Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Yksinäisyys

    Olen seurustellut poikaystäväni kanssa hieman yli vuoden ja yhteiseen asuntoon muutimme huhtikuussa. Kaikki on sujunut tähän asti suhteellisen hyvin, mutta ongelmani on jatkuva ja koko ajan kasvava yksinäisyys. Itse käyn töissä ja poikaystäväni on työtön. Lähes aina kun tulen töistä kotiin poikaystävä painaa ulos ovesta viettämään aikaa kavereidensa kanssa ja palaa yömyöhään kun olen jo nukkumassa. Yhteistä aikaa saan vain kun sitä vaatimalla vaadin. Olen puhunut asiasta useasti ja kertonut suoraan että en aijo katsella tällaista enää kauaa, mutta mikään ei tunnu auttavan. Silti poikaystäväni väittää rakastavansa minua enemmän kuin mitään. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä ja kauako vielä sietää tällaista?? En haluaisi luovuttaa liian aikaisin, mutta ei tämäkään mukavaa ole.
    Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta? Kuulisin mielelläni kokemuksistanne! Ja toivoisin myös asiallisia vastauksia, kiitos.
    1154
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Anteeks vaan, mutta lyhyt ja ytimekäs vastaus on: Vaihtoon. Tulet muuten vain katumaan, miks se muka tuosta muuttuisi?

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    mitä tehdä?? kirjoitti:

    Olen seurustellut poikaystäväni kanssa hieman yli vuoden ja yhteiseen asuntoon muutimme huhtikuussa. Kaikki on sujunut tähän asti suhteellisen hyvin, mutta ongelmani on jatkuva ja koko ajan kasvava yksinäisyys. Itse käyn töissä ja poikaystäväni on työtön. Lähes aina kun tulen töistä kotiin poikaystävä painaa ulos ovesta viettämään aikaa kavereidensa kanssa ja palaa yömyöhään kun olen jo nukkumassa. Yhteistä aikaa saan vain kun sitä vaatimalla vaadin. Olen puhunut asiasta useasti ja kertonut suoraan että en aijo katsella tällaista enää kauaa, mutta mikään ei tunnu auttavan. Silti poikaystäväni väittää rakastavansa minua enemmän kuin mitään. Mitä ihmettä minun pitäisi tehdä ja kauako vielä sietää tällaista?? En haluaisi luovuttaa liian aikaisin, mutta ei tämäkään mukavaa ole.
    Onko kenelläkään ollut samanlaista tilannetta? Kuulisin mielelläni kokemuksistanne! Ja toivoisin myös asiallisia vastauksia, kiitos.

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu