Itsepäinen mies

Menisit nyt vaan peilin eteen, mieluummin heti aamulla.

sun käsityksesi itsepäisestä..? Hah! No, en sano, että olisit kohtuuton (tietämättä asioiden kaikkia laitoja), mutta vaikuttaa siltä, että miehesi on kyllästynyt vikinääsi ja huomionkipeyteesi? "Ylpeä ja itsepäinen" kun ei tanssi sinun pillisi mukaan..? Miksi pitäisi, jossei tunnu siltä? Voi olla, että kiusaa sinua ihan tahallaan, kun tietää, miten herkästi hiillyt, kun vinkumisesi torjutaan...
Eipä siinä mitään, laita kova kovaa vasten. Käännä selkä, pieraise ja jatka uniasi, kun seuravan kerran hinkuu aamupanoa ; ole kodissanne kuin häntä ei olisikaan. Kyllä routa porsaan kotiin aja. Ja jollei aja, seuraavaksi voit alkaa miettiä, onko ne työasiat oikeasti työasioita vai onko jossain muuta tekeillä...

Olisikohan niin, että mies ei rakasta sinua tai välitä sinusta. Hänelle olet seksikone, et muuta. Et kertonut kunnolla taustoja, onko tätä ollut aina vai kauanko.

Vaikea sanoa, oletko liian kärsimätön vai miehesi liian itsekäs. Itsepäisyys ja itsekkyys on eri asia ja miehesi vaikuttaa enemmän itsekkäältä eli omat tarpeet ensin ja sitten vasta toisten tarpeet.

Onko sinulla töitä ja harrastuksia? Onko miehesi introvertti ja sinä ekstrovertti? Tällainen pari ei yleensä kestä yhdessä, koska hän kaipaa rauhaa ja sinä kaipaat hänen mielestään keskustelua koko ajan ja viet hänen energiaansa. Jos miehesi kaipaa rauhaa ja sinä aina häiritset häntä, hän varmaan alkaa miettimään avioeroa ja etsimään rauhallisempaa naista.

En oikein edes ymmärrä, että miten teillä ei keskustella asioista, vaan nostetaan riita, jos ollaan eri mieltä. Ihan kuin kahden lapsen avioliitto. Jos välillänne ei toimi keskusteluyhteys, ei teidän avioliittonne tule kestämään kauan. Parisuhdeterapia voisi auttaa ymmärtämään toista, mutta jos olette kovin erilaisia, niin ette koskaan täysin ymmärrä toisianne.

Totean saman kuin aiemmatkin vastaajat, että kuvailet tilannettanne melko suppeasti ja vastaukset ovat pitkälle arvailua.

Minä pohdin onko miehesi vallanhaluinen? Millainen hänen vanhempiensa suhde oli, koska miehesi täyttää hyvin perinteisen mallin tekemällä kovasti töitä ja saattaa tulla hyvin toimeen muiden miesten kanssa, mutta oman vaimon tunteminen perustuu melko peruskuvioihin eli seksiin sekä jonkinlaiseen "vastuuseen" olla perheen aivot?

Miehesi saattaa myös olla niitä tyyppejä,jotka käsittävät asiat käytännön kautta ja kuten jo osa sinulle vastasi toimi, äläkä selitä. Olet kyllä oikeassa, mutta miehesi vaikuttaisi kokevan olonsa avuttomaksi ja taitamattomaksi sinulle tutussa aihepiirissä tunteissa ja hellyydessä, joten tee aloite. Anna sinä hänelle hellyyttä ja juttele mukavia, mutta tee se niin ettei sinua ala ärsyttämään hänen reaktionsa. Sen vuoksi pitäisi olla sitä ns omaa elämää, joka virkistää ja rentouttaa sinua ja osaat kohauttaa olkapäitäsi miehesi äksyilylle. Hidaskin ukko huomaa joku päivä, että hetkonen, missäs se muija on kun ei kuulu tuttua purputusta taustalta. Pian te kinaatte mikset ole koskaan kotona....

Jos vaimo on tyytymätön, mies kuvittelee että se johtuu siitä ettei hän tienaa tarpeeksi. Tämä johtaa siihen että mies tekee kahta kauheammin töitä, jotta saisi naisensa tyytyväiseksi. Jos nainen kaikesta huolimatta on edelleen tyytymätön, ei mies pysty tätä käsittelemään, koska hänellä ei ole ratkaisua tähän. Miehen tärkein tavoite ja kunnia-asia parisuhteessa on tehdä vaimo onnelliseksi. Kerropa sille miehellesi miten paljon arvostat hänen raatamistaan perheensä hyväksi ja tämän jälkeen voit alkaa ehdottamaan että vähempikin riittäisi ja olisi kiva jos hän olisi enemmän perheen kanssa jne....

Miehen täytyy saada tuntea että hänen työtään perheen elannon eteen arvostetaan.

Luepa John Grayn kirja Mars ja venus ikuisesti yhdessä. Kertoo juuri tästä ongelmasta ja on pelastanut monet avioliitot. Kirja opettaa miehiä ja naisia ymmärtämään toisiaan ja miksi miehet ja naiset reagoivat tietyllä tavalla tiettyihin asioihin ja mitkä alkukantaiset vietit määräävät ihmisen toimintaa vielä tänäkin päivänä.

Parisuhteet ovat yleesä kahden kauppa. On kuitenkin edetty seurustelussa niin että katsottu toinen hyväksi elää kumppanina rinnalla, miksi muuten menisi naimisiin? Avioliittoon kuuluu kummankin tunteiden huomiointi oli väsynyt tai ei ja parisuhteessa pitäisi pystyä keskustelemaan ja sanomaan suoraan'' kulta nyt en jaksa kun on stressiä'' eikä käyttäytyä moukkamaisesti toista kohtaan olemalla hiljaa tai ajatella omaa napaa tuijottaen. Suhde joka perustuu luottamukseen ja asenteeseen olla se mitä on ja hyväksyy itsensä niin silloin puhutaan aidosta rakkaudesta. Kaikki suhteet joissa käytetään valtaa toiseen mm. mökötys, ymmärtämättömyys, fyysinen/henkinen vapauden riisto, uhkailu on kaikkea muuta kuin rakkautta.

Jos Liitto/suhde menee siihen, että täytyy miettiä onko toiselle tärkeä epäillä toisen rakkauden motiivia ja kinuta läheisyyttä saamatta vastinetta niin suhde ei ole taerveellä pohjalla. Jos toista rakastaa tunteella ja sydämellä niin kaikki tapahtuu itsestään selvästi ja jos riitoja tulee niin niistä voi keskustella rakentavasti ja löytää yhdessä se kultainen keskitie. Kaikki vaan menee nykyään siinä ensihetken huumassa ajatellen, että toinen ihminen täydentää elämäni ja en ole onnellinen silloin kun en saa vastakaikua onnellisuudelleni.
Tiettyyn pisteeseen kannattaa antautua suhteelle täysin, mutta jos se antaminen on vain yksipuolista jatkuvasti niin silloin kannattaa miettiä onko se suhde perustunut muuhun kuin rakkauteen. Ajatella itseään että haluaako toimia sellaisessa suhteessa? Oman itsesi kuuntelu on parasta, koska ketään ei voi muuttaa mielesä mukaisesti vaan itsensä asennetta voi ja mennä sen ajatelman mukaisesti etiäpäin :)