Seurustelin 7 vuotta vakavasti ja vuosi sitten erosimme riitaisasti. Pyörin vuoden päivät Helsingissä villinä poikamiehenä ja naisia oli pyörityksessä välillä useita samaan aikaan. En edes ollut ajatellut seurustelua, kun kesäkuun lopulla yksi nainen tuli suutelemaan minua ravintolan tiskillä suoraan suulle ja jotain kummallista tapahtui, ihastuin silmittömästi heti.
Nainen nukkui luonani seuravat kolmeviikkoa jokaikinen yö ja hengasimme tauotta keskenämme. Nainen on ollut kolmessa huonossa parisuhteessa aiemmin ja "ensi treffeillämme" kävimme yhdessä luovuttamassa hänen avaimensa pois (oli muuttanaut pois ex poikaystävänsä luota 3viikkoa aiemmin kun tapasimme). Annoin naiselle avaimet asuntooni jo vajaan viikon tuntemisen jälkeen ja nainen kysyi samoihin aikoihin haluaisinko olla hänen poikaystävä.
Aluksi ajattelin, että nyt mennään aikamoista vauhtia eteenpäin, mutta samaan aikaan tuntui niin hyvältä, että sanoin, että whatta hell, miksi ei.. Jos kerran tuntuu näin ihanalta, niin miksen seurustelisi.
Vein naista paljon ulos ja tutustutin uusiin ihmisiin. Minulla on työn puolestani tiettyä statusta "seurapiireissä", joten uskon, että vaikutin varmasti aika erikoislaatuiselta ja hurmaavalta kaverilta ja sitä olenkin jos haluan.
Nyt asiaan. 3:n viikon tapailunjälkeen jotain tapahtui. Nainen vetäytyi yht'äkkiä täysin ja sanoi(tekstiviestillä), ettei haluakkaan seurustella ja hän haluaa kokea vielä jotain. Nainen keskeytti kesälomansa ja palasi töihin ja otti työvuorotunteja itselleen sellaiset määrät, että järki lähtee vähemmästäkin. Hän poisti facebookista in a relationship statuksen ja rupesi käymään töittensä päälle n.4 kertaa viikossa ulkona. Kuulin myös, että hän oli innokkaasti flirttaillut yökerhossa muille miehille.
Nyt yli kuukauden jälkeen hän ilmoitti minulle (facebookissa), että hänellä on kova ikävä. Hengasimme koko viikonlopun yhdessä. Kävimme leffassa, söimme roskaruokaa ja harrastimme helvetin hyvää seksiä montekertaa viikonlopunaikana. Kun vein hänet 3:n päivän yhdessä olon jälkeen kotiin, hän ilmoitti minulle(facebookissa), ettei edelleenkään pysty rakkaussuhteeseen ja että seurustelu sanana rupeaa ahdistamaan häntä.
Kummallista tämän kaiken muun show:n lisäksi on se, että kaikki "vakavat" keskustelut, eli keskustelut, joissa olemme ruotineet suhdettamme on käyty kirjallisena joka messengerissä, tekstareina tai sitte facebookissa. Ymmärrän itse pitkään seurustelleena, ettei paskan suhteen jälkeen välttämättä kiinnosta aloittaa heti uutta suhdetta.
Mietin tässä kuitenkin, että olenko laastari vai mies josta hän välittää, mutta ei vain pysty vielä sitoutumaan minuun. Onko minun järkeä antaa aikaa ja pysyä edelleen rakastuneena miehenä, joka haluaa antaa kuun ja tähdet taivaalta.. Pitäisikö minun pistää nainen vaihtoon ja mennä elämässä eteenpäin?
Voin kuitenkin selvästi aistia, että me molemmat viihdyme toistemme seurassa. Molemmilla on helppo olla(paitsi jos keskustelemme suhteemme tasosta), hauskaa, välillä herkkää ja aina taivaallista seksiä..
Eli mitä tässä tapahtuu, osaisiko joku katsoa kuplan ulkopuolelta ja analysoida.. En haluaisi luovuttaa.
