Matkustatteko yksin yksinäiset?

Matkakuume /N56

Eron jälkeen olen huomannut että matkustaminen on jäänyt vähiin, sen vuoksi ettei ole sopivaa matkaseuraa. Onko kenelläkään samaa ongelmaa? Usein tekisi mieli reissata jonnekin, lähelle tai kauas, mutta seuran puute tulee ongelmaksi. Kuinka olette ratkaisseet asian? Matkustatteko yksin? Tuntuu, että esim. etelän loma ei tunnu houkuttelevalta jos ei ole samanhenkistä seuraa, jonka kanssa voi jakaa lomatunnelmaa. Kertokaa kokemuksia.

66

5913

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Kokeillut

      Matkaseuralaista voi hakea esim. www.smt.fi. Sieltä olen saanut ikäiseni samanhenkisen matkakumppanin. Googleta "matkaseuraa"........ on useampikin haku olemassa.

    • pookionki

      kun vaan lähtee. Maailmasta voi löytyä mitä vaan mutta sinua ei tule kukaan hakemaan seiniesi sisäpuolelta. Usko minua.

      • nainen 40.9

        kun olen matkustanut yksin....tosin vasta 2 kertaa.Olin juuri hiljattain 2 viikkoa Espanjassa ja tutustuin aika moneen uuteen ihmiseen.Saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa.Itse tykkään löhötä rannalla ja vaikka lukea ja sitten en taas välitä läträtä kauheasti alkoholin kanssa , vaan haen lomalta jotain muuta. niin ei tarvitse taistella kenenkään kanssa , että miksi ei halua mennä diskoon tai toiset puutuu aurinkoon jo 1 h sisällä , tai pelkää koko ajan , että joku varastaa tavarat tmv.
        Itse tein nytkin mokan , kun vuokrasin safety boxin, yhtä hyvin olisin voinut säilyttää koko ajan rahat huoneessa, mutta aina oppii.Eihän siinä tietty muuta menettänyt, kuin rahaa.Oli tosi kiva loma ja vapaa olo.Ainakin , jos etsii matkaseuraa , niin kannattaa tiedustella, että voiko välillä mennä omia menojaan, jos haluaa. Varmaan muutenkin, että olisi suurin piirtein samat mieltymykset, ihan kun kai kumppaninkin valinnassakin, ettei tule niin suuria ristiriitoja.
        Ainut mikä , joskus voi häiritä, on jos menee ulos syömään, niin yksin istuskella ravintolassa, se on kieltämättä joskus vähän tylsää, mutta Espanjassa senkin kestää paremmin, kun siellä on välitön ja mukava meininki ympärillä ,ihmiset on lomalla, ja siellä voi puhua vaikka tarjoilijan kanssa.Mulla on tietty se etu, kun olen tosi vilkas ja sosiaalinen saan jutun juurta mistä tahansa välillä, enkä katsele nenän vartta pitkin ihmisiä...juttelin nytkin monen maalaisten kanssa, vähiten Espanjalaisten kylläkin, sillä ne ei oikein osaa englantia...harvat.
        Mun on ollut kyllä tarkoitus alkaa opiskella espanjaa, sillä ei se vaikeaa olisi, kun olisi vain aikaa tarpeeksi.
        Niin että rohkeasti vaan matkaan ...se avartaa ja kasvattaa uskoa itseensä ja näkee erilaisia kulttuureja.
        Voihan aloittaa aluksi jostain lyhyemmästä matkasta.Tietysti se auttaa, mitä sopeutuneempi on keksimään itselleen tekemistä ja olemaan itsensä kanssa.Mutta liian nopeasti nämäkin 2 viikkoa meni...aloin jo tottua olemaan siellä, niin piti lähteä pois.Ajattelinkin ensi vuonna mennä 1 kk ....jos Herra suo.
        Hyviä jatkoja kaikille.


      • kommentista mieleen.
        nainen 40.9 kirjoitti:

        kun olen matkustanut yksin....tosin vasta 2 kertaa.Olin juuri hiljattain 2 viikkoa Espanjassa ja tutustuin aika moneen uuteen ihmiseen.Saa tehdä juuri niin kuin itse haluaa.Itse tykkään löhötä rannalla ja vaikka lukea ja sitten en taas välitä läträtä kauheasti alkoholin kanssa , vaan haen lomalta jotain muuta. niin ei tarvitse taistella kenenkään kanssa , että miksi ei halua mennä diskoon tai toiset puutuu aurinkoon jo 1 h sisällä , tai pelkää koko ajan , että joku varastaa tavarat tmv.
        Itse tein nytkin mokan , kun vuokrasin safety boxin, yhtä hyvin olisin voinut säilyttää koko ajan rahat huoneessa, mutta aina oppii.Eihän siinä tietty muuta menettänyt, kuin rahaa.Oli tosi kiva loma ja vapaa olo.Ainakin , jos etsii matkaseuraa , niin kannattaa tiedustella, että voiko välillä mennä omia menojaan, jos haluaa. Varmaan muutenkin, että olisi suurin piirtein samat mieltymykset, ihan kun kai kumppaninkin valinnassakin, ettei tule niin suuria ristiriitoja.
        Ainut mikä , joskus voi häiritä, on jos menee ulos syömään, niin yksin istuskella ravintolassa, se on kieltämättä joskus vähän tylsää, mutta Espanjassa senkin kestää paremmin, kun siellä on välitön ja mukava meininki ympärillä ,ihmiset on lomalla, ja siellä voi puhua vaikka tarjoilijan kanssa.Mulla on tietty se etu, kun olen tosi vilkas ja sosiaalinen saan jutun juurta mistä tahansa välillä, enkä katsele nenän vartta pitkin ihmisiä...juttelin nytkin monen maalaisten kanssa, vähiten Espanjalaisten kylläkin, sillä ne ei oikein osaa englantia...harvat.
        Mun on ollut kyllä tarkoitus alkaa opiskella espanjaa, sillä ei se vaikeaa olisi, kun olisi vain aikaa tarpeeksi.
        Niin että rohkeasti vaan matkaan ...se avartaa ja kasvattaa uskoa itseensä ja näkee erilaisia kulttuureja.
        Voihan aloittaa aluksi jostain lyhyemmästä matkasta.Tietysti se auttaa, mitä sopeutuneempi on keksimään itselleen tekemistä ja olemaan itsensä kanssa.Mutta liian nopeasti nämäkin 2 viikkoa meni...aloin jo tottua olemaan siellä, niin piti lähteä pois.Ajattelinkin ensi vuonna mennä 1 kk ....jos Herra suo.
        Hyviä jatkoja kaikille.

        "kun olen tosi vilkas ja sosiaalinen saan jutun juurta mistä tahansa välillä, enkä katsele nenän vartta pitkin ihmisiä"

        että minua hyvin ujona ja ns sosiaalisesti kyvyttömänä ihmisenä loukkaa se, että ujouttani ja hiljaisuuttani pidetään ylpeytenä ja omahyväisyytenä. ujolle ihmiselle vain tuntemattomien kanssa seurustelu on usein henkisesti niin rasittavaa, ettei jaksa kauaa olla seurassa.

        toisaalta en itse kärsi yksinäisyydestä kun olen tottunut siihen, ja matkustan mielelläni yksin, eikä minulla siis ole aloittajan ongelmaa.


