Eli naimisiin oltaisiin menossa ja kiire meinaa tulla kun 9.9 haluttaisiin se viralliseksi. Seuraavan tekstin löysin maistraatin sivuilta, mutta jäi hieman epäselväksi kohta; apostille-vahvistus (mistä/ mihin sellaisen saa? henkilö joka meitä on auttanut asian hoitamisessa kertoi, että korvaavana siviilisäätytodituksena toimii kaksi henkilöä, jotka tuntee kihlaparin, ja todistavat että kumpikaan ei ole tahoillaan naimisissa- kun miehellä ei ole vast. paperia olemassa). Kokemuksia?
#Ulkomaalaisen/ulkomaalaisten esteiden tutkinta
* avioliiton esteet tutkitaan Suomen lain mukaan jos toinen kihlakumppani on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa
* muissa tapauksissa heidän on ennen vihkimistä jätettävä esteiden tutkijalle todistus kotimaansa viranomaisilta, jossa osoitetaan, että suunnitellulle avioliitolle ei ole esteitä
* ulkomaalainen kihlakumppani tarvitsee Suomessa solmittavaa avioliittoa varten henkilöllisyystodistuksen (yli 18 vuoden ikä), todistuksen siviilisäädystään (naimaton, eronnut, leski) sekä Apostille-vahvistuksen em. todistuselle. Apostillen saa usein julkista notaaria vastaavalta viranomaiselta. Kirkollista vihkimistä varten tarvitaan lisäksi todistus kristilliseen kirkko- tai uskontokuntaan kuulumisesta.
* poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat Pohjoismaiden viranomaisten myöntämät todistukset#
Pyyntö avioliiton esteiden tutkintaa varten meillä on jo valmiina täytettynä, jos heti maanantaina sen veisi maistraattiin. Mutta tarvitsemmeko sinne jotain muutakin mukaan?
Mies on siis irakista, asunut yli vuoden suomessa, oleskelulupaa ei ole vielä myönnetty.
Ps. Ja nyt en kaipaa minkäänlaisia saarnoja, naimisiin mennään, piste! :o)
#Ulkomaalaisen/ulkomaalaisten esteiden tutkinta
* avioliiton esteet tutkitaan Suomen lain mukaan jos toinen kihlakumppani on Suomen kansalainen tai hänellä on asuinpaikka Suomessa
* muissa tapauksissa heidän on ennen vihkimistä jätettävä esteiden tutkijalle todistus kotimaansa viranomaisilta, jossa osoitetaan, että suunnitellulle avioliitolle ei ole esteitä
* ulkomaalainen kihlakumppani tarvitsee Suomessa solmittavaa avioliittoa varten henkilöllisyystodistuksen (yli 18 vuoden ikä), todistuksen siviilisäädystään (naimaton, eronnut, leski) sekä Apostille-vahvistuksen em. todistuselle. Apostillen saa usein julkista notaaria vastaavalta viranomaiselta. Kirkollista vihkimistä varten tarvitaan lisäksi todistus kristilliseen kirkko- tai uskontokuntaan kuulumisesta.
* poikkeuksen tähän sääntöön muodostavat Pohjoismaiden viranomaisten myöntämät todistukset#
Pyyntö avioliiton esteiden tutkintaa varten meillä on jo valmiina täytettynä, jos heti maanantaina sen veisi maistraattiin. Mutta tarvitsemmeko sinne jotain muutakin mukaan?
Mies on siis irakista, asunut yli vuoden suomessa, oleskelulupaa ei ole vielä myönnetty.
Ps. Ja nyt en kaipaa minkäänlaisia saarnoja, naimisiin mennään, piste! :o)
Vastaukset 6
Vanhimmat
On kyllä pakko siltikin ilmaista epäilykseni....
Vuosi Suomessa on todella lyhyt aika. En usko että tapasitte sitä ennen, korjaa jos olen väärässä..
Tunnen paljon irakilaisia turvapaikanhakijoita työni puolesta. Jos ulkomaalaisen kanssa on naimisiin menossa, ei paljon "haastavampaa" aviomiestä voisi löytää kuin irakilaisen. Erityisesti jos on vielä kurdi.
Varmasti miehesi tuntuu juuri nyt ihanalta ja sopivalta sinulle, mutta vaikka kuinka oikealta tuntuu, kannatta silti miettiä, onko pakko noin nopeasti mennä naimisiin. Kannattaa ensin tutustua kunnolla useampi vuosi. Jos ei mistään muusta syystä, niin ainakin siitä yksinkertaisesta syystä, että kiirehtiminen ei millekään taholle voi näyttää hyvältä - ystäville, sukulaisille, tuttaville, migrin viranomaisille....
Itse ainakin ajattelisin, että ulkomaalaisen ottaminen puolisoksi aiheuttaa muutenkin ihan tarpeeksi vastalauseita vaikka olisi pitkäänkin seurustellut, miksipä et siis voisi odottaa ja näyttää ITSELLESI ja muille, että mies menisi kanssasi mielellään naimisiin vielä senkin jälkeen, kun oleskelulupa on jo olemassa.
