Oletko yhtä paljon/vähän sosiaalinen kuin vanhempasi?
Ovatko lapsesi sosiaaliset taidot sinun näköisesi?
Miten selittyy lasten sosiaalisuus, jos vanhemmat ovat erakkotyylisiä?
Miten selittyy lasten erakkomaisuus, jos vanhemmat ovat hyvin sosiaalisia?
Ovatko lapsesi sosiaaliset taidot sinun näköisesi?
Miten selittyy lasten sosiaalisuus, jos vanhemmat ovat erakkotyylisiä?
Miten selittyy lasten erakkomaisuus, jos vanhemmat ovat hyvin sosiaalisia?
Vastaukset 24
Vanhimmat
Kuuluuko kiitos lapsen sosiaalisuudesta vanhemmille olettaen, että vanhemmat eivät ole sosiaalisia?
Kuuluuko tuomio lapsen epäsosiaalisuudesta vanhemmille olettaen, että vanhemmat ovat sosiaalisia?
Saa jakaa ikäryhmittäin vastaukset, jos kokee sen tarpeelliseksi.
omien havaintojensa mukaan. Ei siis tarvitse lukea ensin Antti Eskolan tuotantoa lävitse ennen vastaamista.
Tila on tyhjä vastata. Omia havaintojani en esittele ollenkaan, koska seuraus olisi se, että kaikissa vastauksissa kiistettäisiin ne näköharhana.
kysymyksiisi.
minä kallistun geeniperimään.
Myös kasvatus vaikuttaa enemmän kun esimerkki.
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Iso joukko ottaa esimerkin suurista kaikille yhteisistä esimerkeistä, se ei ole sinun tai minun vanhempi tai suku, enempi media likaviemäri ja lööppi julkut.
minä kallistun geeniperimään.
Myös kasvatus vaikuttaa enemmän kun esimerkki.
Joukossa tyhmyys tiivistyy.
Iso joukko ottaa esimerkin suurista kaikille yhteisistä esimerkeistä, se ei ole sinun tai minun vanhempi tai suku, enempi media likaviemäri ja lööppi julkut.
se ei olisi järkevää, koska vastaukset olisivat luokkaa "olen eri mieltä aloittajan kanssa ja aloittaja tulkitsee asioita väärin". Olen sen verran perehtynyt näihin keskustelutapoihin, että tiedän lopputuloksen. Hyvänä malliesimerkkinä tuo keskustelu lihavista ja laihoista.
Aika lailla yksityisyyden piiriin menevä kysymys. Anteeksi nyt vain, mutta en halua kertoa näkemystäni. En ensinnäkään siksi, että siinä menisi koko päivä ja en myöskään siksi, että kysymyksen asettelussasi on KAUHEA yleistysten vaara. Olen pahoillani tylsästä asenteestani.
Sen verran voin sanoa, että noita asioita selittäisin ennen kaikkea yksilöllä ts. yksilöllisyyden kautta. Joku tossa pyysi sulta, että antaisit omat vastauksesi. Jos niin teet, sitten voin ehkä itsekin vastata, mutta muuten en halua vastailla noin paljon yksityisyyden piiriin menevään kysymykseen, mikäli sä ketjun aloittaja et itse anna vastineeksi omakohtaista pohdintaa asiastasi ollenkaan. Tämä ei liene mikään koekenttä, vaan populaari mielipidepalsta, eikö niin.
asiasta omaa näkemystäni, koska se vinouttaisi koko keskustelun todisteluun, että olen väärässä näkemysteni kera. Pyrin tällä vain pitämään pöydän puhtaana vapaalle keskustelulle.
Näkemyksiäni tultaisiin kritisoimaan myöskin siitä syystä, että kirjoitan ilman rekisteröityä nimimerkkiä. Jos keskustelun alku menisi siten, että joku/jotkut rekisteröidyt ilmaisisivat oman täysi vastakkaisen mielipiteensä aloitukseeni, sen väistämätön seuraus olisi, että useimmat jatkossa vastaavat rekisteröidyt toistaisivat tuota negatiivista kaavaa ja kaikki huomio keskittyisi minun persoonaani sekä minun näkemysteni kritisointiin sen sijaan, että keskusteltaisiin itse asiasta.
