En löytänyt parempaakaan osastoa minne kirjoittaa ongelmastani,asia joka haittaa tutustumistani naisiin olenhan jo aikuinen ja eronnut mies joka kuitenkin haluaisi vielä perheen.Minulla on kouluikäinen lapsi entisestä liitostani ja lapsi on minulle hyvin rakas ja siksi lastani tapaan joka toinen vkl jne.Erostani on jo muutamia vuosia ja muutamia suhteen alkuja on mukaan mahtunut mutta mutta kun kaikki ovat lopulta törmänneet minun ..en tiedä uskaltaako tätä edes sanoa tai kirjoittaa...ovat törmänneet minun negatiiviseen asenteeni naisen jo mukana oleviin lapsiin.Paljon on ihania ja kivojakin naisia "vapaana"mutta kun lähes kaikilla on jo pieniä tai isompia lapsia.Ja vaikka kuinka haluaisin ymmärtää en silti pysty näihin lapsiin saamaan oikeaa tunnetta ja rakkautta kun en ole heidän biologinen isänsä.Itseäni ei haittasi edes naisen entiset miehet ja naisen ei edes pitäisi rakastaa minun lastani eli mahdollinen suhde ei niihin kaatuisi.Moni voi neuvoa että etsi sitten lapseton sinkku,mutta olen jo siinä iässä että nuori nainen ei minua huoli ja "vanhat piiat ei minulle kelpaa!" niillä kun ei ole sitä oikeaa otetta elämään minusta.Ehkä pitää jatkaa vain näin ja odottaa 10 v lisää ja katsoa sitten uudelleen .Tämä oli myös oma kannanottoni siihen miksi parisuhde-markkinoilla ei kysyntä ja tarjonta kohtaa...että näin
naisen lapset esteenä
mies 44
16606
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
sinun rakastaakkaan niitä naisen lapsia? Kohtele heitä ystävällisesti niinkuin kohtelisit ketä tahansa vierasta lasta. Ei sinun tarvitse heidän kanssaan halipusilinjalle lähteä. Mutta minusta sinä et voi vaatia naiseltasi lapsettomuutta, koska sinulla itselläsi on lapsi. Joko olet yksin tai käsittelet nämä naisen lapset omassa päässäsi.
Ymmärrettävää. Mutta ei sinun tosiaankaan tarvitse rakastaa toisen lapsia samoin kuin omaasi. Toki toimeen on tultava heidänkin kanssaan. Vierestä erästä uusperhekuviota seuranneena varoittaisin myös heittäytymästä liian kovasti "isäksi" toisen lapsille, tosin siitä ei taida sinulla olla vaaraa. Lapsista päättää kuitenkin lähinnä hänen oma vanhempansa / omat vanhempansa ja se isä/äitipuoli on vain kolmantena listalla.
Rehellinen pitää olla ensiksi itselleen ,pieni mahdollisuus on onnistua löytyy naisesta joka on leski tai isä ei tapaa jostakin syystä lapsiaan...löytyykö täältä:)jos kiinnostuit sähköposti [email protected] on käytössä
Eka sanot että sua ei haittaa naisen entiset miehet mutta sitten yhtäkkiä sanotkin että voisi onnistua suhde naiseen jonka lapsilla ei ole isää? Eli siis ei eksää "häiritsemässä"? Vähän ristiriitaista...
Oletko miettinyt että tällainen isätön lapsi saattaa alkaa pitää sinua isänä? Ja nimenomaan sitähän et halunnut.. Riippuen tietysti lapsen iästä..isompi lapsi tuskin omaksuu uutta miestä isäksi mutta taaperoikäinen kyllä.
Helpompaa olisi sinulle, jos naisen lapsilla olisi jo valmiina isä, jolloin sinun ei edes oletettaisi ryhtyvän siihen hommaan..
Itselläni on pieni muksu, jolla ei isää ole, ja tästä syystä en varmaankaan ole mitään kuuminta hottia sinkkumarkkinoilla.. kuka haluaa vieraan miehen lapsen huolehdittavakseen? En myöskään saa joka toista viikonloppua vapaaksi omiin rientoihin, tämä "ylellisyys" on naisilla joiden exät huolehtivat lapsista eron jälkeenkin. Naisella, joka on totaaliyksinhuoltaja, ei ole sitä exää, jonka luokse lapsi voi mennä.
Että mietipä sitä. ;)
Vanhojen piikojen joukossa voi olla joku hyvä. Se ei ole naisen syy jos ei ole kohdannut tasokasta miestä tai on sattunut karikoita. Eikä ole heti uutta löytynyt. On todella fiksua olla yksin, kuin että ottaisi kenet vaan idiootin joka ensiksi vastaan tulee. Eri asia on muuten omituiset.
