kirjoitella aina voi,

Jep, ihan samaa mieltä. Monen kanssa voi kirjoitella kovinkin luontevasti ja mukavia juttuja, mutta livenä homma ei sitten toimikaan lainkaan.

Olin ennen sitä mieltä, että on parempi kirjoitella ensin pitkään ja tutustua siten. Tapaaminen vasta sitten. Nyt olen ihan eri mieltä. En suostu enää kirjoittelemaan kuukausikaupalla, vaan tapaaminen täytyy sopia melko nopeasti. Ei sentään ensimmäisten viestien jälkeen, mutta melko nopeasti, jos profiilit kiinnostavat molempia, tyyppi tuntuu täysjärkiseltä ja tapaaminen onnistuu.

Syynä mieleni muuttumiselle on naisten käytös ja tuo kemioiden puuttuminen. Kirjoittelin pitkään joidenkin naisten kanssa, mutta moni heistä katosi yhtäkkiä mitään ilmoittamatta. Tuli sellainen olo, että oli vain tuhlannut aikaansa naisien kanssa, jotka eivät arvostaneet sen vertaa että olisivat ilmoittaneet että ovat löytäneet toisen, tai ettei kiinnosta enää kirjoitella. Hävisivät vaan. Sitten oli niitä joiden kanssa kirjoittelu sujui mainiosti, mutta yksien livetreffien jälkeen huomasi ettei oikeasta suhteesta mitään tulisikaan. Turhaa ajanhukkaa, tai ihan mukavia naisiahan he olivat, kavereina.
Tosin tuollainen ystävyyskään ei yleensä kauaa kestä. Kun huomataan ettei toisesta ole kuin kaveriksi, niin homma vähän lässähtää. Kirjoitellaan ehkä vielä ihan kaveripohjalta, mutta kun toinen löytää sen oikeasti kiinnostavan kumppanin, niin kirjoittelu loppuu. Siksi täältä ei kannata mitään kavereita etsiä.

Jokainen toimii tietysti tavallaan. Toinen tykkää kirjoitella pitkään toinen tavata heti. Itselläni mielipide tosiaan muuttui ajan myötä. Nykyään treffit melko nopealla aikataululla, ettei tuhlata toistemme aikaa. Sitä paitsi ne mahdolliset pakitkaan eivät tunnu läheskään niin pahalta, jos ei ole vielä ehtinyt ihastumaan siihen mielikuvaan, jonka on kirjoittelun perusteella muodostanut. Todetaan vaan yhdessä ettei taida tulla mitään, toivotetaan hyvät jatkot ja jatketaan etsimistä.