Minulla on erittäin kaunis nainen, mutta hänen pukeutumistyylinsä on mitä lie. Miten saisin hänelle vihjailtua, että hän olisi oman arvon vertainen jos hän panostaisi naisellisiin vaatteisiin enemmän(Korkkarit mm.) Yritän muuttaa häntä siis, mutta se ei ole reilua mielestäni. Tarkoitukseni olisi siis luoda hänelle enempi arvokkuutta. Vai pitäisikö minun muuttaa itseäni ja nähdä asiat tärkeemmällä tavalla mitä en vielä näe tässä muutos asiassa. Myönnän että aikaisemmasta suhteesta on jäänyt pieni kaipuu tähän suhteeseen tässä asiassa. Mutta en ristus voi olla niin pinnallinen tämä kaataisi suhteen. Olen yleensä pinnallisuutta vastaan. Ristiriita siis.
Joku haave minulla on mutta en saa siitä kiinni että onko se naiseen kohdistuvaa vai itseeni...
Ps. Olen muuttanut hieman omaa pukeutumistyyliä hänen toiveidensa mukaan.
Joku haave minulla on mutta en saa siitä kiinni että onko se naiseen kohdistuvaa vai itseeni...
Ps. Olen muuttanut hieman omaa pukeutumistyyliä hänen toiveidensa mukaan.
Vastaukset 7
Vanhimmat
kokeile niitä ensin itse. Isojakin kokoja löytyy ainakin joistain kaupoista, tai kirpputoreilta. Mitä kivuliaampana koet niiden käytön, sitä vähemmän sinulla (varmaan myös omasta mielestäsi) on oikeutta vaatia naiseltasi niiden käyttöä.
Olen ensimmäisen vastaajan kanssa samaa mieltä siitä, että sinun kannattaa käydä ostamassa korkkarit itsellesi ja käyttää niitä ihan yhtä paljon kuin toivoisit naisystäväsikin käyttävän. Sinulle voi valjeta muutama juttu siitä, miksei hän korkkareissa viihdy.
Muuten olen sitä mieltä, että sano naisystävällesi ihan suoraan, mitä ajattelet. Siis näin:
"Sinä olisit minun arvoiseni, jos käyttäisit korkokenkiä ja naisellisia vaatteita. Minä todella kaipaan tätä, koska edellinen naiseni käytti korkokenkiä ja naisellisia vaatteita. Sinulla olisi enemmän arvokkuutta, jos tekisit toiveideni mukaan."
Vihjailu on salakavalaa ja kettumaista touhua. Puhu suoraan, jos on jotakin valittamista, ja kestä sitten seuraukset. Onhan mahdollista, että naisystäväsi tahtookin olla enemmän exäsi kaltainen...
muuttanut tyyliäsi hänen toiveestaan, voit hyvin toivoa samaa häneltä. Ei kuitenkaan mitään täydellistä muodonmuutosta, vaan samassa suhteessa kuin itsekin olet muutokseen valmis.
sellainen kuin hän on.
muuttaa toista ihmistä. Jospa kertoisit vaan toiveistasi hänelle, miten sinusta olisi mukavaa joskus nähdä hänen pukeutuvat tietyn tyyppisiin vaatteisiin. Silloinhan et pyrkisi muuttamaan toisen identiteettiä, mutta antaisit toiselle mahdollisuuden tuottaa sinulle iloa pukeutumalla toiveittesi mukaan. Ethän kumminkaan ole sen ihmisen kanssa vaatteiden tähden, uskoisin että muut asiat ovat johtaneet yhdessäoloonne. :)
Hyvä konsti olisi mielestäni sellainen jossa sinä veisit naisesi vaate-ostoksille ja tarjoutuisit maksamaan hänelle kauniit vaatteet. Näin naisen ei tarvitsisi miettiä hienoihin vaatteisiin kuluvaa rahaa ja sinäkin saisit itsellesi kauniimmin pukeutuvan naisen. Jotkut naiset pukeutuvat vain ale-vaatteisiin kun muuhun ei ole oikein varaa tai eivät sieltä ale-laarista sitten löydä mitään tyylikästä.
Mitä tulee korkkareihin niin ne ovat erittäin jalka epäystävälliset ja niiden käyttöä en suosittele vaatimaan naiselta, koska se vaikuttaa selän ja jalkojen hyvinvointiin ja sen verran pitää toisesta välittää, että terveys menee turhamaisuuden edelle. Juhlissa ja silloin tällöin on toki naisellista käyttää korkkareita, mutta jalkavaivoja niiden jatkuvasta käytöstä seuraa ja sekin voi olla syy naisella käytännöllisten kenkien suosimiseen. Itse tosin suosin kyllä sieviä kenkiä vaikkei niissä korkeaa korkoa olisikaan...siis lenkkarit kuuluu lenkkipolulle...
Ei kai se sinusta vielä hirvittävän pinnalista tee jos kiinnitätä huomiota toisen pukeutumiseen...toiset vaan nauttii enemmän vaatetuksen luomista illuusioista kaiketi. Mutta täydellistä naistahan sinä et varmasti koskaan tule saamaan niin, että parempi on vain rakastaa ja hyväksyä toinen sellaisena kuin tämä on. Jos sinusta tuntuu, että suhde on kaatumaisillaan niin liekkö tuo pukeutuminen se oikea syy? Jos pukeutumisen takia toisen jätät niin kyllä sinä sitten olet mielestäni pinnallinen tai rinnastat siihen jonkin todellisen ongelman kun et sitä halua myöntää. Mutta arvailua vaan, enhän minä sinua tunne enkä sen kummin teidän tilanetta..
siihen että miehillä oli toivomuksia pukeutumiseni ja ulkonäköni suhteen. Yksi olisi halunnut että pukeudun kuin huora (niinhän exäkin teki) ja asiasta käytiin pari riitaa. Onneksi en suostunut, kyllä nyt hävettäisi. Hän olisi jopa ostanut vaatteeni, en huolinut.
Ensinnäkin, ulkonäköni on osa minua, ja minä itse päätän miltä näytän, ei miehet. En kulje niin surkeissa räteissä että niihin tarvitsisi puuttua. En minäkään puutu miesten vaatteisiin, jos ei ole aivan pakko, oletan että aikuinen mies osaa itse valita vaatteisiin. Pakkotilanne on tullut vastaan mielestäni siinä vaiheessa kun vaatteet ovat joko likaiset tai rikki, jolloin sanon suoraan että ulos en lähde resupekan kanssa.
Pääsääntöisesti väittäisin iän tuomalla kokemuksella että kun mies alkaa vaatia naiselta jotain muutosta ulkonäköön, varsinkin juuri tuollaista korkokenkä-älyttömyyttä, mies yrittää tiedostamattaan kompensoida siinä jotain omaa puutettaan. Takana on ajatus että komia nainen korkokengissä nostaisi miehen statusta muiden silmissä (tämä siitä että mietit itsekkin miksi asia sinua yhtäkkiä vaivaa). Mieti onko elämässäsi tapahtunut lähiaikoina jotain joka on kolauttanut oman arvon tuntoasi.
Kaikenlaista vihjailua ylipäätään pidän raukkamaisten pelkureiden hommana.