Henkisen väkivallan harjoittajaa ei pysäytä mikään muu kuin julkisuus! Viikonlopuksi torille jalkapuuhun, julkiseksi tekonsa ja nimensä! Julkinen anteeksipyyntö kiusatulta esim. sanomalehdessä... Tuomarit arvioikoot yleensä useiden kk kestäneiden kärsimyksien määrän esim. rahassa.
NEKATIIVINEN JULKISUUS PYSÄYTTÄÄ VÄKIVALLAN HARJOITTAJAN, TARPEEKSI SUURI NÖYRYYTYS, NIIN EIKÖHÄN TOKENE ONGELMA SUOMESTA JA JOPA HYVÄVELIJÄRJESTELMÄNSÄ HUIPPUUNSA KEHITTÄNEESTÄ PORISTA!
29.07.2009 Olli Hakala Pori
Porilaisen kunnallispoliitikko makkaramiehen ja lempisiivoojansa uhri...
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3707
-------------------------
Työpaikkakiusaaminen piinaa yhä yli sataatuhatta ihmistä
Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.
Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.
- Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö.
1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.
- Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti.
Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.
- Ei haluta, ei osata, ei uskalleta, luettelee Vartia syitä.
Harvinaiset onnelliset loput
Kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskuksesta kävi läpi noin 150 kiusattujen tarinaa. Yhteinen piirre oli se, että harvoin tarinat saivat onnellisen lopun.
- Kiusatut olivat pettyneitä siihen, mitä esimies teki ja siihen, etteivät kollegat puuttuneet kiusaamiseen.
Lohi-Aallon mielestä syynä oli pelko: pelättiin, että puuttumalla kiusaamiseen joutuu itse uhriksi. Mekanismi on samantyyppinen kuin kouluissa. On kiusattu ja kiusaaja tukijoukkoineen sekä ne hiljaiset.
- Kun riitoja on työpaikoilla, niihin on vaikea puuttua, vaikka kotona osattaisiinkin ratkoa riitoja lasten ja aviopuolison kanssa.
Kiusattujen kirjoitusten joukossa oli kuitenkin yksi tarina, jossa kollega pani pisteen kiusaamiselle.
- Oli työpaikan kokous, jossa kiusaamista käsiteltiin ja kiusattua alettiin syyttää. Yksi kollega nousi tukemaan kiusattua ja kertoi, ettei tämä ole oikein.
STT
NEKATIIVINEN JULKISUUS PYSÄYTTÄÄ VÄKIVALLAN HARJOITTAJAN, TARPEEKSI SUURI NÖYRYYTYS, NIIN EIKÖHÄN TOKENE ONGELMA SUOMESTA JA JOPA HYVÄVELIJÄRJESTELMÄNSÄ HUIPPUUNSA KEHITTÄNEESTÄ PORISTA!
29.07.2009 Olli Hakala Pori
Porilaisen kunnallispoliitikko makkaramiehen ja lempisiivoojansa uhri...
http://keskustelu.suomi24.fi/debate/3707
-------------------------
Työpaikkakiusaaminen piinaa yhä yli sataatuhatta ihmistä
Kiusaamista ei ole saatu kitkettyä työpaikoilta. Työterveyslaitoksen selvityksissä reilut satatuhatta työntekijää kokee olevansa jatkuvan työpaikkakiusaamisen uhri.
Työpaikkakiusaamista lähes 20 vuotta tutkinut Työterveyslaitoksen erikoistutkija Maarit Vartia kertoo, ettei kiusaamisen määrä ole kymmenessä vuodessa muuttunut.
- Suomalaisten isojen selvitysten perusteella yhä useammin kiusaaja on työtoveri, noin 60-70 prosentissa tapauksista. Seuraavaksi yleisin kiusaaja on lähin esimies. Joskus kiusaaja on koko työyhteisö.
1950-luvulla kiusaamista ei ollut olemassakaan, koska sitä ei ollut määritelty laissa. Nyt lainsäädäntöä on, mutta kiusaamiseen puuttuminen on silti vaikeaa.
- Työpaikoilla osataan jo paremmin selvittää kiusaamistilanteita, joissa se on työntekijöiden välistä. Kun esimies on kiusaajana, selvittäminen onnistuu heikosti.
Vartia kertoo tilanteista, joissa työntekijä on jatkuvan nälvimisen kohteena. Vartian mukaan näin yksinkertaiset tilanteet ovat harvinaisia, mutta ne ratkeaisivat sillä, että muut kollegat käskisivät nälvijää lopettamaan.
- Ei haluta, ei osata, ei uskalleta, luettelee Vartia syitä.
Harvinaiset onnelliset loput
Kehittämisasiantuntija Päivi Lohi-Aalto TJS Opintokeskuksesta kävi läpi noin 150 kiusattujen tarinaa. Yhteinen piirre oli se, että harvoin tarinat saivat onnellisen lopun.
- Kiusatut olivat pettyneitä siihen, mitä esimies teki ja siihen, etteivät kollegat puuttuneet kiusaamiseen.
Lohi-Aallon mielestä syynä oli pelko: pelättiin, että puuttumalla kiusaamiseen joutuu itse uhriksi. Mekanismi on samantyyppinen kuin kouluissa. On kiusattu ja kiusaaja tukijoukkoineen sekä ne hiljaiset.
- Kun riitoja on työpaikoilla, niihin on vaikea puuttua, vaikka kotona osattaisiinkin ratkoa riitoja lasten ja aviopuolison kanssa.
Kiusattujen kirjoitusten joukossa oli kuitenkin yksi tarina, jossa kollega pani pisteen kiusaamiselle.
- Oli työpaikan kokous, jossa kiusaamista käsiteltiin ja kiusattua alettiin syyttää. Yksi kollega nousi tukemaan kiusattua ja kertoi, ettei tämä ole oikein.
STT
Vastaukset 1
Vanhimmat
saat julkisuutta kiusaajille. Sinulla pitää olla pitävää näyttöä, että sinua on kiusattu ja vielä sen jälkeen kun työnantaja on saanut siitä todistettavasti tiedon. Muutoin mahdollisuutesi saada kiusaaja "jalkapuuhun" ovat olemattomat, tosin sitä ne ovat kaikissa muissakin tapauksissa.
Yksityisellä sektorilla rikosten vanhenemisaika on työturvallisuus- ja syrjintärikoksista enintään 2 vuotta. Virkarikosten vanhenemisaika on kuitenkin vähintään 5 vuotta, joten esim. työturvallisuusrikoksen tunnusmerkistön täyttävä teko voi tulla työturvallisuusrikoksena vahennuttuaankin tuomituksi virkarikoksena.