Mitä ihmettä voin tehdä kun työkaveri syyttää kiusaamisesta enkä omasta mielestäni ole ollenkaan kiusannut häntä, vaan auttanut. Hän on itse pyytänyt apuani ja antanut useaan kertaan töitään kommentoitaviksi.
Kun kommentoin, niin tulee syytöksiä palkaksi. Olen aivan ymmälläni. Olisiko pitänyt hymistellä ja sanoa, että hyvä hyvä ... vaikka aivan selviä virheitähän siinä oli, joita pyrin oikomaan.
Ei kai se nyt kusaamista ole, jos suoraan vastaa kun suoraan kysytään? Jos henkilö ei kestä (omasta mielestäni aivan asiallisen kriittistä) vastausta, niin voisihan hän kai olla kysymättä. Eikä kai se minun vikani ole, jos samalla paljastuu, että pohjatyöt on tehty huonosti ja tuo henkilö on laiminlyönyt asioita. Ei sitä tietenkään siinä kommentissa suoraan lukenut, mutta kyllähän sen tajuaa rivien välistäkin.
Oikeasti tekisi mieleni sanoa koko tyypille, että painuisi jonnekin tutkituttamaan itsensä, onko edes työkuntoinen, jos ei aivan tavallista kritiikkiä kestä. Mutta ei, en lyönyt lyötyä vaan pyytelin anteeksi, jos hän oli pahoittanut mielensä. Ei ollut tarkoitukseni jne. Ärsyttää vaan kun kiusaamsiesta on nyt näköjään tehty eräänlainen yleisase työpaikalla, että mitään kriittistä ei enää uskalla sanoa.
Kun kommentoin, niin tulee syytöksiä palkaksi. Olen aivan ymmälläni. Olisiko pitänyt hymistellä ja sanoa, että hyvä hyvä ... vaikka aivan selviä virheitähän siinä oli, joita pyrin oikomaan.
Ei kai se nyt kusaamista ole, jos suoraan vastaa kun suoraan kysytään? Jos henkilö ei kestä (omasta mielestäni aivan asiallisen kriittistä) vastausta, niin voisihan hän kai olla kysymättä. Eikä kai se minun vikani ole, jos samalla paljastuu, että pohjatyöt on tehty huonosti ja tuo henkilö on laiminlyönyt asioita. Ei sitä tietenkään siinä kommentissa suoraan lukenut, mutta kyllähän sen tajuaa rivien välistäkin.
Oikeasti tekisi mieleni sanoa koko tyypille, että painuisi jonnekin tutkituttamaan itsensä, onko edes työkuntoinen, jos ei aivan tavallista kritiikkiä kestä. Mutta ei, en lyönyt lyötyä vaan pyytelin anteeksi, jos hän oli pahoittanut mielensä. Ei ollut tarkoitukseni jne. Ärsyttää vaan kun kiusaamsiesta on nyt näköjään tehty eräänlainen yleisase työpaikalla, että mitään kriittistä ei enää uskalla sanoa.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Siis oletko antanut kirjallista vaiko suullista palautetta henkilölle ja nyt hän syyttää sinua kiusaajaksi? Enpä usko että kukaan uskoo jos olet sanonut asioista.
Jos kirjallinen palautteesi on asiallista niin ei se mitään kiusaamista ole. Asiallisuuden näkee kyllä helposti ulkopuolinenkin.
Onko kukaan muu kuin kiusatuksi itsensä kokenut henkilö sanonut asiasta sinulle.
Onko kiusatuksi itsensä kokeva sinun alaisesi tai alemmassa asemassa?
uskottu,kun nosti kiusaaja-kortin.Ei ollut näyttöä,koska työkaveri sanoi asiasta.
Sähköpostilla kommentoin juttua, jonka työkaveri lähetti sähköpostilla kommentoitavaksi. Hän siis itse pyysi kommentoimaan, ja on sekin viesti olemassa. Oli se minusta aivan asiallinen vastaus, siis kriittinen kommentti se kyllä oli, mutta ehdottoman asiallinen. Henkilö on samassa asemassa.
nykyisin lyömäase.Kiusaaminen .Ja sitten oikeuteen.Ei voi sanoa mitään,kun ns hyvän kasvatuksen saaneet huuttaa,että kiusataan...Mammam pojat kun ei kestä mitään..
