Kerron tässä lyhyesti oman tarinani suhteesta ulkomaalaisen kanssa...
Seurustelin kosovolaisen miehen kanssa.. Olin tooodella rakastunut tähän mieheen ja oletin että hänkin minuun. Hänellä oli lapsi suomalaisen kanssa. Seurusteltiin vuosi ja en ikinä tavannut hänen sukulaisiaan jotka asuivat täällä suomessa enkä koskaan nähnyt hänen lastaankaan joka oli jo murrosiän alussa iältään. Jätin lopulta hänet koska tuntui että suhteella ei ollut mitään tulevaisuutta. Hän ei myöskään suostunut tulla tapaamaan minun sukulaisiani. Hän kyllä kävi entisen naisystävänsä (lapsensa äiti) jossain juhlissa... ja ei kertonut minulle mitään vaan kuulin muualta...
Puolen vuoden kuluttua erosta tiemme osuivat taas yhteen. Luulin että kaikki olisi toisin. Puhuimme yhteisestä asunnosta ja että tapaan hänen lapsensa ja kaikenlaista. Heti siis alussa puhuttiin tämmöstä eron jälkeen. Meni kuukausi ja toinen ja kolmas ja niin edelleen ja mitään ei tapahtunut. En edelleenkään tavannut hänen sukuaan. Osaan sukulaisista tutustuin 8 kuukauden jälkeen. Hyvin pintapuolisesti ja kodin ulkopuolella tietenkin. Ja pojan sain nähdä muka vahingossa 10 kuukauden jälkeen. Tämä lapsihan ei siis tiennyt minusta mitään. Hyvin vähän tiesi silloin ku tapasimme muka sattumalta (järjestetty juttu). Edelleenkään tämä mies ei ollut tullut minun perhettäni tapaamaan. Kaikki oli aina niin kovin mystistä ja salaista ja tapasimme aina hänen ehdoillaan.
Mies oli järjettömän mustasukkainen ja alkoi jossain vaiheessa kieltämään tapaamasta erästä kaveriani koska hänen mielestään tämä mun ystävä eli huonoa elämää...
Tapasimme miehen kanssa ehkä noin 3-4 kertaa viikossa, viikonloppuisin ei oikeestaan ikinä koska hän vietti aikaa lapsensa kanssa silloin. Viikolla kun tapasimme niin se oli illalla ehkä n. 2-3 tuntia ja joskus hän jäi yöksi. Ja joskus olimme hänen luonaan yötä. Minulla ei ollut tavaroita hänen luonaan eikä hänellä minun luona. Hammasharjat vain, ja kuitenkin oltiin seurusteltu ekan vuoden jälkeen 9-10 kuukautta.
12 kuukautta kun oli mennyt sitä eron jälkeistä seurustelua niin mulla loppu kärsivällisyys ja jätin hänet. Se oli tietenkin kova kolahdus tälle muslimimiehelle ja hän kiersikin autolla taloa missä asuin, tuli joka aamu vastaan kun kävelin töihin. Siis seuraili. Postiluukusta tuli rakkauskirjeitä ym ym pikku tavaraa... pari kuukautta jakso tätä päivittäin.
Kaikista "parasta" tässä on se että kuulin hänen lapsensa äidin kaverin kertoneen tämän kyseisien miehen seurustelevan /olevan yhdessä tämän lapsen äidin kanssa. En nyt jaksa tässä selvittää kuinka sain asian sattumalta selville mutta näin on kuitenkin. Elikkä tän miehen ja lapsensa äidin ystävätkään eivät nähtävästi tienneet heidän eronneen... Hmmm. aika erikoista. Ja hänet on nähty tämän lapsensa äidin kanssa nyt jälkeenkin päin yhdessä liikkuvan.
Tästä siis voi päätellä että mä olin vaan rakastajatar hänen elämässään, tyhmä nainen joka eli hänen ehdoillaan aina.
Kun olin ensimmäistä kertaa tän miehen tavannu, niin mua varotettiin tästä kyseisestä miehestä että sillä on usein ollu monta naista yhtäaikaa kierroksessa. Mä en uskonu vaan aattelin että no voi olla että ennen oli näin mutta nyt asia muuttuu, jokasella menneisyys. Eipä vaan ollukkaan näin.
En tällä kirjoituksella tarkoita että kaikki kosovon albaanit olis täysin mätiä, vaan sieltä löytyy varmasti myös kunnollisia miehiä. Tämä yksilö vaan edusti tämmöstä sikaa.
