Kiukkuava tyttöystävä

Joo-o samaa kamaa täälläkin. Sanot jotain väärin niin heti herneet nenässä. Varsinkin kuukautisten aikaan... Sun täytyy vaan varoa, yleinen oire kauneilla naisilla :D

iän myötä. Se taitaa olla valitettavasti tosi asia. En kyllä sano varmaksi joka tapauksessa. Itselläni oli ennen samanlainen ongelma entisen tyttöystäväni kanssa. Alku aikoina, kun hän menetti malttinsa helposti niin hän pyyteli sitten sen jälkeen anteeksi, mutta loppu vaiheessa hän vain rupesi koko ajan vaan sanomaan enemmän ja enemmän sitä, että sinun pitää vaan hyväksyä minut sellaisena kuin olen. Loppu vaiheessa tyttöystäväni kiukuttelu meni jo sellaisiin mittoihin että ei ollut väliä oliko muita kuulemassa vai ei...

Osa naisista toki saattaa muuttua iän myötä tasapainoisimmiksi, mutta luulenpa että se on aika vähäinen määrä.

Itse yritin kaikki mahdolliset konstit että kiukuttelu loppuisi. Mikään ei auttanut.
Jos antaa hänen kiukuitella eikä pistä vastaan niin voin sanoa kokemuksesta että se vaan pahenee siitä.

Itse erosin tyttöystävästäni juuri sen takia, koska hän vaan jatkuvaan kiukutteli joka asiasta... En ole katunut kertaakaan päätöstäni.

Kannattaa tarkkaan miettiä haluaako sellaisen kiukkupussin kanssa elää koko elämäänsä...

P.S. Jotkut naiset ovat sanoneet, että ovat muuttuneet tasapainoisemmiksi, kun ovat vaihtaneet eri E-pillerit, mutta tiedä sitten auttaako...

Kuten jo sanottiin homma pahenee iän myötä!

Taidan olla onnenpekka, sillä oma tyttöystäväni ei kiukuttele koskaan. Hän on ilmoittanut, että mökötys ja nalkutus jne. ovat aivan turhia toimintatapoja ja että hän kyllä sanoo suoraan (kohteliaasti), jos jokin asia vaivaa tai ottaa päähän. Kuukautisten aikana hänessä ei tapahdu minkäänlaista muutosta eli hän on silloinkin oma itsensä. Eli kyllä on sellaisiakin naisia, jotka eivät vedä hernettä nenään joka asiassa. Mene etsimään.

Epävarmoilla naisilla on tapana purkaa pettymyksensä, paha olonsa, epävarmuutensa projisoimalla kurjat tunteet muihin. Tämä kiukuttelu on merkki siitä että naisellasi ei ole asiat kohdallaan ja hän haluaisi omistaa sinut (vääränlainen käyttäytyminen-> rangaistus kiukuttelun muodossa).

Itse olin joskus tuollainen tyranni-kiukkupussi. Sittemmin kun olen joutunut (päässyt) kohtaamaan omat epävarmuuteni ja virheeni on tilanne tietysti muuttunut. Mutta olisi myös saattanut käudä niin että olisin ikäni elänyt samaa kaavaa noudattaen- tiedä häntä... Se mitä tyttöystävällesi käy, kasvaako hän koskaan vai ei, riippuu ihan hänestä itsestään. Kiukkupussin kanssa eläminen on raskasta, mieti haluatko jäädä katsomaan muuttuuko tilnne vai ei.

Shakespearen näytelmä "Kuinka äkäpussi kesytetään" tarjoaa ihan päteviä ratkaisua nykypäiväänkin.

Pääpaino oli sillä, että otat paikkasi ja oikeutesi.

Osuva keskustelu minullekin, jälleen tänä aamuna suutahdin avovaimolle, joka ärähteli ja valitti ensin muutamasta asiasta, sitten hiiltyi kun huomautin rauhallisesti ettei tarvitse jankuttaa.
Ei minun tarvitse sietää ärähtelyä ja jatkuvaa arvostelua. Siedän kyllä johonkin pisteeseen asti, mutta aina jossain vaiheessa kiintiö täyttyy.

Tuo lisä-ärsyttäminen on minusta enemmän kiukuttelijan vika. Kiukuttelu alkaa hyvin pienestä, esim. nenän niistämisestä väärällä lailla tai kun sanoo jotain väärällä tavalla. Kiukuttelija kyllästyy ja hermostuu myös siihen, miten toinen reagoi kiukunilmaisuihin jolloin toinen sitten "tahallaan pahentaa asiaa". Kiukuttelija on hyvin itsekäs. Mielestäni kiukuttelijan on syytä rauhoittua ja aikuistua.

Oli kiukutteluun syynä mikä tahansa (kuukautiset, e-pillerit, kuun väärä asento, yleinen paha mieli jne.) TÄYTYY muistaa, että kiukuttelija ahdistaa ja kiusaa toista ihmistä.

Meillä tuntuu, että mies saa minusta kaivettua esiin tuon kiukkureaktion ihan huomaamattaan. Jos kysyn jotain ihan normaalisti, ja sieltä joko tulee vastaukseksi jotain kivahduksen ja murahduksen välimailta tai vastaus jää puuttumaan, suutun varmasti ja seuraava tunti voi hyvin mennä mököttäessä tai sitten kivahdan takaisin. Sitten mies taas ihmettelee, että mikä minulle tuli... Eli miesten kannattaa oikeasti miettiä, millaisista omista kommenteista noita yllätyskiukkuja tulee.

Itsekin väittäisin, että lehmän hermoni kestävät joitakin asioita oikein hyvin, mutta täysin ansaitsematon ärähdys iskee heti täyden vastareaktion päälle.

Mielestäni tietynlainen itsetietoisuus on ihan hyvä juttu naisellekin. Tiedän noita naisia, jotka ihan oikeasti(oli menkat tai mikä tahansa tuuli) kivahtelevat ja suutahtavat miehilleen/ poikaystävilleen, enkä itsekään ymmärrä, että miksi hitossa?
Menkää lääkärille käymään tai kirjoittakaa vihakirje.
On poikaystävien/ miestenkin oikeus tietää, mistä tuulee taas tänään. Itse aina vältän riitatilanteita tai epäasiallista/ täysin lapsellista käytöstä. Niin kannattaa kaikkien tehdä.

Mun suhde kaatui aikanaan tuohon kiukutteluun. Ei siinä, kiukuttelua kestän todella hyvin mutta raja tulee vastaan jossain vaiheessa. Ja tuo kiukuttelu oli välillä niin lapsellista että en tiedä miten mä kestin sitä niin kauan. Yleensä kiukuttelu alkoi silloin kun minulla oli hyvä mieli ja hauskaa esim. baarissa. Se mun hyvä mieli oli sitten pakko pilata kiukuttelulla, ja kiukuttelun aiheen tyttöystäväni keksi ihan mistä vain. Yksi hyvä esimerkki on se, että tyttöystäväni veti pussillisen pakasteherneitä nokkaan kun otin erilaisen pizzan kuin hän.
Jos itse joutuu miettimään koko ajan että miten voi jonkun asian toiselle sanoa, ettei toinen siitä suutu, on suhteessa jokin vialla ja pahasti. Puhuminen on yksi tärkein osa-alue parisuhteessa!
Loppujen lopuksi sanoin muijalleni että kiukuttelulle aletaan etsiä ratkaisua tai suhde loppuu.