Minä kun tykkään ajella kylillä hybriidilläni paljon, ajan torille, marketteihin, bingoiltaan, raamattupiiriin jne.
Säilytän pyörää pihalla, koska vaimo ei halua sitä sisälle. Vaikka minusta se on sikses tyylikäs. Sopisi sisustukseenkin.
Sitä vaan, että kun kuitenkin vauhtia tuppaa monasti olemaan ehkä ylikin 20 km/h alamäessä niin alkaa vähän pelottaa. Tulee aina näissä hurjimmissa vauhdeissa mietittyä vaaroja, varsinkin vesiliirtoa sateen jälkeen.
Joskus vaimo huutaa, että se on joko hän tai pyörä. Mutta minä tykkään ajella sillä. Mutta niin myös pyörälläkin.
Että olisiko tuohon vesiliirrosta selviytymiseen jotakin neuvoja? Jotta osaisin sitten tehdä oikein, kun se aika koittaa. Täällä on kovasti jotain kirjaa mainostettu. Olisiko siellä ohjeita liirtoa varten ja muihin vastaaviin suurten nopeuksien vaaratilanteisiin?
Säilytän pyörää pihalla, koska vaimo ei halua sitä sisälle. Vaikka minusta se on sikses tyylikäs. Sopisi sisustukseenkin.
Sitä vaan, että kun kuitenkin vauhtia tuppaa monasti olemaan ehkä ylikin 20 km/h alamäessä niin alkaa vähän pelottaa. Tulee aina näissä hurjimmissa vauhdeissa mietittyä vaaroja, varsinkin vesiliirtoa sateen jälkeen.
Joskus vaimo huutaa, että se on joko hän tai pyörä. Mutta minä tykkään ajella sillä. Mutta niin myös pyörälläkin.
Että olisiko tuohon vesiliirrosta selviytymiseen jotakin neuvoja? Jotta osaisin sitten tehdä oikein, kun se aika koittaa. Täällä on kovasti jotain kirjaa mainostettu. Olisiko siellä ohjeita liirtoa varten ja muihin vastaaviin suurten nopeuksien vaaratilanteisiin?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Ja niitä osaat ennakoiden käyttää??
Sillä se liirtopelko hoituu kun nopeus pysyy tilanteen mukaisena.
Ja vaimoos voit "ajella" useammin niin ei o mustasukkanen pyörälles.
Vaikken kyl ymmärrä naista joka on pyörälle kateellinen,sillähän sinä pidät kuntoasi yllä...
Vai pelekääkö että pyöräilet vieraisiin?
Kyllä mie sanosin vaimolle että lähtee sitten vaan käppäilemään,jos miehen terve harrastus haittaa jotenkin.
Jos saisit sen vaimonkin pyörän selkään niin olis yhteinen harraste teillä.
Ittelle ei vesiliirto ole ollu ongelma,vaan irtohiekkaan asfaltilla olen kyllä vetänyt lipat.
ja opin siitä ajamaan taas ne kohdat varovammin.
Pyörä sisälle vaan. Itsekin kannan harrastepyörän sisälle kämppään. Tunturi F600 asuu tällä hetkellä keittiössä pitkällä seinällä, mutta siirtyy jossain vaiheessa lasitetulle parvekkeelle peitteen alle.
Alamäessä 20 km/h ei vielä ole vauhti eikä mikään. Olen F600:lla tullut muutaman mäen päälle 70 km/h alas oikein pirusti kiihdyttämällä, mutta kyllä se alamäkivauhti muutenkin on 40-50 km/h luokkaa. Eikä pelota lainkaan. Kypärä päässä tietysti, se on selvä asia. Muilta tiellä liikkujilta saa joskus hauskoja katseita kun painaa oikein kovaa ohi. Jaa oliko täällä joku nopeusrajoituskin?... =D
Polkupyörän saaminen vesiliirtoon on aika vaikea temppu. Toki vesi tuo liukkautta, mikä on esimerkiksi kapearenkaisella maantiepyörällä toisinaan myrkkyä renkaan pidolle. Silloin ajetaan hiljempää.
Vaikkakin ainakin itse olen pahimmat liukkaat löytänyt metsästä. Sateen jälkeen kallio on joskus vähän helvetin liukas. Renkaan pito katoaa täysin ja sitten mennään nurin tai pyörä lähtee muuten vaan käsistä ja täytyy ottaa jalalla vastaan ettei kaadu. Saa olla aika hyvä maastokumi että pitää myös sateen jälkeen märällä kalliopinnalla. Jokainen maastossa polkenut lienee kokenut joskus sen kun takarenkaan ote kirpoaa ja sitten mennään. Vielä pahempi on eturenkaan pidon menetys, koska silloin kysytään lähes poikkeuksetta kaatumistaitoa.
Kai sinulla muuten on pyörässäsi jarrut kondiksessa? Ja pyörää ei jarruteta vetämällä takajarru pohjaan vaan se jarrutetaan käyttämällä tasaisesti etu- ja takajarrua. Takjarru hidastaa, etujarru pysäyttää. Ja muista vaihtaa jarrupalat aikanaan.