Tuli annettua taas tänään maastolenkillä wanhalle DBS Intruderille oikein kunnon rangaistus. Rymistelin pyörällä menemään 30 kilsan lenkin kaveriporukassa oikein keskellä korpea järven ympäri. Perkeleesti juurakkoa, kalliota, mutaa ja kantoja sekä kiitettävästi kivikkoa. Aceran takavaihtaja sai pari ilkeää iskua kivestä, mutta ihme kyllä pysyi kasassa. sama täytyy sanoa kiekoista ja navoista. Joku Yosemite olisi tämän päivän kyydissä hajonnut alle.
20 vuotta vanha Intruder jäykällä keulalla on saatanan ikävä ajettava, mutta toisaalta osoittaa miksi maastoon tarvitaan oikeasti se 1000-1500 euron pyörä. Paska pyörä on paska pyörä ja oikea maastopyörä on oikea maastopyörä.
Ajonautinto oli poissa tyystin, Intruderin kanssa sai tehdä töitä pelkästään kavereiden perässä pysymiseen. Pelkäsin koko ajan, että biltema-tyyppinen ohjainkannatin pettää alta, mutta eipä katkennut. Tosin sen tilalle tulee uusi etupää headsetilla.
Intruderin runko on perkeleen painava möykky takorautaa, mutta kestää ydinsodan. Jotain tekivät hyvin 20 vuotta sitten. Runko on varmaan veistetty ratakiskosta. Sen jälkeen ruotsalaispomo on ottanut satulan irti ja istunut satulatolpan ruotsalaiseen tapaan perseeseensä. "hyvä on, myyntiin vain".
Saapa nähdä montako oikein kunnon rymistelylenkkiä Intruder kestää. Jos joku paikka hajoaa niin se on joko kiekko tai sitten ohjainkannatin. Taikka altus/acera-tekniikka.
Parempaa pyörää odotellessa... Intruder saa syksyn maastolenkeillä selkään ja turpaan armotta. Näin paskaa pyörää ei tarvitse sääliä yhtään. Den besta sykkel saa osoittaa olevansa nimensä väärti, eli saa luvan pysyä kasassa.
Jaa ruotsalaiseen... DBS on norjalainen firma. No, samaa kieltä puhuvat joka tapauksessa naapurimaansa kanssa. Ei muuta sitä tosiasiaa, että laaduntarkkailu on ollut sitä, että joku on istunut satulatolpan perseeseensä ja todennut hyväksi.
Intruder tuntuu alla siltä kuin joku olisi tunkenut tunkin poikittain perseeseen ja vääntänyt siihen renkaat kiinni vielä kaupan päälle. Saatanan halpamaasturi. Tällaisilla pitää ajaa kunnes on rahaa pröystäillä puolentoista tonnin oikean maastopyörän kanssa.
Maastopyöräilyn hohto on siinä, kun on kallis, kunnollinen maastopyörä hifiosilla varustettuna alla. Maastopyöräily on oikeasti välineurheilua. Ei tee vaan mieli ajaa kunnolla jonkun paskan vehkeen kanssa vaikka osaisikin ajaa hyvin. Jäin tänäänkin koko ajan kavereista 200-300 metriä joka paikassa jälkeen kun piti pelätä koko ajan, että pyörä lahoaa alle. Kunnon pyörällä olisin johtanut koko kööriä koko ajan tai ainakin ollut samassa joukossa kavereiden kanssa. Nyt näyttämisen halua ei ollut. Mitä turhaan kilpailemaan tilanteessa jossa itsellä on alla "Sauber" ja kavereilla "Ferrarit"? Pitää olla itselläkin Ferrari ennenkuin kannattaa ajaa vakavissaan. Nyt meni sunnuntaisuhailuksi.
20 vuotta vanha Intruder jäykällä keulalla on saatanan ikävä ajettava, mutta toisaalta osoittaa miksi maastoon tarvitaan oikeasti se 1000-1500 euron pyörä. Paska pyörä on paska pyörä ja oikea maastopyörä on oikea maastopyörä.
Ajonautinto oli poissa tyystin, Intruderin kanssa sai tehdä töitä pelkästään kavereiden perässä pysymiseen. Pelkäsin koko ajan, että biltema-tyyppinen ohjainkannatin pettää alta, mutta eipä katkennut. Tosin sen tilalle tulee uusi etupää headsetilla.
Intruderin runko on perkeleen painava möykky takorautaa, mutta kestää ydinsodan. Jotain tekivät hyvin 20 vuotta sitten. Runko on varmaan veistetty ratakiskosta. Sen jälkeen ruotsalaispomo on ottanut satulan irti ja istunut satulatolpan ruotsalaiseen tapaan perseeseensä. "hyvä on, myyntiin vain".