    • nainen58,25

      Olen elänyt yksin jo pitkään ja pakkokin on ollut rohkaistua matkustamaan yksin.
      Aikaisemmin matkustin aika paljon ystävättären kanssa, mutta hänelle tuli ajan mittaan yhä enempi ongelmia alkoholin kanssa eivätkä reissut olleet enää hauskoja.
      Hänen kanssaan ehdin kuitenkin tehdä elämäni mukavimmat reissut, ennen ongelmia.
      Paria kolmea muutakin tuttavaa kokeilin matkaseurana mutta eivät tuntuneet oikein
      samanhenkisiltä. Muistan että eka yksin tehty matka pelotti, mutta samassa
      hotellissa oli kivaa porukkaa ja sain hyvän alun. Nykyään lähteminen ei pelota mutta
      hiukan aina jännittää. Olen matkustanut myös ns. naispaikoilla, mutta mieluummin
      ehkä maksan sen sinkkulisän kuin otan asuinkaveriksi kenet tahansa tuntemattoman.
      Yksin matkustava nainen on vieläkin hiukan silmätikku, huomaa joskus että rouvat karsastavat ja onkin viisasta odottaa keskustelun avausta vaimojen taholta. Itse toivoisin että lomakohteissa menoseuraa kaipaavat sinkut enemmän ilmaisisivat että kaverista on pula, voisi mennä kahdestaan tai isommalla porukalla. Ehkä matka olisi monipuolisempi jos olisi matkaseuraa, yksin ei tule lähdettyä mukaan kaikkeen.
      Nuoremmat näkyvät kuuluttavan netissä, minne menevät ja onko muita tulossa samaan paikkaan, sujuisiko se meitä vanhemmilta myös? Kaikenlaista kannattaa kokeilla, matkoja on laidasta laitaan, myös hyviä valmismatkoja. Rohkeutta Sinulle!

      • Rauliska

        ..tai porukalla, molemmissa on puolensa. Aiemmin olen tehnyt reissuja oman perheen ja ystäväperheen kanssa, ja silloin yritettiin ottaa huomioon jokaisen toiveet lomamatkalla. Yhdessä oli kiva kokea kaikkea uutta. Nyttemmin teen matkat melkein aina yksin ja sinkkupaikalla joka kerran, niin saa olla pitkin tai poikin ei tarvitse ottaa vieraan unirytmiä yms. huomioon. Itse vielä olen aikainen herääjä, niin olisin varmaan rasite huonekaverille.
        Tuon saman ilmiön pariskuntien suhteen olen huomannut; jos vaikka retkiaamuna bussipysäkillä sanon huomenta, frouvat tarttuu miestensä käskynkkään yhä tiukemmin...ihan niinkuin minä olisin joku syöjätär...huhhuh!Tervehdin vaan kun asiaan kuuluu niinkuintotanoin! Olisihan se tietysti mahdollista, että lyöttäytyisin seuraan ja olisin riippakivenä koko loman ajan joka käänteessä :) Eiväthän he sitä voi tietää.


    • minttumaaria123

      Hei,
      rohkeasti mieti vain millaista elämää haluat elää ja missä käydä. Jos ei ole joku lähdössä mukaan, niin varaa vaikka valmismatka, siellä on usein sinkkuja. Reissu on helppo, kun matkatoimistolla on valmiita retkiä, joille voi osallistua. Olen itse onnistunut löytämään hotelleja joissa on vain 25-150e viikossa enemmän 1h huone ja joskus puolihoidolla, niin ei tarvi etsiskellä ruokapaikkoja illalla. Jos olet lukija ihmisiä, niin ota paksu kirja mukaan ja nauti olostasi. Olen saanut uusia ystäviä reissuilla tavatuista ihmisistä. En ole kokeillut tuntemattoman kanssa reissuun lähtöä, ettei tule yllätyksiä. Rohkeasti matkaan vain ja uusia tuttavuuksia reissuilla solmimaan. Itse olen tehnyt monta reissua itsekseni ja aina on hauskaa ollut ja kivaa seuraa löytynyt toisista suomalaisista.

    • HTZA

      Jos pääsee/joutuu eläkkeelle, niin kohtuukuntoinen pakettiauto ja pari patjaa lattialle.
      Ja vuodeksi ajelemaan Eurooppaan.
      MInä olen hyvän näköinen.
      185/90 komistus.
      Uskoisin että minä saan kaverin.
      Älkää tungeksiko, kiitos.

      • hänen tätinsä

        Minulla on makuupussi.


      • PimuF.

        jos, ei hotellimajoitukseen tai vastaavaan ole varaa. Minä en lähde;)) Sen verran mukavuuden haluinen friidu jo..kyllä sitä nuorempana joo...nukku pakettiautossa ja teltoissa..mut EI enää..

        Tuossa paketti-autossa nukuttiin ex-miehen kanssa kun kundi oli snadi vielä..mahtui silllee meidän pään päälle vielä poikittain...itsellämme nuo patjat siinä toiseen suuntaan pituussuunnassa..no..hyvin mahduttiin..vaikka nuo pyörien suojat vähän rajoittivat leveyttä..ei siinä mitään ihan kliffoja reissuja ne oli kesäisin...puoli himaa aina pakattuna mukana;)) sitten vaan kamat aina reissun ajaksi sinne autoon ja eiku matkaan..pyörätkin taisi meillä mukana olla ja kitara tietty;))

        t.Pimu


      • HTZA
        PimuF. kirjoitti:

        jos, ei hotellimajoitukseen tai vastaavaan ole varaa. Minä en lähde;)) Sen verran mukavuuden haluinen friidu jo..kyllä sitä nuorempana joo...nukku pakettiautossa ja teltoissa..mut EI enää..

        Tuossa paketti-autossa nukuttiin ex-miehen kanssa kun kundi oli snadi vielä..mahtui silllee meidän pään päälle vielä poikittain...itsellämme nuo patjat siinä toiseen suuntaan pituussuunnassa..no..hyvin mahduttiin..vaikka nuo pyörien suojat vähän rajoittivat leveyttä..ei siinä mitään ihan kliffoja reissuja ne oli kesäisin...puoli himaa aina pakattuna mukana;)) sitten vaan kamat aina reissun ajaksi sinne autoon ja eiku matkaan..pyörätkin taisi meillä mukana olla ja kitara tietty;))

        t.Pimu

        vahvat käsivarret kantaisivat sinut, kuutamon valaisemaan, mereen?
        Ta mereen, jonka pehmeät aallot kultaa nouseva aurinko?
        Kävisikö se suihkusta?
        Ja luottokortilla sitten tarvittavat vaatteet?
        Sit olis sellanen, kapea, pakettiauto, jonka rengaskotelot pakottavat läheisyyteen?


