En saa ajatuksia susta pois. En. Taitaa olla niin, että kielletty hedelmä kiehtoo tai sitten se "klick" sinut aikoinaan nähdessäni oli vain liian vahva...
Mitä me oikein kiertelemme ja kaartelemme? Tunnustamme vetovoiman, mutta odotammeko loppuelämämme?
Mitä Sinä haluat minusta? Jätä jo lopultakin kokonaan rauhaan, jos et aio edetä. Olen intohimoinen nainen, älä herättele leikilläsi. Älä soita puhuaksesi niitä näitä.
Olen aika lailla kypsä poimittavaksi. Miksi? Kaikkeni yrittäneena avioliittoni ei vain toimi. En rakasta miestäni enää. Yritän ja yritän, mutta jos suudelma tuntuu vastentahtoiselta kanssaan, miksi enää edes yrittää?? Raadollista...
Mitä me oikein kiertelemme ja kaartelemme? Tunnustamme vetovoiman, mutta odotammeko loppuelämämme?
Mitä Sinä haluat minusta? Jätä jo lopultakin kokonaan rauhaan, jos et aio edetä. Olen intohimoinen nainen, älä herättele leikilläsi. Älä soita puhuaksesi niitä näitä.
Olen aika lailla kypsä poimittavaksi. Miksi? Kaikkeni yrittäneena avioliittoni ei vain toimi. En rakasta miestäni enää. Yritän ja yritän, mutta jos suudelma tuntuu vastentahtoiselta kanssaan, miksi enää edes yrittää?? Raadollista...
Vastaukset 12
Vanhimmat
olen tuumaillut, että miksi olen ajatuksissani niin kiinni sinussa. Mainitsin jo kielletyn hedelmän joka kiehtoo, mutta se ei selitä tätä filistä. Kaikki järjelliset asiat kertovat, että olisi aika katsoa eteenpäin ja unohtaa menneet, joista EI voi enää tulla tulevaa.
Olet kiehtova yhdistelmä ujoutta ja vaaraa. Pahaa poikaa joka sanoo viimeisen sanan ja pikku poikaa, joka on kierrettävissä sormen ympärille. Toisinaan silmissäsi pilkahtava elämän ilo ja usko saa oloni riehakoitumaan. Olen (sanonut) sinulle tunteistasi: päästä irti!
Kunnioitan sinua, että pidät vastuistasi kiinni. Helppo mies ei mieleeni olisikaan. Toisaalta tunteensa tukahduttamisessa ei ole mitään rohkeaa, syyttäisin sinua jopa pelkuruudesta.
Onko se elämistä täysillä, että soitat etkä sano mitään. Mitään oikeaa. Hiljaisuus välillämme puhelimessa kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, mutta se ei vie meitä eteenpäin. Sanoitko joskus, että kun eletään, ei mennä lähivaloilla? Nyt matelet lähivaloilla niin varovasti, että pimeydessä jää matkan päämäärä saavuttamatta. Uskotko?
Voihan olla, että sinulla on muut päämäärät? Rahan tekeminen? Tasainen elämä?
Monihan tyytyy silkasta mukavuudenhalusta, laiskuudesta tai pelkuruudesta nykyiseen.
Voihan olla, että pelotan sinua. Kaikki tai ei mitään kuulostaa ylitsepääsemättömältä. Sitä se kai onkin. Tiedät, että leikki ei kiinosta. Pikaruoka ei kiinnosta. Small talk ei kiinnosta.
Herkkyys kiinnostaa ja ihmisen mieli. Jakaisit jotain itsestäsi, kertoisit olennaiset ja mitättömyydet. Välillä voisimme olla pitkänkin aikaa hiljaa. Sulatella ja olla mitään ajattelematta. Kun sitten leikkisimme, olisimme erottamattomat.
Mitä siis odotat? Pelkäät? Sitäkö, että meistä tulisi erottamattomat?
Vai olenko kuvitellut kaiken? Yhteisen kemian? Jos näin todellakin on, niin kiltti: älä enää soita. ÄLÄ SOITA.
itseänikin jo kyllästyttää.
Tilaisuuksia on sinulle annettu riittämiin. Ei ole vastakaikua tullut.
Taidan vain olla tyhmä, kun en ymmärrä homman nimeä.
Se on välinpitämättömyys. Puoleltasi.
Ok. Pidetään etäisyys. Ja kun soitat, vedetään verho eteen. Et enää kuule minua itseäni, en hetkellisesti enkä vahingossakaan paljasta herkkyyttäni, lapsenomaisuuttani, iloani, toivoani, suruani tai pettymystäni.
Tästä lähin saat vain virallisen painoksen minusta. Tasaisen, asiallisen, riehakoimattoman työminäni.
Haluan juuri sen oikean hetken ja tunnelman avautuakseni Sinulle.
Tiedän että odotat (kuten myös minä lasken sekunteja), mutta
haluan että kaikki on täydellistä. Kuten Sinun kanssa pitää olla.
Ja on ! Tunnen itseeni niin maalliseksi, olenko riittävä Sinulle?!
Tunnet aivan oikein että haluan vain SINUT!!!
kaiken tarvitse olla täydellistä, miltä höpsit. Riittää, että tulet avoimesti luo: tässä olen!
Täydellisyys on tylsää. En ole itse täydellinen, etkä sitä ole sinäkään. Pointti on se, että meissä riittäisi haastetta toisillemme - puolin ja toisin. Voisimme tehdä toistemme päivät melkoisen mielenkiintoiseksi. Uskotko?
Leikitään: soita minulle huomena klo 10. Numeron tiedät. Katsotaan, oletko todellinen.
sinua leikki kiinnosta. Ja olishan se helppo lähestyä, jos teistä naisista sais edes joskus selvää. Vääntäkää mieluummin rautalangasta. Saattais joku vaikka tajutakin jotain.
Ei täydellisyys ole tylsää. Sinä olet täydellinen (mielestäni)!
Haluan olla kanssasi kahden, haluan jutella kanssasi ja
kuunnella kun puhut (ihanaa). Janoan Sinua!!
Tapaan Sinua säännöllisesti, olenkin soittanut joskus.
se harmillista juuri onkin, että emme tapaa säännöllisesti ;) Soitat kyllä toisinaan.
Soiton tiedän tulevaksi siitä, että paria päivää aikaisemmin tiedän: nyt on aika. Sitten puhelin soikin. Intuitiota? Outoutta?
Ja jotta vielä enemmän vaikuttaisin vaikeaselkoiselta naiselta, olen päättänyt, että itse EN Sinulle soita. Miksikö? Siksi, että olet saanut minulta sen verran meiliä kuin ylpeyteni on antanut myöten, mutta et ole niihin katsonut arvollesi sopivaksi vastata. Muutamia vastauksia kyllä, ja puhelimessa ehdotuksia kyllä mutta...
.................................
Totta, ehkä itse odotan, että kaikki olisi täydellistä. Olen suuri hölmö. Monimutkainen hölmö.
--------------------------
Haluat minua naisena, sen tiedän. Mutta nyt on kysymys siitä iänikuisesta: osoita kiinnostuksesi koko pakettiin. Että haluat minua hotellihuoneessa ei riitä minulle. Ei edes alkuun.
Joten ilmeisesti viestit eivät ole minulle. Harmi. Minäkin haluaisin puhua kanssasi kahden ja todellakin tunnen vetoa sinuun. Minä paljolti haluan sinua juuri vetovoiman takia. Se ei ole järjetöntä, sillä tunnen, että olemme samanlaisia jotenkin... Ehkä olen liiankin intohimoinen, koska tuntuu siltä, että et ehkä tunnekaan samoin... Jos tuntisit, miksi kiduttaisit minua sanomatta sitä ääneen; miksi emme voisi puhua kahden kesken työpäivän kuluessa, muilta paossa? Miksi et olisi riittävä? Minusta puolestaan tuntuu kanssasi, ettei minulla ole mitään annettavaa. Siksi ymmärrän hyvin, että et ehkä minua haluakaan.
on paljon samaa. Totta.
Miten niin, sinulla ei ole mitään annettavaa. Tuli surullinen olo. Olen sanonut sinulle, että haluan paitsi rakastajan, myös ystävän. Eikö se ole paljon?? Jos hakee sielunkumppanuutta ja nyt jo tunnemme voimakkaan yhteyden, samankaltaisuuden, niin eikö lopputulemassa olisi kaikki?
Olemme molemmat intohimoisia ja varmaan omalla tavallamme myös herkkiäkin. Sinun kanssasi tahtoisin hyppätä syvyyteen. Ja vieläkin syvemmälle. Jos sinä et olisi siihen valmis, tekisin itselleni vahinkoa. Siksi suojelen itseäni.
En muuten muista, onko sinulle siniset vai ruskeat silmät. Muistan vain silmiesi ilmeen.
Edeltävässä viestissäni vastasin miehelle, jonka käsitin viestiketjun perusteella kaipaavaan vihreäruskeasilmäistä, jota en ole. Siis olen naispuolinen siis minä, kun taas luulen, että oletit minun olevan miespuolinen, jonka kanssa aiemmin kirjoitit. En ole aiemmin kirjoittanut tähän ketjuun. Taitavatpa meillä olla eri romanssit mielessä ja mietinkin, onko kukaan tässä ketjussa olevista tuttu toisilleen!
lopettaa nämä löpinät, sillä täällä kirjoittaminen ei ole todellista vaan todellista tyhjäpäisyyttä. Miksi listaisin sieluni sähköisesti, kun löytäessäni aidosti minusta kiinnostuneen voin tehdä sen hänen kanssaan kasvokkain.
Olen henkisesti vahva, itsenäinen ja upea nainen, (vaikka se sitten joitakin harmittaisi). Uskon, että on olemassa mies jonka kanssa asiat eivät ole monimutkaisia, vaan heti tavattuamme kaikki vain loksahtaa kohdalleen.
Sillä elämä on ihaninta yksinkertaisena.
Tiedän, että mies josta olen kirjoittanut ei ole ajatusteni väärtti. Miksikö? Siksi, että hänen kanssaan asiat ovat liian monimutkaisia. Liikaa jää sanomatta. Liikaa tekemättä. Olemisen helppous unohtuu. Ja pakolla ei uutta luoda.
Hän on omillaan, kuten minä. Molemmat täydellisyyden tavoittelijoita. Molemmat periaatteen ihmisiä? Molemmat varmaan omasta mielestään upeita ja mielenkiintoisia.
Solmut vain eivät tässä tapauksessa aukea. Vai olenko väärässä?
Harrastimme mieheni kanssa yöllä upeaa lohtuseksiä. Tosin hän ei tiedä mitään termistä lohtuseksi, eikä ole tarpeellistakaan.
Aamulla sitten tein tuon päätöksen. Nyt loppuu haahuilu.
Tullessani töihin viereistä autoa liikennevaloissa ajanut tumma mies hymyili minulle. Tuli raikas ja energinen olo!
Paljon on annettava,jos kerran antamaan ruvetaan...........Rakastaja ja ystävä ,rakastan joo,intohimoinenkin olen,miten syvälle .Silmät on siniset,