Viro Tartu rullamaraton 36km

kokonaisuuksia, kun nimet, numerot ja muut detaljit valtaavat mielesi. Juutut johonkin tiettyyn maahan, numeroihin, aikoihin, tilastoihin, henkilöihin ja nimiin, juutut jarrupalasiin, ajatus pyörii samalla uralla ja samoissa asioissa ja esineissä. Ongelma on, että et huomaa sitä itsekään. Kyllä tällainen on sarja-ajattelua kaikkien tutkimustenkin mukaan. Jos huomaisit sen tai kykenisit havainnoimaan omaa toimintaasi (ns. itsehavainnointi), olisi helpompi luopua tästä pakottavasta tarpeesta kohdistaa huomio yksinomaan samoihin yksityiskohtiin. Olisi sitten helpompi siirtyä asiasta toiseenkin, unohtaa vanhat kiinnostukset ja päästä elämässä eteenpäin.

Nyt en halua puhua tai väittää mitään Viro_friikistä vaan asperger-oireyhtymästä yleensä. Eräät tällaiset "juuttujat" ja yhden uran kiertäjät löytävät tämän kiinnostavan "uran" juna-aikatauluista ja osaavat ne jo ulkoa; junat itsessään, junaliikenne tai liikenne yleensä eivät kiinnosta sitten ollenkaan. Tätä kuvataan englanninkielisessä kirjallisuudessa sanalla "train obsession", suomeksi junaobsessio eli junapakko, joka on suhteellisen yleinen obsessio miespuolisilla asperger-oireyhtymässä. Toiset juuttuvat ja kiinostuvat pienistä esineistä. Tytöillä yleisiä as-obsessioita ovat "horse obsession" ja "book obsession" eli itsepintainen pakko keskittyä hevosiin ja kirjoihin. Kirjoihin innostunut ihminen viihtyy kirjakaupoissa ja kirjastoissa. Monilla as-henkilöillä voi ulla useita yhtäaikaisia tai ajallisesti peräkkäisiä obsessioita ja kiinnostuksen kohteita.

Juuttuminen detaljeihin eli yksityiskohtiin (kuten jarrupaloihin) on kaikki kaikessa, jopa elämän tärkein asia. Samalla he ei ymmärretä, että yleensä ihminen ei ajattele niin, vaan tarkastelee asioita kokonaisuuksien kautta, ottaa huomioon vastakohtia, muutoksia, kehitystä, erilaisuutta mutta myös monimuotoisuutta elämässä, samanlaisuutta, samanvertaisuutta ja löytää yhteenkuuluvuutta johonkin ryhmään. Toisin sanoaen ei näe asioita mustavalkoisesti.

Mitä kapeammaksi näkökannat kapenevat kohti pelkkiä yksityiskohtia, sitä mustavalkoisemmaksi elämä muuttuu. Eräänlaista putkinäköä elämään. Esimerkiksi Viron rullaluistelu voi muodostua ainoaksi mustavalkoiseksi näkökulmaksi. Silloin ei enää nähdä kulman taakse. Juututaan vaan yhteen asiaan ja näkökohtaan. Detaljiin ja detaljeihin. Putken toisessa päässä näkyy valoa, mutta tämä valo loistaa yhdestä tietystä maasta, vain Virosta, vieläpä vain rullaluistelusta, joka on murto-osa Viron kaikkea urheilua.

Detaljit valtaavat mielen. Rullaluistelu on detaljeja, yksityiskohtia, pikkuesineitä, henkilöitä, nimiä, aikoja, lisenssejä, numeroita, aikoja, tilastoja, kilpailuja, tapahtumia, pelkästään yksityiskohtia, joiden merkitys saattaa kasvaa painoarvoaan huomattavasti suuremmaksi rullaluistelun kokonaisuudessa. Kun detaljit vallitsevat mielessä, ajatus on suuntautunut pakostikin vain menneeseen, vain tapahtuneeseen. Rullaluisteluun liikunnallisesti suuntautunut katsoo enemmän tulevaisuuteen, suunnittelee harrastuksensa konkreettista kulkua eteenpäin.

Kuten junaobsessiossa juna-ajoista kiinnostunut henkilö ei ole kiinnostunut itse junista laajempana ilmiönä tai ammattina, samoin rullaluisteluun innostunut ei ole kiinnostunut itse lenkkeilystä tai kuntoilusta. Häntä ei kiinnosta laji laajempana ilmiönä ja toimintana. Hän ei ole itse kiinnostunut luistelusta vaan ainoastaan yksityiskohdista kuten tuloksista, välineistä, keskustelusta, kirjoittamisesta jne. Siksi hänelle riittää pelkkä netti kanavana rullaluistelumaailmaan. Netti tarjoaa kaikki yksityiskohdat ja tiedot, jotka hän haluaa. Tässä muodossa rullaluistelu on nettiurheilua. Lukemista ja kirjoittamista eri palstoille. Foorumien ja blogien rakentamista sekä foorumeille kirjoittamista.

Lisäksi karkeamotorinen taito rullaluistelussa on liian vaikeaa opittavaksi, joten netti on erittäin sopiva henkilölle, joka innostuu rullaluistelusta. Polkupyöräily on tasapainovaatimuksiltaan samanlainen vaikeasti opittäva liikuntamuoto as-henkilölle.

