Mitä sinä ymmärrät nautinnolla ja kuuluuko se miten oleellisena osana elämääsi kohottaen elämäsi laatua vai koetko lähinnä vain räpiköiväsi päivästä toiseen kokien sen, mitä muut nimittävät nautinnoksi, edustavan sinulle vain vähemmän kärsimyksenomaista hetkeä?
Nautinto käsitteenä
kyselyä.
81314
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 81
Vanhimmat
edessäni puolitäyden vai puolityhjän vesilasin, sama asia...
Eli et pysty vastaamaan alkuperäiseen kysymykseen, koska se oli sinulle liian vaikea.
tarkoitukseni vain oli tarjota näkemys, jossa sama asia ikäänkuin tiivistyy peruselämänfilosofiaksi, tai miksi kukakin sitä elonsa poluilla nimittää
asian laajamittaisempi pohdinta ja jos, niin miksi?
Kukakohan se tässä yksinkertaistaa...
kas kummaa, kun joku linkittää nussimiskuvan etkä puutu siihen lainkaan... sopiiko sinulle niin yksinkertaiset nautinnot?
häiritä se, kuinka ja minkä joku kokee nautinnokseen. Ei hän siinä minua mitenkään ojentanut ja ohjeistanut, vaan kertoi oman näkemyksensä nautinnosta.
ohjeistanut, ainoastaan sitä näkemystä tarjosin. Miksi täytyy heti vastata? Sinä osotit sormella ensin minua ja väitit, että asia on minulle liian vaikea. Mieti sitä, ehkä juuri siksi, että käsitykseni nautinnosta ja elämästä sen kanssa ulottuu myös laajemmalle...
tekemään samaksi asiaksi väittämästäsi aiheesta kyselyn, joten voit paneutua vesilasikysymykseen enemmänkin. Ei se minua häiritse. Minulla ei vain ole siihen mitään kommentoitavaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/node/8413469
se olit sinä
en välitä siihen paneutua, et vaan tajua mikä ajatus siinä taustalla oli
Liitän nautinnon lähinnä rahvaanomaisuuteen eritoten niiden kohdalla, jotka hekumoivat omilla nautintokokemuksillaan ulkopuolisille.
Tänään on suunnitelmissa tällaista
http://fhg.enslavedgals.com/42023/images/9.jpg
mä en ihan ymmärrä kysymyksenasettelua. Onko jonkun elämä tosiaan niin kärsimystä ettei edes nautinnot tunnu nautinnoilta vai mitä ajat takaa.
Ääripään hedonisti ajelehtii nautinnosta nautintoon. Yhden ihmisen nautinto on toisen kärsimys jne. Joten sillä ei kai ole merkitystä mitä muut kutsuvat nautinnoksi. Jos haluaa elämäänsä nautintoja, niitä kannattaa varmaan hankkia, mutta koska ihmiset on yksilöllisiä kannattaa hankkia vaan niitä nautintoja mitä itse oikeasti haluaa. Jotkut ei kaipaa nautintoja lainkaan, väittävät. Itse harrastan hedonismia sopivissa määrin vapaa-ajallani kun se ei häiritse kärsimystäni :)
Sitten on kai jotain dataa olemassa myös siitä, että jotkut kokevat nautinnot voimakkaampina fyysisinä hormonaalisina reaktioina kuin muut. Niitä kärsimyksessä eläjiä saattaa ihmetyttää miksi joku toinen saa voimakkaan nautinnon jostain mikä ei kärsijällä tunnu missään. Kyse saattaa silloin olla myös ihan fyysisistä eroista. Osa siis syntynyt nautiskelijoiksi?
on niin, että itse koen kuuluvani joukkoon "se, mitä muut nimittävät nautinnoksi, edustaa minulle vain vähemmän kärsimyksenomaista hetkeä". Ei kuitenkaan ihan niin, että räpiköisin päivästä toiseen. Päivät pikemminkin lipuvat melko nopeasti.
En edes pyri etsimään nautintoja. Toisaalta on myöskin niin, että kärsimyksensietokykyni on suuri.
siltä että sun elämä on kärsimystä koska et edes pyri etsimään nautintoja. Osa-aikasen hedonistina kehottaisin ostamaan edes suklaata :)
Minusta nautinto on hyvä ja ymmärrettävä suomalainen sana, vaikka joku mukamas viisas haluaisikin asiasta saivarrella. Minusta nautinnon voi jakaa fyysiseen ja psyykkiseen nautintoon, vaikka ne usein liittyvätkin erottamattomasti toisiinsa.
Minä elän nautintojen vuoksi. Onpa kyseessä sitten seksi, rakkaus, makunautinto, kaunis näkymä, känni tai jokin muu miellyttävä elämys, kuten vaikkapa jonkun haaveen toteuttaminen. Yritän nauttia elämästäni joka ikinen päivä. Joskus nautinnot ovat pienempiä, joskus suurempia.
Ja joskushan tietysti täytyy kärsiäkin, että nautinto tuntuisi joltain. Kaikkeen hyväänkin kun turtuu, jos se on jatkuvaa.
Et kai odota kaikkien kokevan nautinnon samalla tavalla tai kaikkien pyrkivän nautintojen pariin samalla antaumuksella?
Mutta siltikin tuo ensimmäinen vastaaja mielestäni saivarteli. Mutta kai saivartelunkin voi kokea monella tavalla. ;-)
tuottanee hänelle nautintoa.
nautinto on loppujen lopuksi melko yksinkertainen ja myös yksiselitteinen. Se, miten kukakin nautinnon tunteena kokee, on eri asia kuin sanan "nautinto" käsite. Toki on olemassa vivahde-eroja, kuten kaikissa muissakin asioissa, mutta yleistasolla sana ymmärretään kutakuinkin samoin.
Miksi siis lähteä vatvomaan vivahde-eroja, jolloin itse asian käsittely ajautuu aivan eri urille kuin alunperin oli tarkoitus?
Sitähän minäkin yritin sanoa.
nautinnon olevan ollenkaan niin yksiselitteinen asia kuin sinä annat ymmärtää. Ketään ei pakoteta pohtimaan nautinnon käsitettä, jos se tuntuu ylivoimaiselta ja henkisten voimavarojen haaskaukselta. Minä en tiedä, mitä sinun oli alunperin tarkoitus käsitellä, mutta tässä ketjussa nyt käsitellään nautinnon käsitettä.
Minä kyllä ymmärrän, että ihmiset saavat nautintoa eri asioista ja kokevat sitä eri tavoin. Samoin kun arvostavat nautintoa eri tavoin ja suhtautuvat siihen muutenkin eri tavoin. Mutta kerropas minullekin, miten nautinto-sanan voi käsittää eri tavoin?
ihan teknisesti ajatellen, jos ensin kaksikymmentä yksilöä määrittelee asian, minkä tahansa, jokainen vain oman näkemyksensä mukaisesti ja sitten jokainen kertoo, miten tuo asia vaikuttaa hänen elämäänsä. Kun sitten aletaan keskustelemaan asiasta, käy niin, että kaikki keskustelevat vain itsensä kanssa, kuitenkin samassa ketjussa.
Esimerkiksi sana nautinto olisi melko helppo jättää määrittelemättä ja heti seuraisi se, että kaikki puhuvat kutakuinkin samasta asiasta.
Sii, jos haluat keskustella nautinnon käsitteestä, se on vallan sopivaa ja jopa suositeltavaa, sillä kaikenlainen filosofinen pohdinta saattaa kehittää ihmisiä. Tällöin on kuitenkin keskustelulle tuhoisaa lisätä siihen lisäpohdintoja jo ennen kuin on pohdittu varsinaista probleemaa.
että nautinto-sanaa käytetään liian heppoisin perustein. Itse käsitän nautinnon sisältävän euforisen tilan ja ne tilat ovat harvassa.
saattaisi olla eri mieltä tuosta viimeisestä lauseesta, mutta sinä et pidä venäläisistä klassikoista?
olen lukenut jopa Stalinin "teokset". Siinä sivussa meni Idiootti ja tietenkin R&R ja pari muuta, joita en muista. En kuitenkaan Dostojevskista pitänyt. Se oli sitä aikaa, kun luin kai siskoni Hertta-sarjatkin, kun ei muuta lukematonta löytynyt.
Seison kuitenkin sanojeni takana.
Siis aste-ero. No sitten se tulee ylensä hyvästä seksistä ja tosi tiukasta nousuhumalasta. Tai sitten jostain itsensä ylittämisestä. Muistan olon, kun olin päässyt eron poikuudestani tai hypännyt benjin. Oli todella voittajan olo.
missä tahdot, mutta onko nautintoa olemassa?
vaan kyseenalaistan koko nautinnon käsitteen siten, kuin sitä käytetään.
syvetä nautinnoiksi.
jossain sellaista tapahtuneen?
se on tapahtunut, siinä kokemusmaailmassani. En elä nauttiakseni, mutta huomaan nauttivani silti.
ilmentävät ja puoltavat näkemystäsi siitä, että elämäsi olisi jossain määrin nautinnollista?
Kokoaikaa se ei ole, mutta synkkyydessäkin on nautinnon siemen. Se, että elämällä on mieltä, ei matkaa hekumasta seuraavaan vaan elämä jonka havannoiden ja eläen voi kokea nautinnoksi. Kauneuden taju, rumuuden taju kyllä ne tuottavat nautintoa molemmat.
eikä todista mitään siitä, että sinä kokisit nautintoa.
kuvata? Voinhan luetella tässä ylisanoja eikä nekään sitä tuntemaani iloa ja nautintoa sinun kokemukseksi toisi. Eikä minulla tässä tarvetta ole todistella yhtikäs mitään.
sinun nautinnoksi väittämästäsi kokemuksesta seuraa kenellekään, jos et osaa sitä edes sanoiksi pukea.
riitä nautinnoksi? Olemmeko täällä toiselle tuottamamme nautinnon vuoksi?
peräänkuuluttanut nautintoa vaan kyseenalaistanut sen olemassaolon.
Minä en tiedä, minkä vuoksi täällä olet.
toisilleen nautintoa. Niin.
mitään, ellet anna itseäsi!
mutta et tiedä. On voinut olla toisella sekunnin nautinto, jota on seurannut toisen osapuolen vuorokauden kärsimys (synnytys).
tuollainen paatoksellisuus vaan aidot puheenvuorot.
kivuttomasti puolessa tunnissa, koskaan siitä en ole kuullut muuta kuin onnellista höpötystä. Kelikin oli ollut maailman upein. Voithan päättää millä väreillä elämäsi maalaat, minun on kauniit luonnolliset värit ja pidän siitä.
Tuossa ei puhuta nautinnosta, vaan ihan tavallisesta pitämisen olotilasta ja sen kyllä ymmärrän.
vastausta sille suurelle nautinnon kokemukselle. Synnytyksen kokeminen oli minulle sellainen juuri. Että kehoni teki sellaisen ihmeen. Siinä nautintoa asteikon päältä.
halpahintaiselta nimitykseltä noin ylevän kokemuksen kohdalla.
päältä. Lopulta siinä vain ihminen antoi luonnolle tilaa tehdä töitä vastaan panematta.
nautinto-nimikettä tuossa kohtaa. Tosin en käytä sitä missään muuallakaan, koska sille ei ole selkeää käyttökohdetta löytynyt.
selväksi. Itse nautinnon viivan piirrät kohtaan jossa sen näet, minun sanani ei siihen voi vaikuttaa. Elämä on tavalla tai toisella nautinnon ketju vaikkei sitä odottaisikaan. Tipat vesilasissa ovat toiselle vettä toiselle eliksiiriä janoon.
elämän olevan halpahintainen nautintojen ketju. Nautinnoissa ei ole mitään tavoiteltavaa.
tavoittelematta. Sen arvokkaampaa ei ole.
Nautinto ei ole arvokasta.
Rakas päiväkirjani, tämä päivä ranskalaisilla viivoilla:
- Aamulla heräsin, avasin silmäni ja näin maailman kauneimmat silmät edessäni. No seksiksihän se meni. Päälle tunnin verran unosia.
