Kaikki samanlaisia?

kannattai jättää tollanen mies joka käy käsiksi ja nimittelee !!
ei kaikki miehet todellakaan oo samanlaisia.vaan suurin osa on tosi helliä eivätkä iki maailmassa koskisi naiseen.

Vuosia avioliitossa olleena ja myös toisinaan on riideltykin, mutta koskaan en ole vaimoani huoritellut, enkä käyttänyt fyysistä väkivaltaa missään muodossa, sillä minusta fyysien ylivoiman hyväksi käyttö on raukkamaista riita tilanteissa, kyllä sanan säilällä pitää selvitä.
Tuskin riitaa syntyykään, jos joku asia ei ärsytä kunpaakaan osapuolta.
Ehkä miehesi ei pärjää sinulle sanan voimalla, mutta silloinkin fysiikan käyttö on tuomittavaa.

naisen on olla yksin kuin miehen kanssa joka rikkoo naisen itseluottamuksen nimittelyllä ja luottamuksen lyönneillään.
Minua on isäni ja ex:ni lyönyt ja kesti kauan ennen kuin opin luottamaan nykyiseen...jos vieläkään ihan täysin siinä asiassa:/

voiman käyttö on AINA todiste henkisten voimien puutteesta parisuhteessa.Siinä asiassa ei ole tilaa minkäänlaisille selityksille kummallakaan osapuolella.Kukaan ei ole niin tärkeä ettei siitä voi erota ilman nyrkkipeliä.Sinä et ole poikkeus.

Huorittelu jatkuu, mutta läpsiminen muuttuu kovakouraisemmaksi, kunnes tulee kunnolla turpaan. Sitten heräätkin sairaalassa ja seuraavaksi pääsevät sukulaiset hautajaisiin. Se on kaava.

Aivan samanlainen kuin oma mieheni JOSKUS riidellessä, mutta on pahoillaan jälkeenpäin ja kyllä minä anteeksi annan. Muuten on ihana mies vikoineen päivineen, joten eroa en moisen vuoksi tahdo, sillä ei töniminen on vain pelottelua eikä satuttamista.

Mies myös väittää, että kenenkään muun kanssa ei toimi näin. No, ei varmaankaan koska tälläistä tapahtuu vain todella läheisissä suhteissa siis yhdessäasuessa. Kavereille ja ystävien kanssa ei olla koskaan niin läheisissä väleissä että kaikki huonot puolet heille paljastuisi.

Jos asia sinua painaa, niin neuvoisin sinua juttelemaan miehesi kanssa ilman syyttelyä. Sano vaikka että sinusta tuntuu pahalta kun hän tönii riitatilanteessa ja haukkuu sinua huoraksi, että se todella satuttaa.

..nimi, millä naista haukutaan on huora.

itse puin järkyn minarin päälle yhden huorittelun jälkeen ja "lähdin myymään itseäni", siis leikisti.

ukko ei päästänyt eteistä pidemmälle, hävetti niin omasta puolestaan. se juttu on nyt ohi, mutta jälkeenpäin naurattaa tuo daramatisointi.

Joo-o...
Omalla tavallani ymmärän jos hermostuksissaan kiinni käy, tai sanomasi mukaan "sohvalle roiskasee".
Itse olen elänyt avoliitossa vuodenpäivät, ja myönnän välillä aiheuttaneeni selkäsaunani, ns."ansainneeni" sen..

Jokatapauksessa jatkuvaa riitaa ei jaksa kukaan.
Meillä tilanne muuttunut sellaiseksi että olen oppinut välttämään tappeluja pysymällä itse hiljaa.
Se ei kuitenkaan auta, vaan mies hakemalla hakee aiheen tappeluun, ja huorittelu yms. alkaa aina uudelleen.

Olen aikani antanut anteeksi (kiinnikäymistä myöden), ja ajatellut että tilanne vielä muuttuisi.

Pahempaan menee, ja tänään tekemäni päätös pitää.
-On raskasta tehdä päätös lähtemisestä, varsinkin kun kaikki hyvin ollessaan on TODELLA hyvin.
Rakastan miestä valtavasti, mutta täällä (ainakin näiden tietojen mukaan) eletään vain kerran.

En aijo jäädä "uskomaan ja toivomaan" kun tiedän lopputuloksen jo etukäteen.

Alan elämään täst edes itselleni.
Toivon sinullekin voimia!
Ja muista ettei kaikkea pidä kestää!!!!!!

Meillä oli exäni kanssa samanlainen alku.
Huorittelua, tönimistä, tavaroiden paiskomista.
Tilanne paheni kerta kerralta, lopulta hän
heitteli minua kaakeleilla, pyöritteli autotallin lattialla ja mukiloi. Olin kusipää huora, yms.
kaunista. Yritin vielä setviä tilannetta, hän
hankkiutua hoitoon, eipä paljon kannattanut.
Sain lopulta paniikkihäiriön, ja nyt sain nykäistyä itseni kokonaan irti.
Kiitos lyömättömän linjan mukavan tyypin joka
sai minut vakuuttuneeksi että tämmöinen
lyhentää elinikää. Tavalla tai toisella.
Mieti siis kannattaako jatkaa ??
Voimia päätöksentekoon!