Tuskin noista kiusaamistapauksista kovin usein oikeusjuttuja tulee. Käytännössä se edellyttää vahvaa näyttöä kiusaamisesta eikä mitään pyynnöstä annettua kritiikkiä kuten tuossa tapauksessa.
Kannattaa kysellä liitosta asioista, kyllä kiusaamisesta syytetyllä on oikeus puolustaa itseään.
Tapauksesi on erittäin harmittava. Siitä huolimatta toivon, ettet vedä sellaista johtopäätöstä, että kiusaamisesta olisi tehty jonkinlainen "yleisase", kuten sinä asiaa kutsut, minkä johdosta toisen tekemisiä ei voisi kritisoida.
Asiallinen henkilön tekemisiin liittyvä kritiikki on ihan OK. Olen itse suorasanainen ja kestän hyvin myös suorasanaista kritiikkiä. Mutta olen joutunut myös työpaikkakiusaamisen kohteeksi, jolloin sain runsaasti ASIATONTA ja suorastaan mielikuvituksellista kritiikkiä tai pikemminkin syyttelyä, siis ihan keksittyjä juttuja. Itseni lisäksi jokainen kollegani ja minut hyvin tunteva ihminen pystyi verifioimaan, ettei mikään noista syyttelyistä pitänyt paikkaansa. Mutta kiusaajat pitivät päänsä. Vaikka asiakkaat ja kollegat kehuivat minut ja tekemiseni maasta taivaaseen ja työni tulokset olivat loistavia,olin kiusaajaesimiesteni mielestä täysi nolla. Kerroin todella typistetyn version minuun kohdistetusta työpaikkakiusaamisesta muistuttamaan, että kyseessä on erittäin vakava ongelma.
Sinun kannattaa käydä tilanne läpi kollegasi kanssa. Jos tulet siihen tulokseen, että hän on erittäin herkkä, niin jätä kritisointi hänen esimiehelleen tai asiakkailleen.
Miten sinun tilanteessasi kävi, jos asiakkaat olivat tyytyväisiä (objektiivinen palaute) mutta esimiehet eivät.
Olen samaa mieltä siitä, että perusteltu asiallinen TYÖHÖN kohdistuva kritiikki on täysin oikeutettua.
Itse sain kritiikkiä kiusaajakollegoilta mm. ulkonäöstäni, joten tuollainen epäasiallinen käytös ei ole mitenkään perusteltua. Esimieheni olivat tyytyväisiä työhöni, kiusaajani keksivät nälvittävää joka asiasta.
Tuossa edellä kertomassani tapauksessa kävi niin, että loppujen lopuksi työpaikkakiusaamisen olemassaolo oli pakko myöntää. Esimieheni otti käyttöön niin äärimmäisiä keinoja, että kiusaamiseen oli pakko puuttua myös korkeammalla taholla. Ei sitä vapaaehtoisesti tehty, mutta kun luottamushenkilöt olivat saaneet työsuojeluviranomaisilta lausunnon, että minuun kohdistetut toimenpiteet ovat selvästi laittomia, niin toimitusjohtajan oli pakko käsitellä asiaa. Hänen tekemänsä selvityksen jälkeen silloinen esimieheni joutui lähtemään.
Hyvä että tuo asia meni oikeudenmukaisesti. Valitettavasti noissa tapauksissa asiat käännetään usein päinvastoin ja kiusaajat saavat jäädä ja kiusatut joutuvat lähtemään kun eivät enää jaksa loputtomiin aiheettomia syytöksiä ja epäoikeudenmukaista kohtelua.
jatkuvasti sinulle kommentoitavaksi, jos pitää sinua kiusaajana? Kertoohan sekin, ettei hän ainakaan pelkää sinua.
Niin, luultavasti työkaverini ei halunnut olla yksin vastuussa tuosta raportistaan ja kaipasi tukea tekemälleen työlle. Valitettavasti jutussa oli tosi paljon virheitä, ja niitä kun yritin korjailla niin palkaksi tuli haukut.