Seurustelin kosovolaisen miehen kanssa.. Olin tooodella rakastunut tähän mieheen ja oletin että hänkin minuun. Hänellä oli lapsi suomalaisen kanssa. Seurusteltiin vuosi ja en ikinä tavannut hänen sukulaisiaan jotka asuivat täällä suomessa enkä koskaan nähnyt hänen lastaankaan joka oli jo murrosiän alussa iältään. Jätin lopulta hänet koska tuntui että suhteella ei ollut mitään tulevaisuutta. Hän ei myöskään suostunut tulla tapaamaan minun sukulaisiani. Hän kyllä kävi entisen naisystävänsä (lapsensa äiti) jossain juhlissa... ja ei kertonut minulle mitään vaan kuulin muualta...
Puolen vuoden kuluttua erosta tiemme osuivat taas yhteen. Luulin että kaikki olisi toisin. Puhuimme yhteisestä asunnosta ja että tapaan hänen lapsensa ja kaikenlaista. Heti siis alussa puhuttiin tämmöstä eron jälkeen. Meni kuukausi ja toinen ja kolmas ja niin edelleen ja mitään ei tapahtunut. En edelleenkään tavannut hänen sukuaan. Osaan sukulaisista tutustuin 8 kuukauden jälkeen. Hyvin pintapuolisesti ja kodin ulkopuolella tietenkin. Ja pojan sain nähdä muka vahingossa 10 kuukauden jälkeen. Tämä lapsihan ei siis tiennyt minusta mitään. Hyvin vähän tiesi silloin ku tapasimme muka sattumalta (järjestetty juttu). Edelleenkään tämä mies ei ollut tullut minun perhettäni tapaamaan. Kaikki oli aina niin kovin mystistä ja salaista ja tapasimme aina hänen ehdoillaan.
Mies oli järjettömän mustasukkainen ja alkoi jossain vaiheessa kieltämään tapaamasta erästä kaveriani koska hänen mielestään tämä mun ystävä eli huonoa elämää...
Tapasimme miehen kanssa ehkä noin 3-4 kertaa viikossa, viikonloppuisin ei oikeestaan ikinä koska hän vietti aikaa lapsensa kanssa silloin. Viikolla kun tapasimme niin se oli illalla ehkä n. 2-3 tuntia ja joskus hän jäi yöksi. Ja joskus olimme hänen luonaan yötä. Minulla ei ollut tavaroita hänen luonaan eikä hänellä minun luona. Hammasharjat vain, ja kuitenkin oltiin seurusteltu ekan vuoden jälkeen 9-10 kuukautta.
12 kuukautta kun oli mennyt sitä eron jälkeistä seurustelua niin mulla loppu kärsivällisyys ja jätin hänet. Se oli tietenkin kova kolahdus tälle muslimimiehelle ja hän kiersikin autolla taloa missä asuin, tuli joka aamu vastaan kun kävelin töihin. Siis seuraili. Postiluukusta tuli rakkauskirjeitä ym ym pikku tavaraa... pari kuukautta jakso tätä päivittäin.
Kaikista "parasta" tässä on se että kuulin hänen lapsensa äidin kaverin kertoneen tämän kyseisien miehen seurustelevan /olevan yhdessä tämän lapsen äidin kanssa. En nyt jaksa tässä selvittää kuinka sain asian sattumalta selville mutta näin on kuitenkin. Elikkä tän miehen ja lapsensa äidin ystävätkään eivät nähtävästi tienneet heidän eronneen... Hmmm. aika erikoista. Ja hänet on nähty tämän lapsensa äidin kanssa nyt jälkeenkin päin yhdessä liikkuvan.
Tästä siis voi päätellä että mä olin vaan rakastajatar hänen elämässään, tyhmä nainen joka eli hänen ehdoillaan aina.
Kun olin ensimmäistä kertaa tän miehen tavannu, niin mua varotettiin tästä kyseisestä miehestä että sillä on usein ollu monta naista yhtäaikaa kierroksessa. Mä en uskonu vaan aattelin että no voi olla että ennen oli näin mutta nyt asia muuttuu, jokasella menneisyys. Eipä vaan ollukkaan näin.
En tällä kirjoituksella tarkoita että kaikki kosovon albaanit olis täysin mätiä, vaan sieltä löytyy varmasti myös kunnollisia miehiä. Tämä yksilö vaan edusti tämmöstä sikaa.
Vastaukset 8
Vanhimmat
"Kun olin ensimmäistä kertaa tän miehen tavannu, niin mua varotettiin tästä kyseisestä miehestä että sillä on usein ollu monta naista yhtäaikaa kierroksessa"
Kuka varoitti?
