Kerrankin tunsin loytaneeni Elamani Miehen, Miehen johon Luottaa. Miehen jonka kanssa pystyin puhumaan kaikesta. Kerroin hanelle existani ja kuinka paljon minuun sattui. Sattui ne kaikki valheet, kuinka inhosin valehtelua! Han ymmarsi ja kuunteli, ei hoputtanut. Ja mina tyhma menin ja rakastuin! Ja taas kerran sain sarjetyn sydamen... Mutta minkas sille voi kun on niin sinisilmainen, vai voiko?
Han kertoi loytaneensa uuden. Olivat olleet "yhdessa" jo muutaman viikon. Tietamattani tama uusikin oli ollut samoissa partyissa. Talla kertaa mina olin jaanyt yoksi, han myohemmin. Meilla meni jo aiemmin huonosti. Emme olleet enaa "virallisesti" yhdessa. Tunteet eivat olleet kuitenkaan havinneet. Han halusi jatkaa, mina tarvitsin aikaa miettia.
Kun han kertoi uudesta, han sanoi ettei tuntenut meidan olevan enaa yhdessa, siksi ei tuntenut syyllisyytta. Kertoi uudelle, ettei meidan valilla ole enaa mitaan. Ja han sai minut tuntemaan syyllisyytta siita etta olin halunnut breikin! Siita etta olin ollut niin viilea!
Han sanoi ymmartavansa tarvitsevani aikaa miettia. Kaikki ne puhelut, pitkat juttelutuokiot yhdessa. Ja kokoajan han oli tapaillut toista! Ja kokoajan han oli antanut ymmartaa haluavansa olla kanssani!
Enaa en edes tieda mita tunnen. Kuinka voin enaa kohdata edes hanen, meidan kavereita, jotka kokoajan tiesivat kaikesta? Tunnen itseni narutetuksi, pieniksi paloiksi silputuksi.. Nyt vasta tajuan ne vihjeet joita sain hanen kavereiltaan, mutta joita en kuunnellut. Hanen tekosyyt, vastaamattomat puhelut, jopa uudet vaatteet! Miksi sita ei silloin ajatellut? Olin niin omissa maailmoissani, omissa murheissani.
Ja silti tiedan ettei han kertonut koko totuutta. Totuutta milloin he tapasivat, harrastivat ensinmaista kertaa seksia, kuka han on niista mukavista kavereista, joiden kanssa tulin niin hyvin toimeen. Ja mina kun olin iloinen siita miten han tuli toimeen kavereitteni kanssa ja miten minut otettiin niin hyvin vastaan hanen kaveripiirissaan.
Enaa minussa ei ole paljon voimia jaljella. Sen verran kuitenkin, etta aion saada hanet kasvotusteseinaa vasten kertomaan koko totuuden, mitaan unohtamatta. Enaa mikaan ei voi satuttaa, olen jo aivan palasina. Tarvitsen kuitenkin totuuden jotta voisin jatkaa eteenpain.
Han kertoi loytaneensa uuden. Olivat olleet "yhdessa" jo muutaman viikon. Tietamattani tama uusikin oli ollut samoissa partyissa. Talla kertaa mina olin jaanyt yoksi, han myohemmin. Meilla meni jo aiemmin huonosti. Emme olleet enaa "virallisesti" yhdessa. Tunteet eivat olleet kuitenkaan havinneet. Han halusi jatkaa, mina tarvitsin aikaa miettia.
Kun han kertoi uudesta, han sanoi ettei tuntenut meidan olevan enaa yhdessa, siksi ei tuntenut syyllisyytta. Kertoi uudelle, ettei meidan valilla ole enaa mitaan. Ja han sai minut tuntemaan syyllisyytta siita etta olin halunnut breikin! Siita etta olin ollut niin viilea!
Han sanoi ymmartavansa tarvitsevani aikaa miettia. Kaikki ne puhelut, pitkat juttelutuokiot yhdessa. Ja kokoajan han oli tapaillut toista! Ja kokoajan han oli antanut ymmartaa haluavansa olla kanssani!
Enaa en edes tieda mita tunnen. Kuinka voin enaa kohdata edes hanen, meidan kavereita, jotka kokoajan tiesivat kaikesta? Tunnen itseni narutetuksi, pieniksi paloiksi silputuksi.. Nyt vasta tajuan ne vihjeet joita sain hanen kavereiltaan, mutta joita en kuunnellut. Hanen tekosyyt, vastaamattomat puhelut, jopa uudet vaatteet! Miksi sita ei silloin ajatellut? Olin niin omissa maailmoissani, omissa murheissani.
Ja silti tiedan ettei han kertonut koko totuutta. Totuutta milloin he tapasivat, harrastivat ensinmaista kertaa seksia, kuka han on niista mukavista kavereista, joiden kanssa tulin niin hyvin toimeen. Ja mina kun olin iloinen siita miten han tuli toimeen kavereitteni kanssa ja miten minut otettiin niin hyvin vastaan hanen kaveripiirissaan.
Enaa minussa ei ole paljon voimia jaljella. Sen verran kuitenkin, etta aion saada hanet kasvotusteseinaa vasten kertomaan koko totuuden, mitaan unohtamatta. Enaa mikaan ei voi satuttaa, olen jo aivan palasina. Tarvitsen kuitenkin totuuden jotta voisin jatkaa eteenpain.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Joo, kyllä on meissä miehissäkin kusipäitä joukossa. Ei kannata tuhlata energiaa enää tippaakaan siihen ukkoon. Ei se kuitenkaan kerro koko totuutta. Eli ei mitään yhteydenottoa koko ukkoon. Sehän vaan imarelee sitä kun petetty ex vieläkin yrittää roikkua siinä.
Ei muuta eteenpäin :-).
Hei!
Parasta että annat vaan olla...
Jos se lähti toisen luo niin se tarkoitta ettei se rakasta, eikä koskaan ole rakastanutkaan sinua. Miksi pitäisi edes selvittää sellaisen ihmisen kanssa mitään joka ei välitä, siitä ei seuraa muuta kuin lisää harmia sinulle... älä vajoa alas, pysy lujana.
Ajan myötä tajuat ja naurat... varmastikin mietit miksi en sanonut sille sitä ja tätä. :)
vaikka kuinka haluaisitkin häntä takaisin niin siitä ei tulisi enää mitään.
Kyl tulee päivä jolloin olet todella onnellinen, kunhan muistat olla hyvä ihminen jopa niille jotka kohtelevat sinua huonosti.
KÄRSIMYKSIEN KAUTTA ONNELLISUUTEEN.