Ehkä on parempi, että seuraavalla kerralla vastaan vain etten nyt kiireiltäni ehdi kommentoimaan. Joskus olen tehnytkin niin, mutta siitäkin on tullut haukut, koska työkaveri haluaisi että tekisimme enemmän yhdessä näitä juttuja. Yhteistyökyvyttömyydestä on tullut syytöksiä. Mutta en minä halua tehdä yhdessä hänen töitään. Minulla on omissakin töissä aivan tarpeeksi paljon tekemistä, liikaakin. Mutta en missään nimessä halua tehdä niitä yhdessä hänen kanssaan, koska en luota häneen. Hän on tehnyt niin paljon virheitä, että luultavasti epätarkkuus on luonne- tai asennekysymys enkä usko, että se koskaan muuttuu.
toki jos työkaverisi on oikeasti niin huono kuin mitä annat ymmärtää, niin kyllähän esimiehetkin selvät virheet huomaavat, joten eihän siinä mitään ongelmia ole.
Kun en tiedä minkätyyppisestä raportista, minkälaisista virheistä on kysymys niin vaikea sanoa.
Itse olen joutunut myös korjailemaan kiusaajien raportteja sillä seurauksella että kostavat sen haukkumalla minua pitkin käytäviä tyhmäksi noin muuten. Keksivät minusta vikaa ja haluavat osoittaa kuinka tyhmä ja osaamaton olen noin muuten.
Kutsuvat minua sihteeriapulaiseksi ynnä muuta. Moni uskoi, että olen oikeasti alempiarvoisempi kun ei asiasta tiennyt.
Lähdin sieltä kiusaamispaikasta pois, mutta tuo sama ilmiö on kyllä havaittavissa kaikkialla. Olen nainen enkä saa enkä voi osata mitään. Kiusantekoa ja kostamista tulee palkinnoksi jos pyynnöstä korjaan tai kommentoin toisten juttuja. Osaan suht. hyvin englantia ja minua on aina haukuttu matemaattisesti lahjattomaksi ja tyhmäksi sen vuoksi. Oikeasti korjaan niissä raporteissa asiavirheitä mutta se tulkitaan siten että korjaan engl.kieltä. eli olen epä-älyllinen ihmisten mielestä. Tietokoneen käyttötaitoni oli myöskin sihteeriosaamista, ja minua nälvittiin sihteeriköksi pitkin käytäviä.
Kateutta se oli, mutta karmivaa työpaikkakiusaamista.
kuin te kaksi, niin ohjaa kaikin mokomin hänen pakeilleen. Jos hän syyttäisi sinua yhteistyökyvyttömäksi käytävillä ja jopa pomoille, voit kertoa oman versiosi siitä, että auttaisit, mutta avussasi on näköjään jotain vikaa. Ota vaikka varmuudeksi kopiot itsellesi hänen töistään ennen ja jälkeen korjausten, niin ei jää vain sana sanaa vastaan.
Huomasin tänään, että raportti oli mennyt eteenpäin virheineen päivineen. Eli henkilö ei ollut vienyt niitä korjauksia raporttiin, mutta oli saatekirjeeseen laittanut että olemme yhdessä tarkistaneet luvut. Tosi kiva ... se on niin päin p-tä että taas saadaan mainetta ja kunniaa. Se raportti menee johtajille päätöksenteon tukimateriaaliksi. Kyllä ne huomaa ettei se ole aivan oikein, mutta eivätpä varmaan arvaakaan, kuinka väärin se on.
Taisi tosiaan olla viimeinen kerta kun suostun auttamaan. On meidän tiimissä muitakin. Jospa hänellä yhteistyö sujuisi paremmin jonkun muun kanssa.
Minusta tuossa tilanteessa kannattaa oikeasti yrittää ottaa etäisyyttä siihen ihmiseen. Miksi se ihminen tekee sellaista työtä jota ei selvästikään osaa? Eihän se ole kenenkään etu. Toivottavasti esimiehet huomaavat asioiden todellisen laidan.