Älä raksta muiden lapsia. Siinä se.
Miten lapsettomat naiset mahtaa kestää lapsia omaavia miehiä. Menee koko elämä pilalle. Miksi ihmiset tekee lapsia pelkästään, on typerää.
törmännyt oikeaan naiseen - koska jos olisit, et edes miettisi tuollaista asiaa!
Omiin kaavailuihini ei vuosia sitten kuulunut elämä sellaisen miehen kanssa, jolla on ennestään lapsia. Vaan eipä siinä ollut paljon vastaan pullikoimista, kun rakastuin kahden villin pojan viikonloppuisään. En miettinyt hetkeäkään, onko minusta siihen - totta kai oli! Pojilla on äiti, joten mitään keinoemoa he eivät tarvinneet, enkä edes miettinyt mitään "oikeaa tunnetta" tms... Se vain tuli ajan myötä, ja kun halusin miehen, halusin "koko paketin". Pois turha pähkäily!
Itelläs on kyllä lapsi mutta naisella ei niitä saa olla. Kato peiliin.
Olipa aika ristiriitaista tekstiä itseltäsi. Lapseton aikuinen nainen ei kelpaa mutta et tule toimeen lapsiakaan omaavien kanssa. Hei mies, onko ongelma olla sitten yksinhuoltajana?? Lapsettomat naiset vain usein myös haluavat lapsettoman miehen....Myönnän että itsekin urheilullisena "35v-vanhapiika" naisena että poikaystävistä on myös ollut vara valita tässä iässä ja tulee nirsommaksi eli vaatimustaso kasvaa;))Menee hyvin skaala 30-50v. Lapsettomana tämänikäisenä naisena on suorastaan magneetti,heh. Mutta itse hyvin kelpuuttaisin niin uusperheen kuin lapsettomankin, jos paketti kokonaisuudessaan toimii. Nykyisessä suhteessa miehen kanssa, jolla jo aikuinen lapsi, no problem
Saamasi neuvo etsiä lapseton sinkku ON oikein hyvä. Olet huomannut, että sulla ei parisuhde onnistu lapsellisen ihmisen kanssa. Eli lapsettomia sun etsittävä (miinus toki vanhat piiat ja muut, jotka luokittelet pois). Tai sitten olet yksin. Näin se vaan on.
Nämähän ne vaihtoehdot ovat, jos riisutaan ne mutkut ja haluamiset.
Mutta tuosta lapsellinen nainen-jutusta vielä: Siis suhtaudutko negatiivisesti eli ilkeästi lapsiin vai mitä? Ja odottavatko naiset sinulta, että rakastaisitko kuin omaa lasta vai koetko itse, että sinun pitäisi?
No oli miten oli, jos itse kokee ettei pysty niin parempi just välttää. Lapsia turha sotkea sen enempää suhteeseen, jolla ei onnistumismahiksia. Jotenkin kyllä jäi mietityttämään, että mikä siinä on sinulle niin vaikeaa (siis rehdissä suhtautumisessa, ei rakastamisessa) kun itselläsikin lapsia. Ja kun ottaa huomioon, että ei ne lapsettomatkaan innostu välttämättä lapsellisesta miehestä niin kaventuu joukko lisää.
Ärsy tuolla aiempana kyseli, miten lapseton nainen voi tulla toimeen miehen kanssa, jolla on lapsia. Voi tulla, ainakin aikansa. Ja vieläpä lähiäitipuolena, mutta helppoa se ei ole, koska ei ole välttämättä muuta kokemusta lapsista. Oman lapsen olisin halunnut, mutta eipä ole onnistunut ainakaan tämän miehen kanssa, nyt en enää tiedä, saanko ikäni puolesta ja haluanko enää. Tämä suhde on tullut tiensä päähän, mutta mies ei haluaisi päästää minua menemään. Että ongelmansa kullakin.
Siis sinulla on lapsi, mutta naisella ei saisi olle!!?? Ethän voi toiselta vaatia sellaista, mitä itselläsi on.
Itse olen 40v nainen, vapaaehtoisesti lapseton ja nykyään sinkku. Minua ei miehen lapset haittaisi, eikä lapsettomuuskaan, mutta jos minulla olisi lapsia, niin toki miehen jolla itselläänkin on lapsia, pitäisi heidät hyväksyä!
On hyvä etukäteen miettiä mitä elämältään haluaa. Olen nainen ja itselläni on lapsia aiemmasta avioliitosta. Kun erosin, niin päätin etten ala kenellekään äitipuoleksi. Näin tapailin lapsettomia sinkkuja. Kysyntää olisi ollut, mutta elämäntapa/ajatusmaailma oli kuitenkin niin erilainen, että päätin muuttaa kriteereitä.