No tavallaan saattanen ymmärtää, että mitä tarkoitat, hmh. Monasti havaittu keskustelun "kaava" näillä palstoillahan on puolien ottaminen jyrkästi joko puolesta tai vastaan...
Mut: varo oletusta. Onks tää sitten niin miten vakavaa sulle? Sä olet itsekin yks keskustelun toimija, vai ajatteliks ottaa jonkinmoisen "passiivin" aseman kenties? En tiedä, että mitä keskustelulta haet, mutta eiks se nyt olisi hedelmällisempää itselleskin ottaa "kulttuurin kuva" sellaisena, kuin se on? Yhä nyt sanoisin, että kivaa on keskustella vastavuoroisuuden hengessä. Sä annat mielipiteen, mä annan mielipiteen ja siitä syntyy ajatusten vaihto, etc. Nyt mulla tuli hieman tunnetta, että pidät mua lukijaasi ns. koekaniinina, enkä ole varma, että pidänkö siitä tunteesta.
Mietin hetken. Vastaan ehkä kysymyksiisi myöhemmin jotakin.
Jessus sentään, että naurattaa. Eihän se ole hullu joka kysyy vaan se, joka vastaa. Tässä tapauksessa sinä. Hauskinta on, että suostut kuitenkin luopumaan salailevasta asenteestasi, jos joku muu tekee sen ensin. Semminkin kun tämä on julkinen keskustelupalsta eikä mikään face to face-tilanne. Kuolen nauruun! ;-)
Sä kieltämättä oletkin usein kummallisesti ollut "kuolemassa nauruun" juuri mun kommenttieni kanssa. Ikävä kyllä en osaa sanoa, että mistä fiksaatiosi johtuu, mutta sellaisesta aivan ilmiselvästi kärsit.
Onks sullakin jokin outo alemmuuskompleksi mun suhteeni? Ainakaan kriittisen keskustelun päälle et näy ymmärtävän pätkääkään. Ilmeisesti kaikille teille ammattikorkeakoulun käyneille (tms., mikä nyt lienetkään?) ei edes opeteta sellaista? Hyh, hyh... Heti torppaamassa keskustelua, sinä. Melkoinen jyrä olet...Apua: Tuleeks mulle seuraavaksi kenties lakaisukone tai traktori päälle?
Nyt minä vihdoin hoksasinkin, mikä jutuissasi ärstyttää. Se on tekopyhä "kriittisyys" kaikkea lukemaasi tai lähinnä kirjoituksen takana olevaa ihmistä kohtaan.
Ps. Kerrankin minua syytetään siitä, että minulla on alemmuuskompleksi. Ylensä syytetään siitä, että minulla on ylemmyyskompleksi. Lienen ansiostasi tasa-painossa. ;-)
Itsessäsi sinua ei sitten varmasti silti kuitenkaan ärsytä mikään, eikö niin? Mä voin kertoa, kun kerran et hnkilökohtaisesti asiaa ollenkaan näy ymmärtävän, että huolimatta kuvitelmistasi, sä kuitenkin olet aika ärsyttävä: näyt juttujesi perusteella jatkuvasti esimerkiksi vaativan, että sinun keskustelupalstan keskusteluiden käsittämisen tapasi mukaan pitäisi kaikkien toimia, torppaat näemmä lähestulkoon työksesi kaikkea kriittistä keskustelua ( ikäänkuin se olisi sulle jokin henkilökohtainen "uhkakin" ihan, tms?) ja vastustat mielestäni suorastaan naurettavan junttamaisella tavalla kaiken aidon vapaasti soljuvan keskustelun jatkumista...Niinkuin nyt tässäkin keskustelussa.
Kyllä mä mielestäni jo nyt olen antanut tälle(kin) keskustelulle enemmän panosta, kuin sinä. Sinua enemmän ainakin. Vai pidätkö hehettelyäsi jotenkin fiksuna ja kehittävänäkin? Herätyyys - varo, ettet jää alle...
Ps. lisään edeltävään viestiini: Millähän maailman perusteella Ratikkakuski yleistelee minun kirjoitUKSIANI tämän ketjun ulkopuolisestikin?:/ Vaivaakohan häntä mahdollisesti pieni tilapäinen sekavuus tänään?