Tuleeko tästä koskaan mitään?
Nainen nukkui luonani seuravat kolmeviikkoa jokaikinen yö ja hengasimme tauotta keskenämme. Nainen on ollut kolmessa huonossa parisuhteessa aiemmin ja "ensi treffeillämme" kävimme yhdessä luovuttamassa hänen avaimensa pois (oli muuttanaut pois ex poikaystävänsä luota 3viikkoa aiemmin kun tapasimme). Annoin naiselle avaimet asuntooni jo vajaan viikon tuntemisen jälkeen ja nainen kysyi samoihin aikoihin haluaisinko olla hänen poikaystävä.
Aluksi ajattelin, että nyt mennään aikamoista vauhtia eteenpäin, mutta samaan aikaan tuntui niin hyvältä, että sanoin, että whatta hell, miksi ei.. Jos kerran tuntuu näin ihanalta, niin miksen seurustelisi.
Vein naista paljon ulos ja tutustutin uusiin ihmisiin. Minulla on työn puolestani tiettyä statusta "seurapiireissä", joten uskon, että vaikutin varmasti aika erikoislaatuiselta ja hurmaavalta kaverilta ja sitä olenkin jos haluan.
Nyt asiaan. 3:n viikon tapailunjälkeen jotain tapahtui. Nainen vetäytyi yht'äkkiä täysin ja sanoi(tekstiviestillä), ettei haluakkaan seurustella ja hän haluaa kokea vielä jotain. Nainen keskeytti kesälomansa ja palasi töihin ja otti työvuorotunteja itselleen sellaiset määrät, että järki lähtee vähemmästäkin. Hän poisti facebookista in a relationship statuksen ja rupesi käymään töittensä päälle n.4 kertaa viikossa ulkona. Kuulin myös, että hän oli innokkaasti flirttaillut yökerhossa muille miehille.
Nyt yli kuukauden jälkeen hän ilmoitti minulle (facebookissa), että hänellä on kova ikävä. Hengasimme koko viikonlopun yhdessä. Kävimme leffassa, söimme roskaruokaa ja harrastimme helvetin hyvää seksiä montekertaa viikonlopunaikana. Kun vein hänet 3:n päivän yhdessä olon jälkeen kotiin, hän ilmoitti minulle(facebookissa), ettei edelleenkään pysty rakkaussuhteeseen ja että seurustelu sanana rupeaa ahdistamaan häntä.
Kummallista tämän kaiken muun show:n lisäksi on se, että kaikki "vakavat" keskustelut, eli keskustelut, joissa olemme ruotineet suhdettamme on käyty kirjallisena joka messengerissä, tekstareina tai sitte facebookissa. Ymmärrän itse pitkään seurustelleena, ettei paskan suhteen jälkeen välttämättä kiinnosta aloittaa heti uutta suhdetta.
Mietin tässä kuitenkin, että olenko laastari vai mies josta hän välittää, mutta ei vain pysty vielä sitoutumaan minuun. Onko minun järkeä antaa aikaa ja pysyä edelleen rakastuneena miehenä, joka haluaa antaa kuun ja tähdet taivaalta.. Pitäisikö minun pistää nainen vaihtoon ja mennä elämässä eteenpäin?
Voin kuitenkin selvästi aistia, että me molemmat viihdyme toistemme seurassa. Molemmilla on helppo olla(paitsi jos keskustelemme suhteemme tasosta), hauskaa, välillä herkkää ja aina taivaallista seksiä..
Eli mitä tässä tapahtuu, osaisiko joku katsoa kuplan ulkopuolelta ja analysoida.. En haluaisi luovuttaa.
Tuleeko tästä koskaan mitään?
Vastaukset 14
Vanhimmat
on iskenyt tarve ottaa ajatustaukoa. Kuten itsekin sanoit olette vauhdilla edenneet ja naisen elämäntilanteesta katsoen vielä vauhdikkaammin (juuri päättynyt suhde, avainten luovutus sun kanssa ja sulta avaimet).
Ja koska pitää suhun yhteyttä on selvästi ihastunut. Eli koitapa kutsua hänet luoksesi rentoon iltaan, eli varaa jotain naposteltavia pikkuruokia ja muutama lasi viiniä kyytipojaksi ja puhukaa. Eli teidän pitäisi keskenänne käydä tämä keskustelu, mitä haet täältä. Teidän suhde, teidän pitää keskustella. Omista toiveista, peloista, tunteista, kuinka tästä eteenpäin. Luottamus lisää luottamusta ja jos suhdetta haluaa niin alusta astihan sitä rakennetaan. Eli koittakaa keskustella positiivisessa hengessa, ei missään nimessä syytellen. Siitäkin kannattaa puhua jos jostain syystä meinaisi livetä sellaiseksi keskustelu.
Ei muuta kuin otat yhteyttä, sanot että sullakin ikävä ja että eiköhän jutella tilanteesta kasvokkain ja esität kutsun.
Mielestäni vaikuttaa siltä, että tämä nainen ei ole enää kiinnostunut. Hän ehkä haluaa pysyä kontaktissa, jos tuosta "seurapiiri"miehestä olisi joskus jotain hyötyä.
Miksi hän on pystynyt kolme kertaa aikaisemmin seurustelemaan, mutta nyt ei.. Antaisin olla ja jatkaisin elämää.
Kuulostat mieheltä johon olen ihastunut. Ollaan vaan vähän vanhempia. Itse en edes uskaltautunut noin läheiseen suhteeseen tän miehen kanssa, vaikka ajattelen häntä päivittäin.
Mullakin on vaikeita miessuhteita takana. Olen halunnut toipua niistä yksikseni, olen tarkoituksella pysynyt kaukana miehistä. Hieman flirtannut, mutta suhteita ei parin vuoden aikana ole ollut. Minulla oli villimpi vaihe jo nuorena, nyt en jaksa enää kevyitä suhteita. Seuraan ihastukseni kohdetta fb:ssä. En tiedä oliko hän ihastunut minuun vai olenko vain yksi fb-haaremin jäsen. Aika ihastuneelta hän vaikutti, ja ystäväni myös sai sellaisen vaikutelman, mutta mistä noita tietää. Hänkin osaa olla todella, todella hurmaava. Mutta on sitä varmaan kaikille naisille... Tilanne on minulle kipeä, ja toivonkin että tapaisin jonkun kunnollisemman joka veisi ajatukseni.
Ihan normaalilta kuulostaa että ei heti suhteen jälkeen halua uutta. Mutta exäni löysi elämänsä naisen tosi nopeasti eromme jälkeen ja he sanoivatkin että jos tapaa sellaisen joka tosissaan kolahtaa, miksei lyödä hynttyitä yhteen sillä ei ole varmaa tapaako enää sellaista koskaan. Ovat vieläkin yhdessä, vaikeaa välillä on mutta sopivat hyvin yhteen. Meillä siis oli suhteen loppuaika pelkkää ystävyyttä.
Itse en kaltaisesi kanssa haluaisi ryhtyä millekään, kuten en tämän kohtaamani miehen kanssa, sillä en halua sellaista miestä joka on elänyt villiä elämää ja esim. tapaillut useita naisia yhtäaikaa. Seurustelin jo sellaisen miehen kanssa, ja ne tavat palaavat helposti vaikka olisikin parisuhteessa. Vai pystyisikö tuollainen hulivilihurmuri vakiintumaan, kerropa sinä se mulle. Tää mun hurmuri ehti jo mulle tilittää että haluaisi vakiintua, muuttaa tapansa ja laittaa perheen. Varmaan haluaa, mutta miten se käytännössä sitten onnistuisi...
Yksi mikä tuli mieleeni jos hän muutti suhtautumistaan yhtäkkiä. Että hän kuuli villistä elämästäsi. Näin tapahtui itselleni, viilenin kohtaamalleni miehelle kun kuulin ystävältämme juttua hänestä, esim. että on harrastanut seksiä ilman kondomia ja huiskinut muutenkin ympäriinsä vaikka kertoi minulle muuta. Myös tietty status voi aiheuttaa sekä sitä että se vetää puoleensa mutta myös päinvastaista.