No edelleen olin ronkeli ja katsastelin miehiä, joilla oli jo vähän isompia lapsia, joten en joutuisi tavallaan äitipuolen asemaan. No tapailin heitäkin, mutta huonolla menestyksellä kun ei vaan kolahtanut. En ole mitenkään erityisen lapsirakas, vaikka omani ovat hyvin rakkaita ja huomasin, etten ole oikeastaan millään tavalla kiinnostunut näiden miesten lapsista. Seurustelumme ei edes ehtinyt sille tasolle, että olisin tavannut lapsia. Olen sitä mieltä, että jos suhde ei ole varmoilla pohjilla tai on vasta hyvin alussa, niin en suostu ottamaan lapsia mukaan kuvioihin.
No sitten kolahti kunnolla ja ei löysin miehen, jolle omat lapset ovat hyvin tärkeitä ja nyt myös minulle hänen lapset ovat ainutlaatuisia kun ovat rakastamani miehen jälkeläisiä. Hän kokee samoin myös minun lapseni. Tämän kokemuksen kautta uskon, että kun löytyy "Se oikea", niin silloin myös lasten kanssa elämä sujuu, vaikka ei muuten lapsirakas ihminen oliskaan.
Yritin kirjoittaa tuntemukseni hienovaraisesti tästä arasta aiheestani ,oletinkin että joku ärsyyntyy se ei kuitenkaan ollut tarkoitus pyydän anteeksi jos loukannut tunteita.Tässä vaiheessa jo mieskin haluaa oikeita tunteita minä ainakin .Kokemusta jo sen verran että vähän jo tietää mitä haluaa ja varmasti mitä ei ,kuten vaikka että asun samassa taloudessa ihmisten kanssa joita en rakasta.Olemme kaikki erilaisia ja kaikkien pidä toisilleen sopia ja se on hyvä niin ..
No vaihtoehtona on sellaisetkin naiset, joilla on jo aikuiset (parikymppiset) kotoa pois muuttaneet lapset. Tälläisissä tapauksissa naisen lasten kanssa tarvitsee olla tekemisissä vain silloin kun he naisen kotona käyvät ja sinun tarvitsee vain tulla heidän kanssa toimeen. Parhaimmillaan tälläisissä tilanteissa välit saattavat muodostua jopa kaverillisiksi ja yhdessäolot voivat olla jopa hauskoja hetkiä. Aikuisilla kavereillani on esim. kokemuksia vanhempien uuden kumppaneiden kanssa vietetyistä illanvietoista.
Oma äitini tapasi nykyisensä, kun itse olin jo itsenäistynyt ja asuin omassa kodissa. Välimme tämän miehen kanssa ovat asialliset, en voi sanoa pitäväni hänestä erityisesti (ei vaan synkkaa) mutta olen häntä kohtaan aina kohtelias ja hän myös ystävällinen minulle. Minusta minun ei tarvitse hänestä pitääkään (eikä hänen minusta?) kunhan vaan osataan tulla toimeen. En minä hänen kanssaan elä. Pääasia että äitini on onnellinen ja hän kohtelee äitiäni hyvin.
Hienoa ymmärrät siis omaa itseäsi ja kriteereitä. Kun kerrot sen avoimesti, et johda toista harhaan tai luo turhia toiveita.
Jokaisella on omat kriteerit. Ja parisuhde ei ole mikään välttämättömyys, voihan olla että elät loppuelmän yksin. Yllätys yllätys, vaikka lapset vanhenevat on nainen silti loppuelämän niiden äiti... myöhemmin tulee se mummovaihde...
Sinkkuna ymmärrän sinua, en koskaan huoli miestä, jolla on jo lapsia, koska eihän minullakaan ole. Toivottomat miehet, joilla löytyy perillisiä siirtyvät heti hylkylistalle.
Totta harvalle parikymppiselle kelpaa mies joka käy viidettäkymmentä, usein siis sen isän ikäinen ( ja näköinen ) ja pelkkä iso rahapussi ei riitä
---en tiedä uskaltaako tätä edes sanoa tai kirjoittaa...ovat törmänneet minun negatiiviseen asenteeni naisen jo mukana oleviin lapsiin
Ei kannatakaan, sen verrran tyhmä ja hirvittävä asenteesi on KOSKA SINULLA ITSELLÄ ON LAPSI.
Tapasin (2 treffit) kaltaisesi miehen: hänellä on 3 lasta kahden eri naisen kanssa (!!!!) ja VAATII että nainen on lapseton. Ekoilla treffeillä kertoi, että hänelllä on 2 lasta, ja profiilissa ei ole mitään mainintaa lapsista (oletin, että on lapseton koska VAATII lapsetonta naista).
Myönnän: en ymmärrä enkä hyväksy moista ahdasmielisyyttä!