      • tuo kelpaisi,
        HTZA kirjoitti:

        vahvat käsivarret kantaisivat sinut, kuutamon valaisemaan, mereen?
        Ta mereen, jonka pehmeät aallot kultaa nouseva aurinko?
        Kävisikö se suihkusta?
        Ja luottokortilla sitten tarvittavat vaatteet?
        Sit olis sellanen, kapea, pakettiauto, jonka rengaskotelot pakottavat läheisyyteen?

        eikä tarvitse olla välttämättä merikään, järvikin sopii. Uskoakseni kantamiseni ei myöskään rasittaisi pahemmin miestä, joten voimia jäisi vielä.......hmnn, vaikka illallisen tekoon:-).


      • PimuF.
        HTZA kirjoitti:

        vahvat käsivarret kantaisivat sinut, kuutamon valaisemaan, mereen?
        Ta mereen, jonka pehmeät aallot kultaa nouseva aurinko?
        Kävisikö se suihkusta?
        Ja luottokortilla sitten tarvittavat vaatteet?
        Sit olis sellanen, kapea, pakettiauto, jonka rengaskotelot pakottavat läheisyyteen?

        sellaisen kyytiin...itse tuosta haaveilen...että, semmoisella olisi mukava Eurooppaa reissata vielä siis ihan oikeesti...ihan oikeesti tuonne pidemmällekin Puola, ja Saksa ja Italia näkemättä;)))...sitten voisi leirintä-alueella päästä suihkuun...tai väliin ottaa se hotellihuone;)) missä mukava aamiainen..ja manikyyri- ja pedikyyrihoitoja nainen voisi välillä itselleen, mieskin voisi parturissa käydä...... Mereen tottakai kuutamo-uinnille..;))

        Rengaskotelot;)...joo, ne, ne olivat...tuota sanaa hain..pakko siinä on sovussa ja lähekkäin tiivisti olla...pienentää tilaa kummasti nuo hitsin kotelot;)))

        t.Pimu


      • matkailuautoihin

        Patja pakussa -matkoja tehtiin 1970-80 luvulla.

        Sen jälkeen on vaurautta ollut niin paljon tyrkyllä, että luulisi jokaisen ottaneen siitä siivun itselleen.


      • PimuF.
        matkailuautoihin kirjoitti:

        Patja pakussa -matkoja tehtiin 1970-80 luvulla.

        Sen jälkeen on vaurautta ollut niin paljon tyrkyllä, että luulisi jokaisen ottaneen siitä siivun itselleen.

        vain ex-mieheni työpaikan auto.. pienessä firmassa kun oli silloin duunissa;)) ja pomo taisi olla paras lapsuudenystävä hänelläkin.....Kyllä se reissaaminen nuorempana pakussa oli ihan oikeesti kivaa...Mies minullakin laittoi sinne paksusta vanerista kunnon pohjan...oli vähän parempi nukkua...kun tuo pohja oli kova...sitten muistan kyllä että, parempi oli nukkua kuin teltassa...ei tuo kosteus samalla tullut autoon..kun pohja oli maasta irti...kumien päällä..ja pieni spriikeitin meilläkin että, saimme tuota sisätilaa tarvittaessa lämmitettyä..ja sellainen pallogrilli missä iltaisin saattoi sitten grillailla..ihmeen paljon kamaa sitä mukanamme aina kuljetettiin...helppoa se oli..ajon aikana tavaratilassa..ja yöllä siellä auton alla tuo ylimääräiset tavarat...

        Paljon tuli oltua silloin ulkona...taisi meilläkin jopa muoviset parvekekalusteet olla kokoontaitettavine pöytineen mukana..;)) Parasta kuitenkin oli että, oltiin niin hitsin onnellisia..kundi vielä sellainen vilkas ja snadi kun oli...nukkui kyllä hyvin kun ulkona oltiin niin paljon....

        Elämäni yksi Onnellisemmista muistoista kyllä tähän reissaamiseen liittyy...ei ne olosuhteet vaan se että, kumpikin siitä reissaamisesta todella piti..leirintä-alueilla tuo yöpyminkään ei nyt mitään kovin kallista ollut ja tuon ruoan pystyi siellä keittokatoksessa aina laittamaan...

        Mutta, enää ei. Nyt pitäisi olla jo olla matkailu-auto..tuota ihan oikeesti kyllä miettinyt että, saahan noita vuokrattua...ei tarvitsi omaa hankkia...täälläkin se ongelma että, missä pidät? Talleista kova kysäntä..

        Mukavaa se reissaaminen tuolla Euroopassa on...tiet ovat hyviä ja autoliitosta kun kunnon opaskirjat ja kartat saa myös ostetuksi ja pienemmät kaupungit näitä ilmaisia paikallisia karttoja myös jakelee..ihan niinkuin Suomessakin...niin eipä siellä mitään ihme navigaattoreita tarvitse..meillä vain kokemusta tästä Baltian-maista vielä..tuonne Puolaan ja muualle kovasti mieli....

        t.Pimu


      • NiHaoMa?

        Täällä keski-kiinassa on puute raamikkaista komistuksista, on vain pieniä kiinalaisia miehiä miljoonittain. Joten tuu jo kotiin.


      • HTZA
        PimuF. kirjoitti:

        sellaisen kyytiin...itse tuosta haaveilen...että, semmoisella olisi mukava Eurooppaa reissata vielä siis ihan oikeesti...ihan oikeesti tuonne pidemmällekin Puola, ja Saksa ja Italia näkemättä;)))...sitten voisi leirintä-alueella päästä suihkuun...tai väliin ottaa se hotellihuone;)) missä mukava aamiainen..ja manikyyri- ja pedikyyrihoitoja nainen voisi välillä itselleen, mieskin voisi parturissa käydä...... Mereen tottakai kuutamo-uinnille..;))

        Rengaskotelot;)...joo, ne, ne olivat...tuota sanaa hain..pakko siinä on sovussa ja lähekkäin tiivisti olla...pienentää tilaa kummasti nuo hitsin kotelot;)))

        t.Pimu

        siitä tulee romanttinen telttailufiilis.
        Sit voi ottaa matkailuauton, sellaisen reumaystävällisen.
        Lämmitin ja kaikki, patjat, sänky, kahvinkeitin, telkkari, mikrouuni..
        Ei, ei peehana!, pitäköön jumalat minut terveenä.


      • PimuF.
        HTZA kirjoitti:

        siitä tulee romanttinen telttailufiilis.
        Sit voi ottaa matkailuauton, sellaisen reumaystävällisen.
        Lämmitin ja kaikki, patjat, sänky, kahvinkeitin, telkkari, mikrouuni..
        Ei, ei peehana!, pitäköön jumalat minut terveenä.

        siinä hitsin Pakussa, kato meikäläisen nää kniiffit, tsennaaks? joo, kyllä sä hiffaat.. Voishan sen peehanan Pakun pitää sen yhden yön tossa parkkarilla..mut sit heti toi matkailu-auto alle..ja menoks...toi valuutta puoli ihan oikeesti tästä nyt skrivaan..niin pelkkä luottokortti ei joka paikassa kyllä käy...et, hyvä olla kunkin maan valuttaa ihan oikeesti myös käteisenä; eurojen lisäks;))

        joo, mut mitä me telkkarilla ja jollain mikroaaltouunilla;? Kato otan skitan vaa...mulle riitää vähempikin...voithan sä sen snadin kliffan radion sit ottaa messiin kans. Mut muru...kato, toi positiivinen mielenlaatu...nii..se on kuitenkin sit kumminki se kaiken kulmakivi...älä lannistu ihan vielä, Muru;))

        tsau;
        Pimu


    • itekseni matkustanut

      Ensin nuorena, reissasin yksin, kiersin euroopan, ja myöhemmin pidemmällekin.
      Aviomies tykkäs vaan lapista, joten ainakin 2vk lomasta erillään. Mua ei lappiin olis saanut, hyttysten ruoaks.
      Eron jälkeen oon kiertäny pallon aika hyvin,, aussi käymäti, ei mielenkiintoa.

      Ainä oon tutustunut reissuilla ihmisiin, ja hauskaa on ollut.
      Kerran erehdyin ystävättären kans, se ystävyys loppui siihen.
      Jos kerran maksan lomani, en ala toisten pillien mukaan olemaan siellä.
      Rohkeasti vaan,et oo ainoo sinkku joka reissaa yksin.

    • Eronnut jo -94

      Yksin olen matkustellut etelät ja pohjoset ja
      tosiasia on etten ole ainoa,
      Yksinäisenä ei ole tarvinnut olla eikä
      tämä tarkota että etelässä vetäisin jotain gigoloita rannalla
      vaan kyllä sielä muitakinb yksin matkustavia on ja
      aina on juttuseuraa löytynyt ihan hakemattakin.
      Rohkeasti vaan matkaan.

    • Santeri X

      Ehdottomasti yksin. Parhaat kokemukset tulee kun yksin lähtee, se yksin oleminen nimittäin ei kauaa kestä ja pääsee tutustumaan täysin uusiin ihmisiin. Sillä reseptillä hyvät matkat tehdään, yksin liikenteeseen ja avoin mieli sosiaalisuutta peliin.

      • Santtua

        minäkin.


      • apekka54
        Santtua kirjoitti:

        minäkin.

        ..ja jos ei aina onnistu muihin tutustuminen,muista että yksin olet aina arvoisessasi seurassa:)


    • RIMMIR

      kuin sinullakin. Onneksi on ollut mahdollisuus matkustaa hyvän ystävättären kanssa lomamatkalle ja sitten tietenkin lapset joiden kanssa tehnyt muutaman pienemmän (pari päivää-viikon) reissun.
      Mutta, luulen että se yksin matkustelu on kuitenkin se kaikista paras muoto.
      Ei ole niin riippuvainen siitä mitä toinen haluaa tehdä.
      Internetistä löytyy vaikka minkälaista matkustusvinkkiä ja jopa aivan meidän ikäisillekin tehtyjä valmismatkoja. Löytyy vaellusta, terveys-, ruoanlaitto-ja jopa kielikurssimatkoja.
      Jos matkustuskärpänen puraisee niin ei muuta kuin menoksi.

    • Hupijuttu

      ei tarvitse kenenkään olla ;)
      Vaikka lähtisikin matkaan yksikseen.
      Matkoilla voi mennä juttusille kaikenlaisten ihmsten kanssa.
      Niin minä teen ja olen saanut paljon mukavia ystäviä reissuiltani.Paljon hyviä vinkkejä kun olen ihmisten kanssa keskustellut aamukahvin yli, tai ravintolassa rupatellut viereisen pöydän ihmisten kanssa.
      Ja ne reissut ovat olleetkin antoisimpia.
      Tapaa ihmisiä joita ei muuten tapaisi ja kuulee vinkkejä heidän kokemuksistaan.
      Erittäin antoisaa.
      Ei pidä surra sitä mitä ei ole , vaan tehdä parhaansa niillä aineksilla jotka ovat käden ulottuvilla.

    • Meriläinen

      Yksin oot sinä ihminen, kaiken keskellä yksin,
      yksin syntynyt oot, yksin sa lähtevä oot.
      Askelen kaksi sa luulet kulkevas rinnalla toisen,
      mutta jo eelläs hän on taikka jo jälkehes jäi,
      hetken, kaksi sa itseäs vastaan painavas luulet
      ihmisen, kaltaises – vierasta lämmititkin!
      - -
      V.A. Koskenniemi

      Mieluummin yksin, ja yksinäisessä huoneessa.
      Rahaa säästän niin kauan että saan kaiken haluamani.
      Olen hyvin paljon erakkoluonne, enkä halua että joku höpisee koko ajan vierellä ja vaatii huomiota.
      Jos mennään johonkin museoihin tai vastaaviin haluan tutkia esillä olevia tavaroita enkä koko ajan kuunnella puhetta.
      Rantalomaan en suostu koska täällä on rantaa ja aurinkoakin ollut ihan riittämiin.
      Kuumasta en välitä ja sitä olen kuitenkin saanut tänä kesänä viiden tulevan vuoden edestä.
      Olenkin alkanut miettiä haluanko minne, ehkä lappiin seuraavan kerran.
      Koskaan en ole ollut yksin missään vaan aina olen löytänyt ihmisiä sen verran kun haluan.

    • nainen 47 v

      Nuorena matkustin kavereitten kanssa sekä yksin.
      Avioliiton aikana sekä perheen kanssa, myöskin silloin rakastin yksin tehtyjä matkoja - vähän sitä omaa aikaa.
      Nyt eronneena, matkustan yksin sekä kavereitten / lasten kanssa..

      Yksin matkustamisessa paljon hyviä puolia, ja mieluummin yksin kuin huonossa seurassa kaksin..

      Eli ei muutakuin pakkaamaan kimpsut ja reissuun !!!

      mukavaa matkaa !

      • N56 matkakuumeessa

        Suur kiitos kaikille kannustajille. Kivoja ja asiallisia vastauksia. Suurin syy siihen, ettei ole tullut lähdettyä yksin minnekään on vain ja ainoastaan oma saamattomuus ja joku kummallinen harhaluulo, että kaikki matkustavat pareittain ja kokisin olevani joku kummajainen yksin reissatessa. Nyt onneksi sain teiltä, mukavilta ihmisiltä uutta näkökulmaa asiaan. Nyt vaan miettimään että minne sitä lähtisi. Jos joku vielä jaksaa kirjoitella, niin olis kiinnostavaa kuulla teidän suosikkikohteistanne.


      • tmhn
        N56 matkakuumeessa kirjoitti:

        Suur kiitos kaikille kannustajille. Kivoja ja asiallisia vastauksia. Suurin syy siihen, ettei ole tullut lähdettyä yksin minnekään on vain ja ainoastaan oma saamattomuus ja joku kummallinen harhaluulo, että kaikki matkustavat pareittain ja kokisin olevani joku kummajainen yksin reissatessa. Nyt onneksi sain teiltä, mukavilta ihmisiltä uutta näkökulmaa asiaan. Nyt vaan miettimään että minne sitä lähtisi. Jos joku vielä jaksaa kirjoitella, niin olis kiinnostavaa kuulla teidän suosikkikohteistanne.

        Esimerkiksi Kanarialle talvella vaikkapa Tenerifalle,sielää voi yksinäinen nainen liikkua mukavasti,voi mennä yksin vaikka tanssimaan eikä kukaan katso pitkään ja sieltå kyllä seuraakin saa jos sitä haluaa niin miehiä kuin naisiakin.Olen matkustanut vuosikausia yksin ja mieluimmin niin kuin pomottavan ystävän kanssa,toisaalta olisi joskus kiva lähteä samanhenkisen ihmisen kanssa,vaikka vieraankin.Noista lomapaikoista vielä,niin olen ollut yksin mm. Bulgariassa,Portugalissa,Espanjassa,Kreikassa,Jaltalla,Kanarialla ja jne. kaikki paikat ovat olleet mukavia yksin reisaavalle.Arabimaihin ja Aasiaan en ole rohjennut yksin lähteä. Ei muuta kuin menoksi.


      • liinappa
        N56 matkakuumeessa kirjoitti:

        Suur kiitos kaikille kannustajille. Kivoja ja asiallisia vastauksia. Suurin syy siihen, ettei ole tullut lähdettyä yksin minnekään on vain ja ainoastaan oma saamattomuus ja joku kummallinen harhaluulo, että kaikki matkustavat pareittain ja kokisin olevani joku kummajainen yksin reissatessa. Nyt onneksi sain teiltä, mukavilta ihmisiltä uutta näkökulmaa asiaan. Nyt vaan miettimään että minne sitä lähtisi. Jos joku vielä jaksaa kirjoitella, niin olis kiinnostavaa kuulla teidän suosikkikohteistanne.

        Olen 66 v. heteronainen ja lähdössä Las Palmasiin marras-joulukuussa ensimmäistä kertaa yksin matkalle! Olen jännittänyt tätä lähtöäni jo huhtikuusta alkaen jolloin varasin hotellini. Olen kuunnellut ystäviäni, jotka vakuuttavat että matka on onnistunein yksin... ainakin omassa huoneessa. Voi mennä syömään, retkille tai rannalle miten haluaa. Jos tunnet arkuutta ja haluat ottaa yhteyttä niin voimme jatkaa keskustelua tai tulla samalle alueelle samaan aikaan.


      • 1- matkalainen
        liinappa kirjoitti:

        Olen 66 v. heteronainen ja lähdössä Las Palmasiin marras-joulukuussa ensimmäistä kertaa yksin matkalle! Olen jännittänyt tätä lähtöäni jo huhtikuusta alkaen jolloin varasin hotellini. Olen kuunnellut ystäviäni, jotka vakuuttavat että matka on onnistunein yksin... ainakin omassa huoneessa. Voi mennä syömään, retkille tai rannalle miten haluaa. Jos tunnet arkuutta ja haluat ottaa yhteyttä niin voimme jatkaa keskustelua tai tulla samalle alueelle samaan aikaan.

        Älä turhaan jännitä, kivasti se reissu menee.. Yksin matkustamisesa on se vapaus; saa olla vain, tai tehdä mitä huvittaa.
        Itse olen matkustellut paljonkin, yksin ja ystävien kanssa. Parhaat reissuni ovat kuitenkin olleet yksin tehtyjä (mm. nelikymppisenä kiertämässä kaukoitää..).
        Itse aion lähteä mahd. Kanarialle noihin aikoihin. Jos törmään toiseen yksin matkustavaan naiseen, niin nykäisen hihasta ;).
        Nauti matkastasi, rohkeus kasvaa vain yksin matkustamalla.


      • sani55
        liinappa kirjoitti:

        Olen 66 v. heteronainen ja lähdössä Las Palmasiin marras-joulukuussa ensimmäistä kertaa yksin matkalle! Olen jännittänyt tätä lähtöäni jo huhtikuusta alkaen jolloin varasin hotellini. Olen kuunnellut ystäviäni, jotka vakuuttavat että matka on onnistunein yksin... ainakin omassa huoneessa. Voi mennä syömään, retkille tai rannalle miten haluaa. Jos tunnet arkuutta ja haluat ottaa yhteyttä niin voimme jatkaa keskustelua tai tulla samalle alueelle samaan aikaan.

        Hei!
        Minä olen lähdössä viikoksi yksin Las Palmasiin 14.11. Ajattelin, että jos olet siellä samoihin aikoihin, voitais tavata..


    • viimeksi olin tyttäreni kanssa... ja olen matkustanut kaverin kanssa. Mutta miesystäväni lähti lapsen ja "ex-vaimon" kanssa hotelliretkelle.... Meidän monivuotinen suhde päättyi siihen. Kyllä sattuu.

    • Anne-Lii

      Kun ei yksin huvita ja halvemmakskin tulee porukassa. Kannattaa pysyy väleissä :D

      • kokemusta on

        Matkustan eron jälkeen yksin ja nautin todella siitä.
        Saan vihdoin olla oma itseni. Ei tarvitse esim lähteä muijan kanssa katselemaan ikivanhoja kiviraunioita tms. Jotka olivat muijan mielestä kulttuurihistoriaa sun muuta tyhjänpäiväistä.
        Olen maalta kotoisin, ja nähnyt kiviraunioita Suomen pelloilla ihan riittävästi. Ei tarvii sellaisia mennä katselemaan ulkomaille. Eikä mitään museoita tms.
        Eli matkustakaa yksin ja sinne minne mieli tekee. Kyllä matkalta aina seuraa löytyy. Ja sellaisia, jotka eivät leiki mitään hienohelmaa, vaan käyvät vain sellaisissa paikoissa, jotka todella kiinnostaa. Eikä niissä, joista voi naapurin muijille kehua nähneensä jotain mukamas hienoa kulttuurihistoriaa.


    • Vähemmän tulee matkustettua. Eikä se oli kiva kun ei
      ole juttukumppania.
      Olisi mukavaa saada kyllä matkakavereita.

      • RIMMIR

        tuonne matkustus palstalle, matkaseuraa osiolle toivomus.


    • yksin etelään

      Olen nyt itse menossa ensimmäistä kertaa rantalomalle yksin. Pitkästä aikaa haluan tehdä päätökset omassa rauhassa.
      -
      -
      -
      Mutta miten ihmeessä levitättä aurinkösuojan selkään itsellenne?
      Sitä olen ruvennut miettimään?

      • RIMMIR

        on niitä kaikennäköisiä kaupustelijoita, nappaa yhtä kädestä ja anna suihke/voidepurkki hänen käteensä ja viittomakielellä selität mihin sitä auringonsuojavoidetta levitetään, ellet sitten osaa paikallista kieltä.
        Taikka sitten on vain bongattava joku muu :)
        Oikeastaan kummallista että hotellit eivät ole keksineet sellaista aurinkosuojanappulaa seinään josta sinne selkäpuolelle saisi suihkeen.


      • tmhn

        Sama ongelma oli minullakin ennen,mutta ei enää.Mene rautakauppaan ja osta sieltä maalarin tela pitkällä varella ja noin 10 cm telalla (se suti osa) ja sitten levität aurinkovoidetta jollekkin alustalle ja kastat sen siinä ja vetelet selkään.Toimii tosi hyvin ja saa joka paikkaan.En ole kuitenkaan rannalla sitä käyttänyt,voisi herättää vähän hilpeyttä.


      • 1- matkustaja

        Sama ongelma mulla. Poltin kesän alussa selkäni Mallorcalla, kun rasvan levitys oli vähän niin ja näin..
        Ajattelin seuraavaksi koettaa pitkävartista, pienintä maalitelaa. Jos onnistuu, niin patentoin idean ;).


    • Heikunkeikku

      ...tosi rasittavaa, kun itseä huvittaisi mennä jonnekin, mutta ei ole ketään, joka pääsisi kaveriksi.
      Monet matkustelee yksin, tykkäävät matkustella, kuka mistäkin syystä.
      Minä en etelään lähtisi yksin. Samanhenkisen ihmisen kanssa menen mielelläni. Tahdon jakaa matkan elämyksiä toisen kanssa, oli se sitten rilluttelut, maisemien katselut, ahaa elämykset, kuumuuden/kylmyyden, huumorin, ilon ym. ym.
      En toki halua esim. 2:den viikon ajan olla ihan koko ajan sen toisen matkakaverin kanssa. Sopivasti yhdessä tekemisiä ja välillä yksinoloa, niin semmonen passaa mulle.
      En pahemmin ole kiinnostunut tutustuilemaan vieraisiin ihmisiin ja jos yksin menisin, niin taitaisin olla aika yksinäinen.

      • tmhn

        Voisin lähteä matkaseuraksi jos nuo meidän kemiat passaisi,ihan samoilla ajatuksilla kuin sinäkin,ei koko aikaa yhdessä,vaan välillä omaakin rauhaa.Jos olet kiinnostunut,niin lähetä postia tulemaan osoitteella [email protected]


      • sexotron
        tmhn kirjoitti:

        Voisin lähteä matkaseuraksi jos nuo meidän kemiat passaisi,ihan samoilla ajatuksilla kuin sinäkin,ei koko aikaa yhdessä,vaan välillä omaakin rauhaa.Jos olet kiinnostunut,niin lähetä postia tulemaan osoitteella [email protected]

        Yksin tänne on tultu ja yksin lähetään.... kyllä omillaan pitää pärjätä. Kyllä kavereita sentään on mutta yksin kun kulkee niin ei tarvitse toisista välittää ja mennä toisten mielen mukaan.

        mutta tosiasia on se että yksin kun reissaa nii se yksinäisyys kyllä vaa pahenee. Esim. Ei sitä jaksa lätistä ihmisten kanssa joita ei koskaa tapaa enää välttämättä uudestaan


      • itsellä koskaan
        tmhn kirjoitti:

        Voisin lähteä matkaseuraksi jos nuo meidän kemiat passaisi,ihan samoilla ajatuksilla kuin sinäkin,ei koko aikaa yhdessä,vaan välillä omaakin rauhaa.Jos olet kiinnostunut,niin lähetä postia tulemaan osoitteella [email protected]

        on ollut ja on ent. poikaystävä, sittemmin ystäväksi jäänyt. Tunnemme toisemme riittävän hyvin, ja kumpikin kunnioittaa toisen omia kiinnostuksen kohteita ja niiden mukaisia menemisiä. Tapaamisista (joskus molemmat saattavat olla parikin päivää omilla teillään) sovitaan, ja sopimukset pitävät. Molemmat tietävät missä toinen kulloinkin suurin piirtein menee. Välillä olemme pitempiä aikoja aika tiiviistikin yhdessä: sekin on mukavaa, ja meillä on saman tyyppinen huumorintaju. Tässä järjestelyssä on se rikastuttava pointti, että halutessaan kokemuksia voi jakaa; mitään pakkoa ei ole, mihinkään suuntaan.

        Ent. miehen kanssa oli pakko kiinata koko ajan yhdessä, eikä se aina ollut lainkaan mukavaa. Uusiin ihmisiin tutustui nykyistä paljon vähemmän, näki ja koki vähemmän. Intressien oli ikään kuin pakko olla yhteisiä, vaikka ne olivat sitä vain osittain, eivät lopulta edes kovin usein. Yritin saada perille sitä, ettei ainakaan itseäni kiusaa saati loukkaa vähääkään, jos toinen lähtee hetkeksi omille teilleen. Sillä tavoin koetun jakaminen voi joskus olla jopa rikastuttavampaa kuin "yhdessä koetun".

        Edes idea ei tietenkään olisi ollut mahdollinen, jos meillä olisi ollut lapsia. - No, mies otti tämän loukkauksena, kuten otti yhtä ja toista muutakin (omat ystävät, harrastukset ym.). Eikä yhdessäolosta sitten lopulta mitään tullutkaan: olin tukehtumaisillani yrittäessäni vastata hänen odotuksiaan. Rakkaudeksi minä sitä aikani ajattelin, ja tietysti yhdessä eläminen onnistuu vain kun molemmat joustavat, vapaaehtoisesti. Avioliitto on yhteinen "projekti", mutta jok'ikisen projektin (hetken, intressin ym.) ei ole pakko olla yhteinen! Itsekkyys on toinen asia kuin minusta kohtuullinen toive myös omasta tilasta ja reviiristä toisen samanarvoisen aikuisen rinnalla.

        Lomilla toiveiden erilaisuus tuntuu aika usein kärjistyvän - tai sitten ihan vain näyttäytyvän oikeassa valosssa. Meidän kohdallamme "yhdessä kiinaamisen" pakko saavutti eräällä matkalla sellaiset mitat, että minulle riitti. Riitti yhdessä reissaaminen ja lopulta yhdessä eläminenkin. - Toki näistä asioista yritettiin vaihtelevalla menestyksellä puhua.

        Nykyinen reissukäytäntö sopii ystävälleni ja minulle mainiosti. Olemme matkustelleet yhdessä-erikseen -periaatteella paljon, ja meillä tuntuu molemmilla olevan paljon annattavaa myös toisillemme, näillä vapausasteilla.

        Onko muilla vastaavanlaisia kokemuksia?


    • Matkustan yksin ja tuskin saan ketään mukaan. Eron jälkeen on tullut reissattua lapissa ja yövyttyä metsissä laavulla tai teltassa. Tuskin kukaan nainen on valmis sellaseen reissaamiseen.:)

      • naiseus

        pelästään riittäisi - kuitenkaan - matkakumppanin valintaan sinulle


    • vaan matkaan!

      Yksin on ihan jees! Joittenkin lörppösuiden kanssa ei yksinkertaisesti JAKSA edes olla, mielummin sitten yksin ja saa tehdä juuri niinkuin haluaa. Huono puoli vain on mukana olevat tavarat, jotka seurassa voi huoleti jättää välillä muille. Alkoholin nauttiminen yksin ulkomailla vain ei ole rohkeaa vaan tyhmää.

      • Itse olen nyt matkustanut muutaman kerran yksin. Totesin että pakko matkustaa yksin tai sitten ei tule matkustettua ollenkaan. Kavereilla on perheitä / parisuhteita. Lapissa ja Ruotsissa matkustanut. Pidemmälle ei vielä uskaltanu, meinaan jos jotain sattuu niin mukavampi, jos on matkakaveri mukana.
        Lapissa eräässä lomakohteessa baareissa sain monia ihmetteleviä / kauhistelevia kommentteja, että miten sä yksin.... Kommenttien kuuleminen ei ollut mukavaa...


      • jenny54
        Perhonen76 kirjoitti:

        Itse olen nyt matkustanut muutaman kerran yksin. Totesin että pakko matkustaa yksin tai sitten ei tule matkustettua ollenkaan. Kavereilla on perheitä / parisuhteita. Lapissa ja Ruotsissa matkustanut. Pidemmälle ei vielä uskaltanu, meinaan jos jotain sattuu niin mukavampi, jos on matkakaveri mukana.
        Lapissa eräässä lomakohteessa baareissa sain monia ihmetteleviä / kauhistelevia kommentteja, että miten sä yksin.... Kommenttien kuuleminen ei ollut mukavaa...

        rohkeutta vain! sen jälkeen kun ei ole voitu ukon kanssa matkustaa yhtä aikaa,
        olen käynyt jopa niissä 'arabimaissa' eli egyptissä ja marokossa yksin eikä ole
        mitenkään käynyt, ainakaan hassusti. hotelleissa saa hyviä neuvoja henkilökunnalta
        esim aina jollakin on joku sukulainen/tuttu taksikuski joka voi esitellä paikallista
        elämää, tai tuttu kampaaja joka antaa alennusta..ehkä riippuu omasta asenteesta
        miten tulee kohdelluksi, tietysti on hyvä olla kielitaitoa että pystyy englanniksi
        neuvottelemaan ihmisten kanssa. aina on myös hyvä opetella muutama sana paikallistakin kieltä, palvelu paranee hetkessä..


      • reppumieess
        jenny54 kirjoitti:

        rohkeutta vain! sen jälkeen kun ei ole voitu ukon kanssa matkustaa yhtä aikaa,
        olen käynyt jopa niissä 'arabimaissa' eli egyptissä ja marokossa yksin eikä ole
        mitenkään käynyt, ainakaan hassusti. hotelleissa saa hyviä neuvoja henkilökunnalta
        esim aina jollakin on joku sukulainen/tuttu taksikuski joka voi esitellä paikallista
        elämää, tai tuttu kampaaja joka antaa alennusta..ehkä riippuu omasta asenteesta
        miten tulee kohdelluksi, tietysti on hyvä olla kielitaitoa että pystyy englanniksi
        neuvottelemaan ihmisten kanssa. aina on myös hyvä opetella muutama sana paikallistakin kieltä, palvelu paranee hetkessä..

        Yksin minäkin lähden, tosin tällä kertaa vain viikoksi. Elän parisuhteessa, mutta yhteistä lomaa ei saatu, niin jos meinaa mennä niin on mentävä. Ikävähän siinä voi tulla, mutta ei minulle! Siellä lomalla on paljon muutakin ajateltavaa ja nähtävää kuin se oma mielitietty :) Ehtiihän sitä taas myöhemmin.


    • Yksin,matkustan

      Todellakin matkustelen yksin ja muutenkin nautin elämästäni. Käyn leffassa ja teatterissa. Muutenkin liikun eikä se että itekseen liikun ole haitannut. Nainen,38

    • Nainen 43-vuotias

      Hei sinulle aloittaja!
      Rohkeasti vaan reissuun. Itse tulin juuri viikon matkalta Lontoosta ja ihan yksin siellä kävin.
      kaikki ystäväni ovat perheellisiä, viettävät lomansa perheensä ja lastensa kera, turha edes kuvitella saavansa heistä matkaseuraa.

      Jos en menisi yksin, kotona joutuisi kököttämään. luulen, että se ensimmäinen reissu on vaikein, sen jälkeen rohkeus kasvaa ja menohalut myös.
      Toki samanhenkinen reissuseura olisi kivaa, jaettu ilo ja hauskuus aina tupaantuu.
      Mutta yksin menemisessä on myös etunsa = saa tehdä juuri miten itsestä tuntuu, ei tarvitse mukautua toisten juttuihin.

      Nuorempana ekat pidemmät reissut oli interraileja, sitten vkon pakettimatkoja, nyt kun lentäminen on halventunut ja internet mahdollistaa majoitusten varaamisen itse, kaikki on helppoa.

      Eli varasin lennot erikseen, majoituksen siististä hostellista. huoneen haluan ihan itselleni, en halua jakaa sitä ihan tuntemattoman kanssa, eli siitä maksan sitten sen pienen extran. Mutta aina löytyy jotain tarjouksia.

      Ekan omatoimimatkan tein Tukholmaan, pari yötä hotellissa ja toiseen suuntaan laivalla, lentäen takaisin. Sen jälkeen otin pakettimatkan Kreikkaan, viikko.
      Tämän jälkeen olen käynyt yksin kaupunkilomilla ja kerran Espanjassa.
      Joka paikassa kaikki on mennyt ihan hyvin, maalaisjärki kantaa pitkälle ja kohtuullinen kielitaito.
      matkaa kannattaa vähän suunnitella jo kotona, että on jokin pväohjelma kasassa.
      itse varasin Lontooseen jo tietyt nähtävyysliput etukäteen, säästi sekä rahaa, että jonotusta.
      Lisäksi kun olen kasvissyöjä, eikä tarvinnut kuunnella kenenkään "lihansyöjän" valituksia lounaspaikasta tai Vegeburger-valinnoista :))

      Mihin en menisi naisena yksin, ovat muslimimaat, joissa naista pidetään osto-ja myyntitavarana. Eli matkakohde kannattaa valita ihan oman turvallisuudenkin takia ja sellaisen, missä uskaltaa liikkua yksin naisena.

      Lontoo oli ihana, nähtävyyksiä, hyvää ruokaa, edullista shoppailua ja rentoa menoa. Juttuseuraakin saa monesti kun on itse avoin ja hymyilevä (vaikka olen oikeasti aika ujo ja hiljainen!). Matkalaukkua kannettiin metron rappusissa, apua sai aina kun oli eksyneen näköinen metrokartan vieressä ja muutenkin kovasti oltiin kohteliaita. Bussissa vieruskaverit juttelivat mukavia, kaupassa myyjät viljelevät Brittiläistä "darling ja sweetheart"-sanontaa, joka laittaa väkisinkin suun hymyyn. Hyde Parkissa naapuripuun alla eväitä syönyt Intialainen perhe pyysi seuraan ja jaoimme eväämme. Musikaalissa naapuri halusi lainata teatterikiikareita ja pyysi näytöksen jälkeen kahville ja fish ja shipseille teatterin viereen.
      Ja ulkoisesti olen ihan tavis-tallukka, en kaunotar mutten sumopainijakaan, enkä kellekkään tyrkytä seuraani tai itse ole avannut keskustelua.

      Eli ehdottomasti vaan ulos maailmalle ja reisuun! Monet hauskat matkat olen tehnyt ystävien kanssa, mutta yhtään vähemmän kivaa ei ole ollut yksinkään.

      Go for it!

    • hh1

      Kyllä matkustan yksin, näin olen tehnyt useina vuosina, koska olen ns. sinkku. Miesystäviä ei ole ja naistuttavani ovat kiinni omien perheidensä ja muiden aikataulujensa kanssa. Kieltämättä joku mukava matkaseura olisi kiva. Jo kotimaan matkailussakin. Mutta mistäpä sitä osaisi ruveta kuuluttamaan: "Hoi tulkaa te fiksut yksinään olevat esittelemään itsenne minulle.." Taantuman tultua tosin matkabudjetti hiipuu hiljalleen, mutta kyllä 50 -naiseläjä matkatoverin huolisi fiksusta, siististä ihmisestä.

    • Ypöyksin.

      Koska en tunne ketään joka minun kanssa lähtis matkalle. Ystävilläni on perhe-elämä. Minä taas olen eronnut yksinäinen ukkeli. Kyllä esim risteileminen tuntuu aika orvolta.

    • RosaLiiin

      mielelläni yksinäni.
      Pidän kaupunkilomista, yksin voi tutustua juuri siihen paikkaan mihin haluaa.
      Taidenäyttelyt voi valita mielensä mukaan ja museot. Ei tarvitse sovitella minne mennään ja mennäänkö minne, senkun menee.
      Euroopassa on ollut turvallista liikkua kun ottaa mahdolliset vaaratekijät huomioon, esim liikenteen (toisissa maissa auto kun auto pysähtyy kun olet kadun vieressä ylitystä odottamassa ja toisissa saa juosta henkensä edestä) ja taskuvarkaat, heitäkin liikkuu erimaissa erimäärin.
      Yksin reissatessa tutustuu helpommin muihin ihmisiin, kaverin kanssa lähtiessä sitä vaan kaverin kanssa pulputetaan, tosin onhan se jälkeen päin kiva kyllä kaverin kanssa sitten muistella ja kertailla lomatapahtumia.
      Yksin saa piipahtaa mieleiseen putiikkiin ja juuri niin kauaksi aikaa kuin mieli tekee, ei ole kärsiviä ja jurnuttavia ilmeitä odottamassa seuraavissa kadunkulmissa.
      Yksin matkustaminen johtuu tällä hetkellä elämäntilanteestani kuin myös kiinnostukseni kohteista. Enkä halua matkustamisesta saatavia elämyksiä jättää väliin sen vuoksi, että sopivaa matkakaveria en löydä lähipiiristäni.
      Aurinkolomilla en ole ollut yksin, mutta ehkäpä joskus teen senkin.

      • matkustan....

        turvallisuus on helppoa, lompakko aina povarissa ,tai sit rahavyö reissussa, isokokoinen mies vaikka olenkin silti yöaikaan jätän suurimpien kaupunkien kadut väliin, ajan taksilla...


    • -.-

      vitun säälittävä paska ku erosit

    • taivaantuuli

      moikka vaan,kyllä eronneena ja raitistuneena on todella yksinäistä mutta vapaus on mihin vain,ja olisi mukava tutustua eronneisiin kohtalokavereihin,moottoripyärät ja moottoriurheilu rekkamiehen elämää rakennetaan nyt uusiksi uudet kaveri suhteet terve tulleita niin miehiä kuin kauniimman puolen edustajista,valoa syksyyn ei lannistuta,vaikka elämä potkii, terv vapaa kuintaivaantuuli

      • niin mutta; aika väärä. Kevät ois sattunut kuin nakutettu!
        Olen männä vuosia sitten kierrellyt Eurooppaa ristiinrastiin junalla, laivalla, omalla ja vieraalla autolla...myös lentäen. Menty minne mieli tehnyt, kartta kainalossa ja jalat rakkuloissa. Muutama vanhakin juttu pitää vielä katsastaa, mutta tietysti uusiakin, lähden silloin jokatapauksessa :D


    • paljon yksinäni.
      Vähän kalliimmaksi tulee mutta oma vapaus on minulle matkalla tärkeätä.
      En ole koskaan tuntenut itseäni yksinäiseksi, aina löytää seuraa matkakumppaneista halutessaan.
      Yleensä olen käynyt pari, jopa kolme kertaa vuodessa jossain edempänä. Jos saan vapaata niin lähden muualle kun muuten en osaa irtautua omaishoitajan rutiinista.
      Nyt olen pitänyt taukoa héti pari vuotta, en vain ole saanut aikaiseksi lähteä, mutta jos lähden niin taatusti yksin ja yhden hengen huoneessa.
      En ole kovin sosiaalinen muutenkaan, yksin matkustelu ei välttämättä sovi kaikille. Minua ärsyttää eniten sellainen matkakumppani joka takertuu, ei osaa mennä mihinkään yksin. joskus haluaisi vain kuljeskella kaikessa rauhassa yksinään, mutta kaveri saattaa olla sellainen että tuppaa mukaan tai vaatii että pitää mennä hänen haluamaansa paikkaan.

      • Meriläinen

        ajatuksiani.
        Siksi minäkin säästän yleensä niin kauan että saan yksinäisen huoneen.
        Joskus kun olen omissa ajatuksissani ja mietiskelen elämää niin ihmiset kuvittelee että olen vihainen tai jotain.
        Minä en kulje toisten halujen mukaan, enkä halua että vierellä on ihminen joka puhuu koko ajan.
        Jos luontoonkin mennään niin ei siellä tarvi olla koko ajan äänessä.


    Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tunniste

      Jonka vain sinä ja kaivattusi tietää. ⬇️
      Ikävä
      113
      5253
    2. Ketä julkkista

      kaivattunne muistuttaa?
      Ikävä
      67
      5054
    3. Miten, milloin

      Se onnistuisi sun luona
      Ikävä
      91
      4124
    4. Miten mä olisin

      Rohkeampi lähestymään häntä. En tiedä. En osaa nykyään edes tikusta tehdä asiaa vaan käyttäydyn päin vastoin välttelen.
      Ikävä
      75
      3610
    5. Anteeksi kun käyttäydyn

      niin ristiriitaisesti. Mä en usko että haluaisit minusta mitään, hyvässä tapauksessa olet unohtanut minut. Ja silti toiv
      Ikävä
      60
      3208
    6. Haluan huomiota sulta

      nainen…tiedoksi. 😥❤️ -M-
      Ikävä
      43
      2801
    7. Kerro kolme huonoa ja

      kolme hyvää asiaa kaivatustasi? Än yy tee nyt
      Ikävä
      15
      2297
    8. Yritän tänään laittaa taajuudet kohdilleen

      Jotta törmätään kirjaimellisesti. Ei tätä kestä enää perttikään. Olet rakas ❤️
      Ikävä
      52
      1924
    9. Rakastatko mua

      Vielä?
      Ikävä
      40
      1800
    10. Onko kaivattusi

      kyltymätön nainen, pystyisitkö olemaan hänelle loputon mies, vai meneekö toisinpäin.
      Ikävä
      37
      1628
    Aihe