Mutta en tiedä, jos hän olisi yhtä ihastunut minuun kuin sinä tuohon naiseen, niin ehkä voisin antaa mahdollisuuden. Tietääkö nainen tunteistasi? Minusta sinun kannattaisi kertoa ja antaa naiselle tilaa sitten päättää. Toisaalta naisella voi olla vaikeata itsekään tietää mitä haluaa, varsinkin kun ehkä on edellinen ero käsittelemättä.
Minusta on ihan hyvä että pystytte keskustelemaan vakavasti, vaikka se tapahtuukin kirjallisesti. Mutta jos mulle mies tunnustaisi tunteensa livenä, niin itse olisin ihan myyty. Fb:ssähän voi myös esittää jotain muuta kuin mitä oikeasti on. Itse esim. yritän tuolle miehelle tuoda esille että en ole kiinnostunut vaikka salaa haaveilen muuta. Eli kuuntelen järkeäni en sydäntä.
Lisää mielenkiintoistä käännettä suhdeshowhuuni :D
Nyt nainen on tehnyt "comebackin" ja sanoi, että haluaakin seurustella. Seurustelu sanasta ei kuitenkaan saa puhua ja FB:ssä ei esimerkiksi missään nimessä saa ilmoitella, että kultsi tänään kainalossa. Lisäksi keskustelut ovat vaivalloisia, koska joudun kokoajan tsemppaamaan, etten vaan puhu liian hempeitä tai osoita muuten sitä, että hän on se ykkönen.
Joudun myös muutenkin varomaan mitä puhun tai että pyydänkö häntä konsertteihin tai muihin tapahtumiin vaikka hän valittaisikin, että onpas tylsää, koska silloin olen tietysti mikäs muukaan kuin roikkuja.
Tilanne tuntuu kerrassaan hankalalta, myös sen takia, että itse en voi puhua hänelle omista murheistani, koska häntä ei saa stressata, koska on jo muutenkin tarpeeksi stressaantunut.
Hän sanoi haluavansä lähteä matkalle kanssani. Sanoin, että koska vaan. Järjestän töistä vapaata ja otetaan rennosti viikko. Seuraavana päivänä hän ilmoitti, että lähtee kaverinsa kanssa. Fine by me, en vaan jaksaisi pelata.
Hän myös ilmoitti ettei luota minuun pätkääkään. Olen kuitenkin tehnyt selväksi hänelle, että olen katkaissut kaikki suhteeni naisiin joitten kanssa minulla on joskus ollut jotain. Muut naiset eivät voisi vähempää kiinnostaa. Uskon, että uusi ongelmamme on se, että hän tietää olevansa usein ääliö ja ottaa paineita siitä.
Voin sanoa, että nainen on ihan nippanappa historiaa.
Minä tiedän mitä itse menetän jos menetän hänet, mutta hänellä ei ole hajuakaan, mitä menettää, jos menettää minut.
Voin sanoa käsisydämellä, että pystyy. En koe mitään mielenkiintoa pörrätä muitten naisten elämissä. Olen löytänyt jo sen ihanan. Onko hän se oikea, on sitten eri tarina.
Ok, kiva kuulla että sait hänet takaisin. Ikävää että tilanne on kuitenkin tuollainen. Mutta alut voivat olla hieman hankalia. Tuo voi olla iso ongelma hänelle jos ei voi luottaa. Minulle ainakin olisi. Etenkin jos edellisessä suhteessa on joutunut narutetuksi. Tai jos miehellä on tietty maine, niin saattaa saada ystävänsäkin hepuliin että älä nyt ihmeessä tuollaiseen mieheen sekaannu. En voi oikeastaan neuvoa muuta kuin että jatka vakuuttelua.
Vähän epävakaalle tuntuu tuo tyttö, mutta oikeasti ero voi olla kova stressinpaikka vaikka se olisikin "helppo".
