tuntia 15 minuuttia viikossa, tekevälle tuntipalkkaiselle työnte-kijälle annetaan sekä aamu- että iltapäivällä yksi 15 minuutin pituinen kahvitauko. Ne järjestetään tarvittaessa vuorottain ja muutoinkin niin, ettei niistä aiheudu haittaa työnteolle.