- Suihku ja runsas aamupala, jostain syystä oli aika nälkä.
- Sienimetsään, kantarelleja, tatteja, kehnäsieniä, orakkaita ja vielä limanuljaskojakin. Eväät mukana, lounas luonnon helmassa. Aurinkokin alkoi paistaa. Hyttysiä oli ja hirvikärpäsiäkin.
- Osa saaliista mutsille ja sitten kotiin perkaamaan ja pakastamaan. Jalat ovat hieman väsyneet ja yläselkää kivistää. Keittiön työtasot eivät totisesti ole suunnitellut 185 cm pitkille.
- Päivällinen on valmistumassa, nyt jalat ylös ja kropalle lepoa.
- Sitten syödään ja lähdetään katsomaan kaksi viikkoa vanhaa tyttärentytärtäni.
- Ilta meneekin varmaan seipäänheittoa sivusilmällä katsellen ja muutenkin tehden ei mitään.
Herää kysymys, onko nautintoa olemassa?
voisi sitten muotoilla aloituksen uusiksi, koska määrittelit jo hieman nautintoa käsitteenä:
"Mitä sinä ymmärrät nautinnolla ja kuuluuko se miten oleellisena osana elämääsi kohottaen elämäsi laatua vai koetko lähinnä vain räpiköiväsi päivästä toiseen kokien sen, mitä muut nimittävät nautinnoksi, edustavan sinulle vain vähemmän kärsimyksenomaista hetkeä?"
Uusi versio:
Nautinto sisältää euforisen tilan. Kuuluuko se miten oleellisena osana ........
Euforia oleellinen osa elämää?? Jokapäiväinen osa? Vai kuukausittain tai puolivuosittain? Jokapäiväinen euforia olisi todellakin tuskallista ja harvoin koettuna se ei taas ole kovinkaan olennainen osa elämää.
Nyt et itse ole aivan ajan tasalla omista lausunnoistasi.
aloitukseeni ymmärtämättä siitä mitään.
kuin kauppalista. Kovin työntäyteinen...
koko päivä. Se katsos on se yleisin tapa käsittää termi nautinto, nauttia jostain asiasta. Nautintoon ei tarvita jotain äärimmäistä kokemusta. Kokeile joskus suhtautua aivan tavallisiin asioihin siten, ehkä opit jopa nauttimaan elämästä.
Jos olet oikeassa elämässä yhtä suuri kyynikko ja skeptikko kuin täällä, en voi muuta sanoa, kuin että hiukan säälin sinua.Oikeasti.
ja sotkenpa vähän moraalia joukkoon..
Jakautuuko kokemuksesi nautinnoistasi voittopuolisesti ns. hyveellisiin nautintoihin vai ns. paheellisiin?
vaatii hieman enemmän pohjustusta. Aihe sai alkunsa sanomiskyselystä, jossa moni vastasi saunomisen edustavan nautintoa. Itse en koe saunomista nautintona ellei sitä edellä fyysinen työ.
hyveellisintä nautintoa mitä voi äkkiä keksiä, sitten on tietysti herkät ilonhetket syystä tahi toisesta.
tuottamaa iloa voi verrata nautintoon silloin, kun sitä edeltää raskas fyysinen työ puusaunan lämmitysrituaaleineen. Sen sijaan jos saunomista edeltää 8 tunnin istumatyö ja sähkösaunan päälle kytkeminen, niin saunominen edustaa tuolloin vain lievää, hetkellistä rentoutumista.
Toinen toivoo käsillä hellästi pyöriteltyä sikaria, toiselle savukkeet riittävät nautintoon. Nautinnon asteikosta ei kai kyse ollutkaan, vaan siitä tuottaako voittopuolisesti nautintoa hyveelliset asiat vain ns. paheelliset. Siitä saunasta olen ihan samaa mieltä.
jälkimmäistä nautinnoksi, koska se ei sitä ole.
Voiko paheellisia asioita nimittää nautinnoksi?