Jos vähän lokeroidaan ja yleistetään, niin irakilaiset osaavat halutessaan olla kovinkin fiksuja, filmaattisia ja kohteliaita. Heidän puhetyylinsä on kovasti pohjois-eurooppalaiseen verrattuna erilainen, symboliset rakkaudenilmaisut ja romanttiset metaforat saavat naisen kuin naisen pään pyörälle, kuin myös ylikorostuva miehisyys ja oman puolison suojeleminen, joka varmasti ensin on kovin hellyyttävää. Myöhemmin kuitenkin herkästi menee mustasukkaisuuden ja alistamisen puoleen... Kovia ovat myös valehtelemaan eivätkä ikinä näe itsessään mitään vikaa. Muslimien kulttuuriin ei kuulu itsekritiikki.
MIKSI et odottaisi? Onko muita perusteluja kuin "hauska" hääpäivämäärä? No en kyllä numeron takia itse naimisiin kiirehtisi.
Ps: Työni takia olen vähän erilaisessa asemassa kuin te tyttöystävät tai vaimokkeet. Minä kuulen usein vähän erilaisen totuuden ja näen aivan erilaisia miehiä kuin moni ruusunpunaisissa laseissa kulkeva..
PPS: Olen pahoillani että en osaa vastata itse kysymyksiisi.
aineksia tuo ap:n teksti oli täynnä.
Minäkin olen kuullut ja nähnyt monta monikulttuurista tarinaa. Harvoin kuitenkaan vuosisadan rakkaustarinaa.
no jopas.. Kurjaa että sulla on noin huono kuva kurdeista. Tosin, pitää isolta osin paikkansa, olen minäki miehen kavereita katsellut.. Mutta on niissä hyviäkin tyyppejä, pitää vaan valita tarkkaan. JA, minusta se ajankohta milloin avioituu jonkun kanssa, on se sitten suomalainen tai ulkomaalainen, on ihan parin oma ratkaisu. Menin minäkin aikoinaan naimisiin nopeasti, kurdikulttuurin mukaisesti 4kk jälkeen. Ollaan oltu naimisissa kaks vuotta, enkä ole kertaakaan joutunut katumaan tai edes miettimään että oliko tämä fiksua. Rakkautta riittää edelleen, ei mitään alistamista tai pettämistä.. Toisinaan juu törmää tuohon että mies ei itse mielestään tee mitään väärää ikinä, mutta sellaisia miehet nyt vaan ovat (ainakin minun kokemuksen mukaan). Itseäni henkilökohtasesti ei kiinnosta pätkääkää, mitä tuttavat tai perhe tai migri tai kukaa muukaan ajattelee mein avioliitosta! Se on yksityisasia, josta korkeintaa joku migri saa kysellä jos haluaa aikaansa tuhlata.
Ei mulla muuta, oli vaan pakko kommentoida, että vaikea se on ulkopuolelta katella mikä on oikea ratkaisu tai mikä toimii kenelläkin. Ja että on niitä hyviäki kurdeja, vaik paljon niitä mätiäkin.
"Mutta on niissä hyviäkin tyyppejä, pitää vaan valita tarkkaan..."
Mutta miten valitset tarkkaan, jos menet naimisiin vaikka 4 kk tuntemisen jälkeen? Eikös se silloin ole ihan tuurista kiinni?
juu tuo on kyl siis nii monimutkain juttu.. Meil meni varmaa puoltoista kuukautta ennenku paperit oli selvät. Hmm, eli me saatiin kyllä monen soittokerran jälkeen Irakista se todistus, että hän ei ole siellä naimisissa, ja sitten se piti käännättää Suomeksi. Tulkin määräs maistraatti etsimään suurlähetystön kautta, koska heil ei ollu omil listoil sen kielen tulkkia. Ja sitten se paperi, sen pitäis kiertää siel Irakis eka se paikallinen notaari kirjoittaa semmosen taulukon perheen historiasta, mis näkyy elääkö vanhemmat ja syntymäajat ja sisarukset ja kaikkien sivilisääty, ja sitten notaarin pitäis viedä se jonnee sisäministeriön tapaiseen ja pyytää sisäministeriö varmistamaan että paperi on oikein/oikea, ja sisäministeriöstä vielä Irakin Suomen suurlähetystöön, missä he varmistaa että sillä sisäministeriön hepulla oli oikeus vahvistaa se paperi. Eli pitäis olla kolme leimaa. Noin mein maistraatti sen selitti
Mutta jos tein maistraatti ehdottaa tommostaki ratkasua, että teidät tuntevat vois todistaa sen, niin kuulostaapa helpolle ratkaisulle.. :D :D Kannattais melkei tarttua tilaisuuteen.. Ja, onnea teille!! Mistä päin olette ja minkä ikäsiä? Onko miehesi kurdi vai arabi?