Olen lukenut monia nettiprofiileita ja muutaman naisen olen tavannutkin enkä ole vielä kohdannut naista joka olisi suurin piirtein yhtäläinen ollut profiilinsa kanssa. Ihan uudella silmällä olen oppinut noita ilmoituksia lukemaan.
On siis kaksi vaihtoehtoa. Toinen on se, että valehdellaan tahallaan, mutta jos yritän nyt ajatella hyvää, niin ihmiset ei kai tunne itseään. Huumorintajuinen onkin todellinen mölli ja urheilullinen onkin sohvaperuna, joka toivoisi urheilevansa ja niin edelleen.
Miten on? Miksi ihmiset ei tunne itseään? Eivät katso peiliin. Eivät tiedä, miten erilaisissa tilanteissa todennäköisimmin käyttäytyvät? Eivät tiedä, mitä harrastavat - kertovat jostain, mitä käytännössä eivät kuitenkaan tee, mutta toivoisivat tekevänsä.
Ajattelin vain, että elämme aikaa, jolloin "minä itse" on kaikkein tärkein. Luulisi se oma itse olevan kiinnostava ja tietoisuus itsestä jatkuvan opiskelun alla ja siten itsensä kuvaaminen luulisi olevan helppoa, mutta ei. Toisin näyttää olevan. Esim. jos painaa 130 kiloa, niin itsetietous on niin heikko, että painoksi ilmoitetaan 70 kiloa. Eikö tämä painoasia selviäsi aika helpollakin, jos haluaisi? Todellä hämmentävää tämä tiedottomuus tai suoranainen tajuttomuus.
On siis kaksi vaihtoehtoa. Toinen on se, että valehdellaan tahallaan, mutta jos yritän nyt ajatella hyvää, niin ihmiset ei kai tunne itseään. Huumorintajuinen onkin todellinen mölli ja urheilullinen onkin sohvaperuna, joka toivoisi urheilevansa ja niin edelleen.
Miten on? Miksi ihmiset ei tunne itseään? Eivät katso peiliin. Eivät tiedä, miten erilaisissa tilanteissa todennäköisimmin käyttäytyvät? Eivät tiedä, mitä harrastavat - kertovat jostain, mitä käytännössä eivät kuitenkaan tee, mutta toivoisivat tekevänsä.
Ajattelin vain, että elämme aikaa, jolloin "minä itse" on kaikkein tärkein. Luulisi se oma itse olevan kiinnostava ja tietoisuus itsestä jatkuvan opiskelun alla ja siten itsensä kuvaaminen luulisi olevan helppoa, mutta ei. Toisin näyttää olevan. Esim. jos painaa 130 kiloa, niin itsetietous on niin heikko, että painoksi ilmoitetaan 70 kiloa. Eikö tämä painoasia selviäsi aika helpollakin, jos haluaisi? Todellä hämmentävää tämä tiedottomuus tai suoranainen tajuttomuus.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Netti on täynnä urheilevia menestyjiä joilla on mahtava huumori ja kivitalot,veneet, vähintään tohtorin tutkinnot ja lisäks puvut,salkut sun muut härvelit. Yhteiskunnan kermaa siis. Mutta kun menee tuonne ulos ja oikeaan elämään kummasti kaikki menestyjät ja kerma häviää jonnekin. Löytyy vain tavallisia Tossavaisia. Mutta luonnollistahan se on.. Kansakunnan eliitti kohtaa nykyään nettideitissä?
Deittini ilmestyi paikalle minun mittaisenani, vaikka piti olla kuusi senttiä pitempi. Myöhemmin mitattiin oikein, kun kivenkovaan väitti olevansa sen pituinen kuin profiilissaan luki. Jotenkin vain oli kutistunut! Ja itse olin myös kutistunut pari senttiä nuoruusvuosiltani. Selvisi nyt sekin. Siis me kutistumme vanhetessamme. Kannattaisi aina silloin tällöin tarkistaa se pituus, ettei mene rehellisen ihmisen maine.
Varsinkin tällä sivustilla tuntuu ihmisillä olevan muutenkin niin paljon niitä hopeareunaisia pilviä hipovat kriteerit, joten ehkä osa tuntee itsensä liian mitättömäksi ihan omana itsenään. Joidenkin mielestä sit on vain helpompi "ihan hiukan vain" kaunistella asioita, jotta saisi mielenkiinnon heräämään. Tai sitten osa todellakin on päättänyt kirjoittaa "sitten kun ole siinä unelmasuhteessa.." tai "sitten kun on paljon aikaa ja rahaa, niin..."
Itse en ihmisiä ymmärrä, joten mitäpä minäkään tietäisin. :D
Itsehän en missään vaiheessa ole pahemmin painoarvoa itse tekstille laittanut, kyllä sen luonteen aika hyvin huomee sitten noin muuten jutustellessa. Paremmin kuin enemmän tai vähemmän väkisin väännetyn tekstin kautta.
Onhan tietenkin aina joukossa niitäkin, jotka oikeasti ovat sellaisia kuin ilmoittavatkin olevansa, mutta yritä nyt kaikista näistä tunnistaa nämä tietoiset joukosta.
Ihan samalla tavalla käy sinunkin kanssasi.
Tutustumisessa onnistumiseen vaikuttavat tekijät ovat
- sinun kokemus itsestäsi
- vastapuolen kokemus sinusta
- sinun reakoimeinen toiseen
- vastapuolen reakoiminen sinuun
- sinun etukäteen toisesta muodostama mielikuva (unelma)
- toisen sinusta etukäteen muodostama mielikuva (unelma)
- asiat, jotka sinulle on erityisen tärkeitä toisessa ihmisessä
- asiat, jotka vastapuolelle ovat erityisen tärkeitä toisessa
- oma kyky tajuta, suhde voi olla erittäin tyydyttävä, vaikka toisessa olisikin jokin ärsyttävä juttu - siihen tottuu, ja sitä voi oppia jopa rakastamaan.
- vastapuolen ymmärryksen taso samassa asiassa.
Etukäteen muodostetuista mielikuvista johtuu se, kuinka suuri pettymys tulee olemaan. Niistä on lähinnä vastuussa kukin kuvittelija itse.
Etukäteen muodostetuista mielikuvista ja omista arvostuksen kohteista johtuu yleensä myös se, että joku kokee toisen huijanneen, ja joku toinen treffikumppani voi saman ihmisen kohdalla yllättyä iloisesti.
Huijaamista on tietysti se, jos ilmoittaa olevansa eronnut, ja oikeasti on naimisissa, tai jos ilmoituksessa lukee että lapsia ei ole, mutta oikeasti onkin.
Huijaamisesta ja valehtelemisesta voidaan valitettavasti puhua vain numeeristen arvojen (pituus, lapsien lukumäärä) tai on/off-tilojen kohdalla (naimisissa vai ei). Kaikki muu on mielikuvia ja mielipiteitä (iloinen, huumorintajuinen), jotka ovat aina subjektiivisia, myös sinun kohdallasi.
Mä vasta kävin treffeillä miehen kanssa, joka kirjoittaa kaikenlaista kaunista, ylevää, jaloa ja oikeamielistä omassa ilmoituksessaan. Haluaa "kunnioittaa toista" ja "löytää jotain kaunista".
Mies oli treffeilä mielestäni tosi tökerö. Mies ei hanskannut ollenkaan sitä, että edessä ei ollutkaan se napakymppi, vaan pettymys (puski) ulos tökeryyksinä, jotka voisi tulkita halveksunnaksi, ja jonkin asteiseksi katkeruudeksi. Ikäänkuin minä olisin huijannut hänet treffeille.
Kaunista, todella kaunista. Minäkin olin pettynyt häneen.
Ihminen ei näe omaa käytöstään. Ei tajua omia mokiaan. Eihän se muuten tekisi niistä puoliakaan.
Et sinäkään.
Ajattelin vain tuossa vuodatuksessa jonka aloitin, ettei ihmiset tunne itseään, koska on kai väistämättä kaikille aivan selvää, että jos valehtelee, niin siitä jää hyvin nopeasti kiinni.
Jos sanoo olevansa 175 mutta on 173, se minusta ei ole kauhea synti.
Jos sanoo että on 190 mutta on 185, ei sekään. En minä ainakaan ole pituutta etsimässä.
Mutta jos sanoo olevansa 190 ja 160, niin se on jo valhe.
Samat koskee painoa, koulutusta, lapsia, siviilisäätyä, asuuko yksin vai jonkun kanssa, onko töissä vai työtön.
Mutta jos sanoo, että on huumorintajuinen tai että on iloinen, ja sinä et ole sitä mieltä, se ei ole valehtelua. Sillä näissä on jo liikaa muuttujia mukana. Kuten tuossa ylhäällä lueteltiin. Se että onko toinen huumorintajuinen, on sinun kokemuksesi ja sinun subjektiivinen näkemyksesi, ei absoluuttinen totuus. Siinä ei ole kyse valehtelusta.
minusta jo viiden sentin pituuden heitto valehtelua. jos sanoo, että on 175 ja on 170, niin se on minulle valehtelua, koska olen itse 175 ja ilmoitan selvästi haluavani itseäni pidemmän miehen.
katsoa peiliin ja löysentää pipoa.
Valtaosa suomalaisista aikuisista on ylipainoisia. Miksi juuri sinulle olisi riittäisi se hoikka ja urheilullinen???
Ihmiset ovat epätäydellisiä. Täydellistä etsivän aika on pitkä.
täysin normaalia,kun ihminen yskii tai muuta eli eihän olla esineen kanssa tavatessa.
Ilmeet myös,eli ei pidä heti säikähtää,toinen voi olla ujo,kun naamaa vääntelee,ja ei katso heti silmiin.
Minä saan kuulla ihmisiltä, jotka tuntevata jatkuvasti ihmettelyjä, miten ihmeessä voin olla ykein. Ihmiset, jotka tuntevat minut, pitävät minua ihanana ihmisenä. Olen koulutettu ja ihan järkevissä työtehtävissä. Nettitreffi-ilmoituksen minut houkutteli laittamaan pari ystävää. Takana on jo kohta 50 treffit. Vaan ei ne tuota tulosta.
Olen ihan samaa mieltä, että ujouteni torpedoi kaikki mahdollisuudet. Olen niin jännittynyt ja hermostunut treffeillä, että toisia ei tietenkään tule.
Jos olen painoindeksissä alipainoinen, niin olisi minusta jo melkein huumoria ottaa painoindeksissä ylipainoinen. Sitäpaitsi en minä sitä pullukkaa saisi ajamaan polkupyörällä kanssani edes pientä saaristokierrosta, jossa saman päivän aikana ajetaan 115 kilometriä ja on paljon jyrkkiä ylämäkiä. Joten saan kai valita seurani ihan itse?
Tiedän tietysti sen, että läskit miehet hakee kukkakeppejä ilman, että käsittävät minkälaisesta itsekurista tuo laihuus tulee. Ei ne kukkakepit yleensä viitsi alkaa edes yrittämään sovittamaan omia elintapojaan läskin elämäntapoihin ja alkaa tekemään kahta erilaista ateriaa ja sen sellaista. Joten anteeksi vain jos kaikki laihat ei läskeistä innostu.
seuralle, jonka kelpuutat, ihan itse. Mutta sitten seuraukset, että sellaista seuraa ei löydykään, saa myös kantaa kuin mies. Itsekuria tässäkin suhteessa!
Muutes 115 km/päivä on aika kova matka naiselle. Itse olen hoikka, mutta pisin päivämatka on varmaan 80 km. Tiedän kyllä yhden kaverin, naisen, joka harrastaa pyörämatkoja, hän on tosi kovakuntoinen, mutta et kelpuuttaisi häntä, sillä hän on lievästi ylipainoinen.
niin ei kyllä yhtään tarvi ihmetellä, miksi nämä ihmiset ovat yksin.
Niin, että ajattelin vain, että yksinäisyys on niin suhteellista. En minä ole yksin, vaikkei minulla puolisoa olekaan. Luultavasti olisin enemmän yksin, jos olisi, koska siitä se sitten alkaisi kotileikit ja ystävien unohduksiin kadottaminen. Entäpä, jos on lapsia? Jollain voi se puolisokin olla. Äläpäs siis ala monimuotoista elämää yleistämään.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen: Minäkin huomasin, että deittini profiilissa ja ensimmäisessä viestissä "rehellisyys" oli tärkeää Ja lempiasia oli "läheisyys". Sitten kuitenkin rehellisyys olikin vaikeaa ja läheisyys vielä vakeampaa. Ajattelen, että kyse ei ole valehtelusta, vaan siitä, että alitajuisesti hän haluaa juuri näitä asioita elämäänsä. Rehellisyyttä, läheisyyttä ja naista, vaikka kaikea puuttuu. Että profiili on eräänlainen kutsuhuuto, missä pyydetään kaikkea mitä ei ole, myös itseä koskevissa ominaisuuksissa. Jäin ihan miettimään, että noinko se on itselläkin. Omalla kohdallan sitä ei vain tiedosta ja huomaa. Olen wannabee-hyvännäköinen jne.
"ulkoiset" ominaisuudet kyllä paljastuu heti ensitapaamisella eikä todellakaan herätä luottamusta jos pituus ja painoseikat poikkeavat paljon ilmoitetusta.ja jos vielä ilmoittaa olevansa rehellinen, niin sekin asia kaatuu jo tuohon pituuden/painon valehteluun.Eli voiko toiseen luottaa ylipäänsä missään asiassa....