Eli ei kannata seurustella miehen kanssa, jonka sukulaisia tai tuttavia ei koskaan tapaa tai joka välttelee puhumasta yksityiselämästään tai jota tapaa vain muutamia kertoja viikossa muutaman tunnin ajan. "seksisuhde"
Ota selvää asioista, ei kannata olla naiivi tai seuraavan kerran pistä ainakin kaveri maksamaan, ylläpitoon ei kannata suostua. Se on niin selvää, että kun pistää ulkomaalaisen miehen kaivamaan kuvetta niin jo loppuu rakkaus. Nyt en tarkoita anglo-amerikkalaisia tai skandinaaveja.
No täähän kyllä makso aina kaiken... ei halunnut että nainen joutuu maksamaan...
Ja mua varotti ihmiset jotka tiesi tämän tyypin... ja yks oli tapaillutkin tätä miestä mutta mähän vaan ajattelin että mä oon se oikea ... Tyhmä olin kyllä...
tiedätkö missä mies asui loppuajan jos vieraili sinun luona iltaisin 3-4 kertaa? jos oli kaiken aikaa naimisissa luulisi vaimon epäilleen jotain? miten sait miehen luovuttamaan kun aluksi toi lahjoja sun muuta ovelle?? vaihdoitko puh.numeron jne? vaikka aika yleistähän se noilla ulkkismiehillä on että viettävät yötkin muka kavereilla(=oikeasti naisilla) itse tapailin miestä joka asui kavereidensa kanssa ja välillä sitten jossain muualla.
No sitä mäki ihmettelin kyllä että kuinkahan on selittäny mutta kaippa se on keksiny sille kaikkia hyviä selityksiä kun selitteli mullekki kaikenlaisia juttuja..
En vastannu sille kun se soitteli ja olin välinpitämätön.. Lähetteli omia kuviaan puhelimella... Aikansa se kesti mutta lopulta joutu antamaan periksi, Pyyteli syömäänkin ja kaikkea mutta kerroin tavanneeni erään miehen ja sen jälkeen sit alkas loppumaan se talon kyttääminen ja soittelu ja tavaroiden pudottelu postiluukusta.
Toi kaverien kans luuhaaminen oli kyllä tällekki tärkeetä. Niiden kans päivät pitkät oltiin kahvilla ja kaupungilla mutta mun kans ei ikinä. Kait siinä tulee se kulttuuri ja uskonto vastaan että miehet viettävät aikaa keskenään ja naiset keskenään.. näin olen ymmärtänyt ainaki..
Ja toi asuminen oli tälläki aika erikoinen järjestely, asui eri kämpässä missä oli kirjoilla ja sitä kämppää sitä muualta tulleet kaverit sai lainata ym. ym.
Ei todellakaan kannata... paljon kuljettiin yöelämässä yhdessä sen kavereiden kanssa. Mutta niiden kavereiden vaimot oli aina kiltisti kotona...
Lupauksia lupauksia, niitä kyllä riitti. Kihloihin ja naimisiin ja lapsiakin... Tämä mieshän jopa lupasi mulle kihlat tiettynä ajan kohtanakin tossa viimesen vuoden seurustelun aikana, mutta sitte tuli sukulaisen sairastuminen ja hänen mielestään ei ollut soveliasta mennä kihloihin kun sukulainen sairas ja lapsellakin oli koulu alkanut ja syitä kyllä riitti että ei kihloihin tai yhteen muuttaminen sillä hetkellä onnistukkaan.
Eihän tämä mies kaiken seurustelumme aikana (jos sitä voi edes seurusteluksi kutsua) ollut ikinä mun kanssa edes 12 tuntia yhdessä niin että oltaisiin vain oltu yhdessä. En laske nukkumista tähän aikaan. En ymmärrä kuinka en tajunnu silloin heti kuinka vääristynyttä se kaikki oli.
Kyllä tollaset jutut aiheuttaa jonkinlaisia traumoja kyllä päähän, tai no ei traumoja mutta tuntuu siltä että täytyy saada purettua asiaa ja kertoa siitä muillekkin jos vaikka joku välttyis samalta..
"Ja toi asuminen oli tälläki aika erikoinen järjestely, asui eri kämpässä missä oli kirjoilla ja sitä kämppää sitä muualta tulleet kaverit sai lainata ym. ym."
minun tuntemani mies asuu kaksiossa "vantaalla" ja siellä on vaihtuvasti 2-5 miestä, tosi kumma järjestely.
Oliko exäsi kaverit kaikki kosovolaisia? matkusteliko exäsi paljon esim. "töiden" vuoksi?
minullekin lupailtiin viime vuonna yhteen muuttamista jne. jos "löytyy halpa asunto" jne. mutta sitten mies totesikin vaan ettei "ole luvannut mitään" ja tarkoitti vain kyläilyä ja perui kaiken yks kaks. Pyysi myös odottamaan 3vuotta kunnes 3 vuotta kuluis taas sama uudelleen ja lopulta se yrittikin 10 vuotta!