Kuinka kauan paha olo kestää

Melkein petin miestäni. Hän tietää asian ja meillä meni koko kesäloma asian selvittämiseen. Molemmat olemme surullisia, mutta halutaan pysyä yhdessä.

Välillä tulee huonoja päiviä ja välillä parempia. Välillä on unettomia öitä puolin ja toisin. Ikävää on myös se, että mies ei osaa puhua asiasta selvin päin, vaikka kuinka patistelisin. Humalassa tunteet purkautuvat sitten rajumpina kuin on tarkoituskaan (käsiksi ei toki käydä). Nyt olemme päättäneet pistää korkin kokonaan kiinni joksikin aikaa, vaikka emme ole mitään juoppoja olleetkaan.

Kuinka kauan kestää, että voi taas elää ajattelematta asiaa jatkuvasti? Toivoisin niin, että vaikkei törttöily kokonaan unohtuisi, niin painuisi edes johonkin alitajuntaan, eikä pulpahtelisi jatkuvasti mieleen.

Olen toki ansainnut tuskani, mutta rakas mieheni ei.
7576
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

melkein pettämistä?

Äänestä
  • Sitä minäkin haluaisin tietää.
    Outo määritelmä.

    Äänestä

  • Suutelin toista.

    Äänestä

  • ap. kirjoitti:

    Suutelin toista.

    No jos olette oikein nuoria, niin menee ainakin kuukausi :)

    Meillä vanhemmilla tohon menee kakskyt minuuttia...

    He he. Hei, esim. amerikassa tuttuja suudellaan ihan muuten vaan, kyllä te tosta selviätte.

    Äänestä

  • Monesti suudellut kirjoitti:

    No jos olette oikein nuoria, niin menee ainakin kuukausi :)

    Meillä vanhemmilla tohon menee kakskyt minuuttia...

    He he. Hei, esim. amerikassa tuttuja suudellaan ihan muuten vaan, kyllä te tosta selviätte.

    Ei olla ihan nuoriakaan, melkein 30 v. Mä suhtauduin asiaan aluksi samalla tavalla kuin sinä, aika pitkäänkin. Mutta mies ei tykännyt ollenkaan, ja etenkin tuo asenteeni otti hänellä koville. Jotenkin omatkin silmäni sitten aukesivat, että en haluaisi kyllä kuulla hänen pussailleen jotain toista naista... Vaikka kaippa me tälle "kriisille" voidaan vielä joskus nauraa... Toivottavasti.

    Äänestä

  • ap... kirjoitti:

    Ei olla ihan nuoriakaan, melkein 30 v. Mä suhtauduin asiaan aluksi samalla tavalla kuin sinä, aika pitkäänkin. Mutta mies ei tykännyt ollenkaan, ja etenkin tuo asenteeni otti hänellä koville. Jotenkin omatkin silmäni sitten aukesivat, että en haluaisi kyllä kuulla hänen pussailleen jotain toista naista... Vaikka kaippa me tälle "kriisille" voidaan vielä joskus nauraa... Toivottavasti.

    suuteleminen minusta on pettämistä. Eikä oo olemassa "melkeen pettämistä" se joko on tai ei. Riippuu siitä miten asiat näkee ja miten on parisuhteessa sovittu.

    En kyllä tuohon osaa sanoa mitään kuinka kauan tuska kestää.. Mun kohalla kestäs melko kauan jos jotain tuollasta menisin tekemään. :/

    Äänestä

  • Susanna** kirjoitti:

    suuteleminen minusta on pettämistä. Eikä oo olemassa "melkeen pettämistä" se joko on tai ei. Riippuu siitä miten asiat näkee ja miten on parisuhteessa sovittu.

    En kyllä tuohon osaa sanoa mitään kuinka kauan tuska kestää.. Mun kohalla kestäs melko kauan jos jotain tuollasta menisin tekemään. :/

    Ap:n tapauksesta en tiedä, mutta jos suhteessa ei ole sovittu rajoja, niin mistä tietää mikä on pettämistä? Se, mikä ei ole omasta mielestä, voi olla toisen mielestä.

    Minusta joku harmiton pusu - jos se ei ole ollut mitenkään suunnitelmallista, eikä johda muuhun - on aika pieni juttu. Kyllä se unohtuu. Muutaman vuoden se tosin voi ottaa, että asialle voisi nauraa.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


surueye kirjoitti:

Melkein petin miestäni. Hän tietää asian ja meillä meni koko kesäloma asian selvittämiseen. Molemmat olemme surullisia, mutta halutaan pysyä yhdessä.

Välillä tulee huonoja päiviä ja välillä parempia. Välillä on unettomia öitä puolin ja toisin. Ikävää on myös se, että mies ei osaa puhua asiasta selvin päin, vaikka kuinka patistelisin. Humalassa tunteet purkautuvat sitten rajumpina kuin on tarkoituskaan (käsiksi ei toki käydä). Nyt olemme päättäneet pistää korkin kokonaan kiinni joksikin aikaa, vaikka emme ole mitään juoppoja olleetkaan.

Kuinka kauan kestää, että voi taas elää ajattelematta asiaa jatkuvasti? Toivoisin niin, että vaikkei törttöily kokonaan unohtuisi, niin painuisi edes johonkin alitajuntaan, eikä pulpahtelisi jatkuvasti mieleen.

Olen toki ansainnut tuskani, mutta rakas mieheni ei.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu