Mikä on pettämistä?

Ei ole olemassa yleisiä ja selkeitä sääntöjä kun on kyse parisuhteesta. Joissakin parisuhteissa kun ulkopuolisetkin seksisuhteet on "normaaleja" (avoimet suhteet). Eli jokainen pari määrittelee rajansa itse. Toinen ei voi yksipuolisesti sanella, mikä on se parin tapa tai raja.

Itselläni oli se, että jos ei avoimesti pystynyt puhumaan asiasta, mentiin rajan yli. Oli seksiä tai ei. Mieheni meni siis rajan yli, piti "ystävää" , ei seksiä, mutta muuten tiivistä yhteyttä. Eikä siis kertonut siitä minulle. Toki tämä "ystävyys" oli sen laatuista, että toinen oli alkanut vihjaileen minun jättämisestäni.

Eli mietin, milloin sinä voit hyvin, mitä olet valmis kestämään ja millä ehdoilla. Ja muista, että et voi estää puolisoltasi sen enempää tyttö- kuin poikakavereitakaan. Löytäkää kompromissi keskustelemalla, ei riitelemällä tai syyttämällä.

Joku teitä /sinua jo lähtökohtaisesti hiertää kun kerran kipaisit "yllätyskäynnille". Siitäkin täytyy puhua, ja sinun täytyy ymmärtää miksi toinen voi olla siitä loukkaantunut.

valehteli sinulle ja tulee valehtelemaan jatkossakin eli
häneen et voi luottaa.
Sinuna minä jättäisin hänet.

Itselläni on muutama miespuolinen ystävä.

Miespuolinen ystävä esitellään omalle miehelle samaan tapaan kuten naiskaveritkin toivoen, että oma mies ja miespuolinen ystävä myös tutustuvat toisiinsa ja kenites ystävystyvät myös keskenään.

Ystävän sukupuolella ei pitäisi olla merkitystä, sama kohtelu nais- ja miesystävien kanssa. Samalla tavalla kuin naisten kanssa halutaan joskus kahdenkeskistä juttelua, myös miesystävän kanssa samat jutut.

Mutta miespuolista kaveria ei piilotella, vaan kutsutaan myös samaan aikaan kylään kuin oma mieskin.

Minusta sisko ja poikakaveri voivat olla yhtä aikaa ,miksi piti valehdella muka sisko minun korvissa kyllä särähti pahan kerran.Pane suhteseen piste ja unohda koko nainen ,nappaa itsellesi yhden miehen nainen ja olkaa onnellisia monta murhetta jää kokematta onnea.....

Jos minulle valehdellaan tuollaisesta asiasta, potkaisisin naisen heti pihalle.

Perustelu:
Ei väliä petetäänkö vai ei, en aio sietää moista epävarmuutta elämässäni. Mielummin olen itse kuin ajattelen mitä ehkä voi tapahtua.

"Ponnekkaasti hän sanoi, ettei ystävistään luovu.

En tiedä koska hän heitä tapaa ja minkälaista on muu yhteydenpito. Onko mielestänne tällainen normaalia ja minun täytyy se vain hyväksyä?"

Ei ole normaalia eikä tarvitse hyväksyä. Todennäköisesti asiaa et saa muutettua, sillä naisesi on joko
1) jakorasia, joka pettää mennen tullen eikä aio harrastustaan lopettaa
2) "sinisilmäisenä" ei ymmärrä huoliasi, vaikka todellisuudessa suurin osa noista miehistä haluaa vain nussia häntä

Ainoaksi vaihtoehdoksi jää ero tai asian hyväksyminen.

Jos aiot asian hyväksyä, suosittelen että alat käymään tasaisin väliajoin Tallinnassa tai Amsterdarmissa yksikseen virkistäytymässä. Reissuihin voi kuulua huoria tai sitten ei, saapahan naisesi ainakin vähän miettimisen aihetta.

Lähtökohtaisesti toista sukupuolta olevat ystävät ovat mielestäni ihan ok ja minulla itsellänikin on ollut niitä aina. Olen kuitenkin vetänyt tiukan rajan siihen, mitä ystävyys ja kanssakäyminen kanssani pitää sisällään.
Se ei esimerkiksi saa millään tavalla loukata kummankaan osapuolen parisuhdettani, eikä minulla itselläni myöskään saa koskaa olla vaivautunutta oloa sen vuoksi, että tuntisin toisen haluavan ystävyydestämme enemmän.
Sellaisista olen pikaisesti joutunut muutaman kerran hankkiutumaan eroon, mutta onneksi minulla on monia todellisia, pitkiä & platonisia ystävyyssuhteita miesten kanssa. Voin myös esitellä mieheni heille, viettää aikaa yhdessä ja joskus miehestäni ja heistä on tullut myös kavereita.

Viimeisimmässä parisuhteessani nämä ystävyydet olivat aluksi ongelma, koska myös miehelläni oli myös muutamia "naisystäviä". Tämä oli minulle luonnollisesti aivan aluksi ihan hyväksyttävää, koska itsellänikin oli miespuolisia ystäviä.
Aika nopeasti kuitenkin selvisi, että muutamat näistä "ystävistä" olivat liikkeellä ihan muissa ajatuksissa ja ehdottelivat tapaamisia & lähettelivät flirttiviestejä lainkaan kunnioittamatta suhdettamme, jota mieheni koitti peitellä minulta.
Hän itse pysyi ilmeisimmin kaverilinjalla, mutta naiset olivat ihan kuumina ja törkeinä, koska hän antoi heidän olla sellaisia ja ilmeisimmin se oli myös mannaa hänen itsetunnolleen.
Kävimme tiukat keskustelut parisuhteemme pelisäännöistä ja kerroin etten aio elää sen kaltaisessa suhteessa, jossa koen jakavani hänen muiden kanssa ja hänen olevan muidenkin saatavilla.

Aluksi mieheni tosiaan koitti salailla näiden naisten flirttailun minulta, mutta taipui myöntämään lopulta, että homman nimi ei muutamien naisten kohdalla ole ystävyys. Juuri tämä salailu hierti pitkään mieltäni myös hänen oikeiden naispuolisten ystäviensä kohdalla. Nyt olemme tehneet yhteiset säännöt ja luottamus on palutunut.

Ilman muuta naisesi olisi pitänyt kertoa sinulle totuus asiasta, koska jatkossa tulet epäilemään hänen kaikkia selityksiään ja tekemisiään. Mielestäni hänellä ei ollut puhtaita jauhoja pussissaan, koska hän ei reilusti kertonut ketä oli tapaamassa. Miksi miestä ja miksi salaa, jos hän kerran aikoo sitä jatkossakin tehdä?
En lähde sinua ohjeistamaan mitä tehdä suhteen jatkon kanssa, mutta kehoittaisin sinua ensin keskustelemaan hänen kanssaan näistä asioista.
Itse kerroin avoimesti millaisia omat ystävyyssuhteeni ovat ja mitä odotan toisen osapuolen suhteilta.
Kysyin myös miltä hänestä tuntuisi, jos itse "frendailisin" sellaisten miesten kanssa, joiden ainoa tarkoitus olisi saada minut jossain kohtaa ystävyyden nimissä kaatumaan petiinsä.
Kysyin myös mitä hän oikeasti saa näiltä suhteiltaan, miksi ne ovat hänelle tärkeitä vai ovatko ne?
Siinä kohtaa mieheni lopulta tajusi prioriteetit ja katkaisi yhteydenpidon näihin naisiin ja jäljellä jäivät vain todelliset ystävät, joille minäkin olen olemassa.

Jos naisesi ei tajua luottamustasi loukanneensa, eikä välitä sinun tunteistasi, eivätkä keskustelunne tuota tulosta - hän ei ole sinua varten.
Muista, että parisuhteessa sinulla tulee olla turvallinen ja hyvä olla:)

ehkäpä "nyrkkisääntönä" on se, että mies ja nainen EI voi olla pelkkiä kavereita. (poissuljettuna erikoistapaukset mm. homoseksuaalit, sukulaiset jne.)
Eli olet oikeutetusti huolissasi. Vaikkei naisystäväsi ehkä haluakkaan näistä miehistä mitään, niin ehkä nämä miesystävät kuitenkin haluavat jotain.
Tee asia selväksi naisystäväsi kanssa, ja, jos hän alkaa sanomaan, että olet vainoharhainen tai turhan mustasukkainen, niin silloin sanot hänelle, ettet ole liian mustasukkainen omasta mielestäsi, ja haluat tavata nämä hänen ystävät, -pyydä illalliselle kotiinne tms. paikkaan ja "katsasta" heidät. Naisystävälläsi ei pitäsi olla mitään salattavaa, jos kaikki on niinkuin hän kertoo, eikä mitään sitä vastaan, että pyydätte "illan viettoa".
Sen jälkeen voit miettiä omia tuntemuksiasi ja sitä, hyväksytkö heidät ja sen, että naisystävästi tapailee heitä ilman, että olet heidän seurassaan ja luotat siihen, että mitään sellaista ei tapahdu, mikä olisi suhdettasi loukkaavaa.
(itse olen "mustis", enkä hyväksyisi tuollaista toimintaa, ellei se olisi rehellistä; ystävät esitellään minulle, ystävyyssuhteen historia kerrotaan jne.)
Jos naisystäväsi kieltäytyy esittelemästä näitä ystäviään sinulle, niin voit olla varma siitä, että siellä on jokin vinksallaan tai hän ei ole tarpeeksi kypsä solmimaan minkäännäköistä liittoa kenenkään kanssa, koska liittojen pohja on avoimuus, luottamus ja rehellisyys. Eli, jos hän haluaa jotain salata (olipa se mitä vain), hän ei ole oikealla asialla.

ettei naisystäväsi miespuolisista ystävistään luovu, ei ainakaan kaikista. Rakastajia voi tulla ja mennä, ystävät on ne, jotka pysyy. Eli ovatko nuo miehet sitten naisystäväsi rakastajia? Järki käteen - ei varmaankaan jos heitä on vielä 5kpl lisää - ellei naisystäväsi aivan hurja seksipeto miestennielijä ole ;).

Minulla on aina ollut miespuolisia ystäviä - joihin on "jäänyt " myös ex-poikakaverini vuodelta 1&2. Ja - tapaan heistä suurinta osaa aina kahdestaan. Nykyinen mieheni tuntee heistä muutaman ja hekin tapaavat keskenään. Jotkut taas on niin eri planeetalta kuin mieheni, ettei yhteiskeskustelutuokioista tulisi mitään. Silti... yhden miespuolisen ystävän olen jättänyt - vaikkei mieheni sitä vaatinut - toivoi vaan. Syyn jätän salaisuudeksi, koska se on parempi kuin salatuissa elämissä...

Joko hyväksyt naisesi ystävämiehet ja luotat. Ellet, niin sitten kannattaa erota.

Exsuhteeni alussa minulla oli muutama ystävämies (joista yksi oli expoikaystävä). En olisi heistä luopunut. Nykyiset miessuhteeni ovat niin erikoisia, etten niitä tässä käy esittelemään. Silti yksi mies sai minut luopumaan erään ystävämieheni tapaamisesta vain sanomalla "en pidä siitä, että tapaat Mattia, vaikken tietysti voi sitä sinulta kieltää". Eli - tällaistakin voit yrittää, jos joku noista naisystäväsi ystävämiehistä rasittaa ja epäilyttää eniten.