Hienomotrisesti kirjoittaminen näppäimistöllä onnistuu erittäin hyvin. As-henkilöt ovat kertoneet eri yhteyksissä, että he pystyvät kirjoittamaan ajatuksen nopeudella näppäimistöltä. Vauhti voi nousta jopa tuhansiin lyönteihin minuutissa!Näppäimistö muodostaa ilmeisesti selkeän kirjoitusalustan, jossa kaikki merkistö on selkeä ja kirjaimet ovat valmiina näkyvillä, joten niitä voidaan manipuloida yksinkertaisesti painamalla. Käsin kynällä kirjoittaminen on taas huomattavan vaikeaa.

Kirjoittaminen tietokoneella soveltuu as-henkilölle erittäin hyvin! Silloin on helppo kiinnostua digitaalisesti netistä ja sen tarjoamista harrastuksista (kuten rullaluistelusta) kirjoittelemalla foorumeihin. Erittäin nopealla kirjoitustaidolla voi päivittäin kirjoittaa erittäin paljon ja osallistua ahkerasti netin foorumeihin.

Joo, oon käyny Virossa pariin otteeseen ja mukavia kilpailuja nuo olivat, nykyään varmaan väkimäärä on kasvanut vielä isommaksi mitä muutama vuosi takaperin oli. Eli Virossa toi innostus on huimaa. Mitenköhän siellä nuorten sarjoissa mahtaa väkeä riittää? Tietääkö joku onko Virossa muuten ratoja alettu kans rakentamaan?

Olitko itse paikan päällä? Kirjoitat asiasta vasta paljon sen jälkeen kun asia uutisoitiin mediassa, mm. netissä. Foxin sivulla asia esitettiin asiallisesti ja siististi heti seuraavana päivänä. Siinä oli jopa lyhyt seloste, mitä todella tapahtui paikan päällä. On sekin hyvää suomalaista rullaluistelukulttuuria. On se myönteistä, että harrastajat tuovat esille kilpailutapahtumia myös tällä palstalla, joka on oikeastaan ainoa rullaluistelusivusto muutaman hienon rullaluistelublogin ohella, jossa rullaluistelua voi esitellä Suomessa.

Kirjoitustyylisi on hyökkäävä ja suomalaista rullaluistelua panetteleva. Jos itse luistelisit paikalla, olisit taatusti sopuisampi ja ystävällisempi. Mutta jos kirjoittelet vain uutis- tai nettiperustalta, voit tietysti laukoa ilmaan mitä vaan ilman vastuunkantoa tekemisitäsi, itsestäsi muutenkin ja muista lajin parissa touhuavista. Ota huomioon, että harrastajille tämä laji on kuitenkin rakas laji. Ne jotka osallistuvat tapahtumiin ja kilpailuihin, purkavat tarmonsa jo kilpakentillä. Ei jää tosiaan pahaa agree jäljelle kaiken maailman palstoille purettavaksi. Ja ketä se hyödyttää? Ketä yrität kammeta noilla heitoillasi. Kampeat heitoillasi vain Suomen rullaluistelua. Yksi potentiaalinen foorumi, jossa rullaluistelua voitaisiin esittää positiivisessa valossa, olisi tämä palsta. Ota huomioon se todella todella vakavasti.

Olet oikeassa, että hieno kilpailu tuo Tarton maraton, mahtava määrä osanottajia ja suomalaisetkin ovat esiintyneet edukseen tai ainakin odotetusti naapurimaassa. Ajat olivat kansallista Suomi-Viro-tasoa mielestäni. En tiedä tunnelmasta, koska en ollu paikan päällä, mutta nettisurffailun perusteella rullaluisteluinnostus on selvästi parempi kuin Suomessa. Kuvien perusteella maalialueet ovat huolellisesti rakennettuja, liike-elämä mukana reunamainosten perusteella arvioiden.

Seuraava kuva ehkä kertoo jotain. Hyvin rakennettu maalialue, selvästi kansainvälistä tasoa. En nyt kuitenkaan vertailisi maalialueen perusteella Keski-Eurooppaan tässä yhteydessä. Ero on Keski-Eurooppaan on niin suuri, että jo pohjoisen sijainnin vuoksi ja väestöpohjan perusteella Virolla ja Suomella on mahdoton ero kiinnikurottavana. Osanottajamäärä antaa lupauksia tietysti Viron rullaluistelun tulevaisuudesta. Mutta vielä puhutaan vasta tulevaisuudesta.

http://3.bp.blogspot.com/_4-7U-PZTlRQ/SoBynUdPPQI/AAAAAAAAA_k/CEshXnCqyD0/s1600-h/IMG_9996.JPG

Aloitetaan rullaluistelukulttuurin parantaminen sitten tästä palstasta. Varmasti tämä palsta on karkottanut paljon osanottajia tapahtumista. Kirjoittajilta puuttuu välillä itsekritiikki kokonaan. Miksi tähän ei saada mitään korjausta? Pitäisi varmasti jokaisen sitten parantaa kulttuuria omalta kohdaltaan niin kirjoituksissaan kuin varsinaisessa toiminnassa seuroissa ja kilpailuissa.

Ovatko kaikki rullaluistelijat jotain ihme kukkakeppi-hintelä-hinaajia kun 36 km pyrähdystäkin pitää kutsua maratoniksi?
Palstan kirjoituksista päätelleen koko konkkaronkka vetää täysiä ilman kypärää ja jarrupaloja...