Mitä paheellisuus kenellekin on? Ihan siitä riippuen. Nautintoaineet ovat joillekin nounou eli paheellisia, eivät osaa silloin nauttiakaan ainakaan ilman syyllisyyttä. Kermakakkukin on paheellinen vaikka suloiselta näyttää. Seksi joiltakin ilmentymiltään on joillekin ehdoton nounou, toisille ihana paheellinen tapa etsiä omia rajojaan toisen kanssa. Juoruilu, pahe jota aika moni tekee huomaamattaan, kiva pikku päivän piristys, ei pahantahtoinen mutta silti. jne jne
Mulle sopii pienet annokset hillomunkkia päivässä,siis usein nurkan takaakin ;-)
liittyykin usein yllätyksellisyys. On eri asia syödä omatekoisia eväitä tietyllä kellonlyömällä kuin ottaa vastaan toisen yllättäen eteen kantamaa kahvikupillista hillomunkin kera hetkellä, jolloin vähiten sitä odotat ja hetkellä, jolloin syöminen ei ole käynyt mielessäsikään, koska olet niin uppoutunut tekemääsi työhön.
kesken töihin uppoutumista olisi kyllä pahimmanlaatuista häiriköintiä ja en pitäisi siitä. Mieluiten syön eväät sopivalla ajan hetkellä. Kuka siis mistäkin nauttii.
raatanut heinäpellolla muutaman tovin?
työ on rikasta ja sen voikin usein hetkeksi keskeyttää kun ajatus ei karkaa. Kaikilla vaan mahdollisuutta siihen luksukseen ansiotyössä ei ole.
Kökötin puoli tuntia sitten metsässä mättäällä poimimassa mustikoita, kuuntelin korpin raakkumista ja tuulen suhinaa puiden latvoissa. Selkä oli vähän puutunut. Sitten tuli sellainen väläys: minä nautin tästä.
Se, että tunnen todella nauttivani vaatii sen, että ensin on x määrä epämukavuutta/ponnistelua/hikeä/vaivannäköä/fyysistä tai henkistä nälkää. En pystyisi tuntemaan nautintoa, jos kaikki hyvä tuotaisiin eteeni valmiina ja ns. ansiotta. Turtuisin varmasti enkä osaisi arvostaa elämääni.
Tuollaiset pienet nautinnon hetket kuuluvat kyllä oleellisena osana elämääni ja kohottavat selvästi elämäni laatua. Teen tietoisesti pienistä ja arkipäiväisistä asioista erityisiä ja hienoja, ja nautiskelen. En ole enää moneen vuoteen kokenut elämääni kurjana tai epätyydyttävänä, päinvastoin.
juuri näistä pienistä nautinnoista.. Aamuisin nautin aamukahvin ja tupakan, nautin aamupesuista, siivoamisen tuloksista, salilla käymisestä.. Kaikki pelkkää nautintoa.
Maanantaina loppuu mun kesäloma niin se se vasta nautinto onkin, ihanaa päästä töihin!! :)
nautinnoiksi väitetyistä asioista on sukupuolielämä, jonka biologinen tarkoitus on tuottaa jälkeläisiä.
Kysymyksessä on todellisuudessa mittaamaton kärsimyksenlähde ei-toivottuine lapsineen, abortteineen, lapsettomuuksineen, adoptioineen jne.
osaa nauttia siitä, ettei sitäkään nautinnonlähdettä ole
kärsimyksenlähdehän se on, kun otetaan huomioon kokonaisuus.
arvokasta elämässä?
Kun leivotaan kärsimyksestä leipää ja sivellään sitä onnettomuudella, alkaa se väistämättä tuntua nautinnolta?
keskustelu aihe, vaan nautinnoksi väitetyt asiat, jotka lähemmässä tarkastelussa osoittautuvat joksikin muuksi kuin nautinnoksi.
että saa jotain aikaseksi. Loppu on tietä kärsimysten.
sitä että syö itseleivottua marjapiirakkaa itsepoimituista marjoista. HYVÄÄ! NAM!
ja saa kipulääkettä ajoissa
samaa mieltä. Kivut ovat hirrrveitä kestettäviä jos ei löydy lääkettä.