Saapa nähdä montako oikein kunnon rymistelylenkkiä Intruder kestää. Jos joku paikka hajoaa niin se on joko kiekko tai sitten ohjainkannatin. Taikka altus/acera-tekniikka.
Parempaa pyörää odotellessa... Intruder saa syksyn maastolenkeillä selkään ja turpaan armotta. Näin paskaa pyörää ei tarvitse sääliä yhtään. Den besta sykkel saa osoittaa olevansa nimensä väärti, eli saa luvan pysyä kasassa.
Jaa ruotsalaiseen... DBS on norjalainen firma. No, samaa kieltä puhuvat joka tapauksessa naapurimaansa kanssa. Ei muuta sitä tosiasiaa, että laaduntarkkailu on ollut sitä, että joku on istunut satulatolpan perseeseensä ja todennut hyväksi.
Intruder tuntuu alla siltä kuin joku olisi tunkenut tunkin poikittain perseeseen ja vääntänyt siihen renkaat kiinni vielä kaupan päälle. Saatanan halpamaasturi. Tällaisilla pitää ajaa kunnes on rahaa pröystäillä puolentoista tonnin oikean maastopyörän kanssa.
Maastopyöräilyn hohto on siinä, kun on kallis, kunnollinen maastopyörä hifiosilla varustettuna alla. Maastopyöräily on oikeasti välineurheilua. Ei tee vaan mieli ajaa kunnolla jonkun paskan vehkeen kanssa vaikka osaisikin ajaa hyvin. Jäin tänäänkin koko ajan kavereista 200-300 metriä joka paikassa jälkeen kun piti pelätä koko ajan, että pyörä lahoaa alle. Kunnon pyörällä olisin johtanut koko kööriä koko ajan tai ainakin ollut samassa joukossa kavereiden kanssa. Nyt näyttämisen halua ei ollut. Mitä turhaan kilpailemaan tilanteessa jossa itsellä on alla "Sauber" ja kavereilla "Ferrarit"? Pitää olla itselläkin Ferrari ennenkuin kannattaa ajaa vakavissaan. Nyt meni sunnuntaisuhailuksi.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Kyllä se vaan niin on, että ilman kunnon kalustoa ei kannata lähteä metsään lainkaan, ainakaan jos meinaa pärjätä kavereille tai ajaa vakavissaan kilpaa pätkän voitosta.
Ei Schumaherkaan olisi voittanut mitään ilman kunnollista kilpailukykyistä autoa. Sauberilla ei voiteta mestaruutta.
aika lekuriin.
Pyöriä pitääkin rangaista tuon tuosta. Sen pitää oikeasti kestää sille asetetut vaatimukset. Ehkei se nyt sentään ole maastopyörä, mutta pyörä kumminkin.
Käsin kerran nojakillani pikkuisen mestälenkkiä kokeilemassa ja totasen että.... Joo se siitä. Pikkuisen pääsee mutta ei kumminkaan.
Näin se yleensäkin menee, ne joilla on millä mällätä mälläävät sitten kunnolla. Ne jotka ei mällävät puskaan tai väline hajoaa alta.
Itelläni on Cannondale Jekyllin M700 rungolla, lehty-haarukalla ja muilla herkuilla niin hyvin se kulkee siellä. Vaan... oli kova hintakin....
Nyttemmin harastus on jäänyt, mutta kivaa lenkkiä sillä voi tehdä.
Romusta ei saa ferraria, eikä ferraria halvalla... Niin se on...
Onneksi on olemassa edullinen oikotie hyvään maastopyörään. Kun tilaa osat nettikaupan kautta ulkomailta, saa noin tonnilla pyörän, joka maksaisi Suomessa kaupasta ostettuna 4000-5000 euroa. Esimerkiksi Chainreactioncyckles.com on hyvä lähtökohta ruveta tilailemaan osia ohi Suomen verotuksen ja ohi suomalaisten rystöhintojen.
Rakennan projektina uuden maastopyörän Felt Q850 runkoon. Pyörään on tulossa täys SLX-paketti, tai kenties esimerkiksi navat XTR:ää. Vivut tulevat olemaan SLX:ää, samoin jarruvivut. kiekot tulevat olemaan Mavicilta (EX729) tai Swiss X455 levykiekot. Kumit tulevat Schwalbelta. Kammet tulevat olemaan SLX:ää. Etupää tulee olemaan esimerkiksi Rockshock 3. Headset ja ohjainkannatin tulee olemaan joku erikoiskevyt, jopa mahdollisesti hiilikuitua. Easton-alu käy tietenkin myös =D
Koko pyöränkin saisi tietysti tilattua halvalla Cube LTD pro olisi 509 puntaa laaki.
Ja crc lähettelee kilkkeet mustaan jätemuoviin käärittynä tahi kuplamuovikuoressa ja ilman alkuperäiiä pakkauksia tai mitään ohjehärpäkkeitä, kjähhähää.