Missä vaiheessa toisen on pakko muuttaa pois yhteisestä asunnosta? Kumpi siihen asuntoon saa jäädä, minä ja lapset vai joudutaanko me lähteämään pois...? Kyseessä vuokra-asunto joka vuokrattu yhdessä???
puolison pois muutto
kyselevä
52619
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Eli, olette eroamassa ilmeisesti? Yhteisesti vai toisen pyynnöstä? Se, kumpi siihen saa jäädä, täytyy teidän päättää itse. Onko vuokrasopimus allekirjoitettu yhdessä?
Hieman enemmän pitäisi asiaa avata? Se, joka eroaa tahtoo - hänellä täytyy olla suunnitelmat valmiina kytäntöä varten.
Oletteko aviossa, onko avioehtosopimusta jne.
Ikäsi?
asumme vuokralla,puoliso ilmoitti halunsa erota, minä jäin lasten kanssa vuokra-asuntoon. katsoin koska hän haluaa erota niin hän myös muuttaa pois..
vaikka vuokra sopimus olisi molempien nimissä niin toinen voi purkaa sen..ilmoitus (kirjallinen) vaan vuokran-antajalle ja huoltoyhtiölle käy aika helposti.
toivottavasti pystytte keskustelemaan asioista se helpottaa kovasti,,meillä tuota keskusteluyhteyttä ei ole kaikki tehdään vaikeamman kaavan mukaan.. toinen voi vaikeutaa asioita kovastikkin..
Avioeroasiassa voit esittää liitännäisvaatimuksen, että yhteiselämänne määrätään heti lopetettavaksi, sinut oikeutetaan yksin jatkamaan yhteisen asuntonne vuokrasuhdetta ja miehesi vapautetaan vuokrasuhteesta johtuvista velvollisuuksista sekä velvoitetaan heti häädön uhalla muuttamaan ko. huoneistosta. Vuokranantajaltasi sinun on syytä hankkia hakemuksesi liitteeksi kirjallinen selvitys siitä, ettei hänellä ole mitään sitä vastaan, että teistä toinen vapautetaan vuokrasuhteesta johtuvista velvollisuuksista (jolloin toinen jatkaa vuokrasuhdetta yksin).
Vaatimuksesta oikeus kuulee miestä kirjallisesti. Jos mies vastustaa vaatimusta, asiassa järjestetään suullinen käsittely, johon teidät molemmat kutsutaan. Jos lapset jäävät asumaan äidin kanssa, on selvää, että asunto on äidille tarpeellisempi, ja näin myös asia päätetään - ainakin, jos äiti myös vuokrasta pystyy yksin vastaamaan.
Tässä asiaan liittyvät säännökset:
Laki asuinhuoneiston vuokrauksesta 48 §
"Yhteiselämän tai yhteisen asumisen lopettamisen ja avioeron vaikutus huoneiston vuokrasuhteeseen
Jos aviopuolisot ovat vuokranneet tai toinen heistä on vuokrannut yhteisenä kotina käytettävän huoneiston, tuomioistuin voi määrätessään heidän yhteiselämänsä lopetettavaksi tai tuomitessaan heidät avioeroon samalla määrätä sen aviopuolison, joka enemmän on asunnon tarpeessa, jatkamaan vuokrasuhdetta ja vapauttaa toisen aviopuolison vuokrasuhteesta taikka vapauttaa molemmat aviopuolisot vuokrasuhteesta.
Jos muut kuin aviopuolisot ovat vuokranneet huoneiston käytettäväksi heidän yhteisenä asuntonaan, tuomioistuin voi jonkun heistä sitä vaatiessa yhteisen asumisen päätyttyä määrätä huoneistoa eniten tarvitseva tai tarvitsevat jatkamaan vuokrasuhdetta sekä vapauttaa toisen tai muut vuokrasuhteesta taikka vapauttaa heidät kaikki vuokrasuhteesta.
Ennen 1 ja 2 momentissa tarkoitetun määräyksen antamista vuokranantajalle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Määräystä vuokrasuhteen jatkamisesta ei saa antaa, jos vuokranantaja saattaa todennäköiseksi, että vuokranantaja joutuisi määräyksen johdosta kärsimään vahinkoa.
Tuomioistuimen päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty."
Avioliittolaki 6 LUKU (16.4.1987/411)
Yhteiselämän lopettaminen ja avioero
Yhteiselämän lopettaminen
24 § (16.4.1987/411)
Tuomioistuin voi puolisoiden yhteisestä tai toisen puolison hakemuksesta:
1) päättää, että se puolisoista, joka on enemmän asunnon tarpeessa, saa jäädä asumaan yhteiseen kotiin;
2) velvoittaa toisen puolison muuttamaan yhteisestä kodista; ja
3) oikeuttaa puolison käyttämään sellaista toiselle puolisolle kuuluvaa irtainta omaisuutta, joka kuuluu puolisoiden yhteisesti käytettäväksi tarkoitettuun asuntoirtaimistoon taikka on puolison työväline tai tarkoitettu puolison tai lasten henkilökohtaista käyttöä varten; sopimus, jonka omistaja tekee toisen puolison käytettäväksi näin annetusta omaisuudesta kolmannen henkilön kanssa, ei rajoita sanottua käyttöoikeutta.
Tuomioistuimen antama päätös voidaan panna heti täytäntöön, vaikka se ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.
Päätös on voimassa toistaiseksi. Puolison vaatimuksesta sitä voidaan muuttaa tai se voidaan peruuttaa tuomioistuimen uudella päätöksellä, jos olosuhteet ovat päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet. Päätös ja velvoitus, jota 1 momentissa tarkoitetaan, raukeavat, kun puolisoiden välillä on toimitettu omaisuuden ositus tai erottelu ja se on saanut lainvoiman. Päätös ja velvoitus raukeavat kuitenkin kahden vuoden kuluttua siitä, kun päätös on annettu, vaikka omaisuuden ositusta tai erottelua ei olisikaan toimitettu."
käytännössä menee? Jos ei kertakaikkiaan ole kämppää löytynyt, niin joutuuko silti "kylmästi pihalle"? Vai onko pakko mennä johonkin tilapäissuojaan tai hotelliin?
Jos oikeus on velvoittanut toisen puolison muuttamaan pois yhteisestä kodista, niin muutettava on - jos asumaan jäävä puoliso edelleen sitä mieltä on. Ellei muuta, niin viime kädessä ulosottoviranomainen panee häädön taytäntöön - siitä riippumatta, onko häädettävällä asuntoa tiedossa vai ei.