Eewari saa minut aina sekaisin. ;-)
Mikä se South Parkin opettaja oli, jolla oli se käsinukke? Sä tuot mulle ihan mieleen hänet...
Minähän olen sitten niin kuin melkein julkkis! ;-)
Meinasin, että se (mikä sitten lieneekään?) mainitsemasi eewari olis sulle niinkuin se käsinukke sille South Parkin luokanopettajalle... Ei mulla muuta ajatusta tossa.
Riippuu millä tuulella olen.
Ei ole lapsia.
Ympäristöllä ja geeneillä. Psykologit arvioi, että ne menee fifty-sixty. Paras arvaus tähän mennessä.
Ympäristöllä ja geeneillä. Psykologit arvioi, että ne menee fifty-sixty. Paras arvaus tähän mennessä.
Nehän luonteen muokkaavat. Perimässä voi ilmentyä aikaisempienkin sukupolvien kuin suoraan vanhemmissa havaittavissa olevan perimän aiheuttamien luonteenpiirteiden vaikutukset. Kasvatus ja kokemukset vaikuttavat tottakai nekin.
Oletko yhtä paljon/vähän sosiaalinen kuin vanhempasi? Enemmän kuin äitini, mutta vähemmän kuin isäni.
Ovatko lapsesi sosiaaliset taidot sinun näköisesi? Ei ole lapsia, mutta minun havaintojeni mukaan sisaruksetkin voivat olla kuin yö ja päivä sosiaalisilta taidoiltaan.
Miten selittyy lasten sosiaalisuus, jos vanhemmat ovat erakkotyylisiä? Sillä, ettei lapset ole vanhempiensa klooneja, vaikka samasta perimästä ovatkin.
Miten selittyy lasten erakkomaisuus, jos vanhemmat ovat hyvin sosiaalisia? Kts. edellinen vastaus.
Oletko yhtä paljon/vähän sosiaalinen kuin vanhempasi?
- En.
Ovatko lapsesi sosiaaliset taidot sinun näköisesi?
- Hrrrrrr....
Miten selittyy lasten sosiaalisuus, jos vanhemmat ovat erakkotyylisiä?
- Lapsi on osannut käyttää omia aivojaan jos sangen nuorena?
Miten selittyy lasten erakkomaisuus, jos vanhemmat ovat hyvin sosiaalisia?
- Vähän sama juttu kai kuin edellinenkin, jokin asia on/ei ole tuntunut hyvältä ja lapsi on kehittänyt(?) itseään toisenlaiseksi. Osin ehkä jotain tuollaista.
Oletko yhtä paljon/vähän sosiaalinen kuin vanhempasi? ~ vähemmän sosiaalisempi oon
Ovatko lapsesi sosiaaliset taidot sinun näköisesi? ~ Ei, toisaalta lasten sosiaaliset taidot eivät juurikaan kerro mitään siitä, millaisia ja kuinka sosiaalisia he vanhempina tulevat olemaan. Oon mäkin lapsena ollut tosi sosiaalinen, nuorenakin vielä. Vasta aikuisiällä se on heikentynyt sekin taito.
Miten selittyy lasten sosiaalisuus, jos vanhemmat ovat erakkotyylisiä? ~ horoskooppi määrää luonteen :-)
Miten selittyy lasten erakkomaisuus, jos vanhemmat ovat hyvin sosiaalisia? ~ sama vastaus, kuin yllä.
sukupolvelta toiselle. Jos ei periydy niin jossain kohtaa on mennyt joku asia vikaan. Kyse ei kuitenkaan mielestäni ole niinkään geeniperimästä, vaan mallioppimisesta. Kyllähän ihminen oppii olemaan ihmisten kanssa sosiaalisessa kanssakäymisessä jos se sitä tekee.
Itse olen samalla tasolla sosiaalisuudessa kuin vanhempanikin. Äiti on ehkä hieman sosiaalisempi kuin isäni ja minä asetun johonkin siihen puoliväliin, mutta väliäkö hällä, koska isoista eroista ei kuitenkaan ole kyse.