Toivottavasti suhteenne menee parempaan suuntaan. Minusta on hirmu mielenkiintoista kuulla miesten puhetta ja ongelmia suhteista. En ole tiennyt että myös mies voi rakastua ja haluta hyvää suhdetta. Olen nähnyt vain sen puolen missä nainen on riippakivi ja jota voi pitää kotona odottamassa kun itse liehutaan ympäri maailmaa nainen joka satamassa.
Itse ottaisin kiitollisuudella vastaan kaiken huomion ja hempeyden. Minulle hempeys on tähän mennessä ollut sitä että mies ei rähjää ja hauku kusipääksi.
Vaikeita nämä ihmissuhteet. Itse ajattelin pari vuotta sitten että jätän tuon exäni ja etsin paremman miehen. Paremman miehen löytäminen onkin ollut yllättävän vaikeaa. Aika monet miehet ovat ihastuneet minuun, mutta itsellä on rima todella korkealla. Ja sitten pitää mennä ja pamahtaa sellaiseen tyyppiin jollaista oli ajatellut kartella...
"Nyt nainen on tehnyt "comebackin" ja sanoi, että haluaakin seurustella. Seurustelu sanasta ei kuitenkaan saa puhua ja FB:ssä ei esimerkiksi missään nimessä saa ilmoitella, että kultsi tänään kainalossa."
Kyllä sinua kusetetaan nyt niin rankasti, ettei mitään rajaa.
Sinuna ottaisin suhteen puhtaasti seksisuhteena ja katselisin siinä sivussa itselleni paremman kumppanin.
"Hän myös ilmoitti ettei luota minuun pätkääkään."
Ei luota, koska todennäköisesti itse pettää.
"nainen tuli suutelemaan minua ravintolan tiskillä suoraan suulle"
"Nainen on ollut kolmessa huonossa parisuhteessa"
"oli muuttanaut pois ex poikaystävänsä luota 3viikkoa aiemmin"
"rupesi käymään töittensä päälle n.4 kertaa viikossa ulkona."
Hohhoijakkaa. Pelkästään nuo rivit kertovat kiistattomasti, että naisessa ei ole kyllä tippaakaan vaimopotentiaalia. On varmasti ihan kiva pano ja hyvä seksisuhteeseen, mutta ei missään nimessä enempää.
voi ottaa paloja vain paloina eli on taivaallista seksiä ja on ihanaa yhdessäoloa. On lukuisia muita asioita kuten esim. ihmisen varjopuoli, jota toinen joutuu väistämättä ruotimaan toisen kanssa, kun läheiseen suhteeseen mennään. Se on rakkautta ja avautumista, mutta se on todella rankkaa. Sitten työ- ja opiskelupaineet vievät energiaa. On saatava lepoa arjen rasituksille ja välttämättä toisen läsnäolo ei aina tuo sitä energiaa.
Joskus rakastumiskupla valitettavasti puhkeaa ja alkaa todellinen sitoutuminen, joissa rampataan aikamoisten soitten yli.
Kyse on vaan pelosta kohdata itsensä ja olla "paljas" toiselle vikoineen kaikkineen. Sehän olisi niin ihanaa pitää kuplaa yllä sata vuotta.
Teidän jutusta voi tulla jotain, jos päätätte yhdessä pitää toisianne kädestä myös niinä huonoina päivinä.
Itselläni on sekä hyviä, että huonoja kokemuksia vuosien varrelta (kuten varmasti meillä kaikilla), mutta yhteen asiaan olen päätynyt kymmenen viime vuoden aikana. En enää aloita mitään, mikä ei tunnu miltään.
Jos kemiaa on ja asiat loksahtaa, niin pitää antaa mennä. Saa turpaan tai sitten ei. Pakko ottaa riski.
PrinssiRohkea: Tapasin mielestäni erään todella minulle nyt jo rakkaan miehen kesällä. Sen piti olla pelkät treffit, (semmoiset kamalat, jolta haluaa alta aikayksikön pois kohteliaasti :) mutta miten kävikään. Treffit kestivät putkeen kolme päivää ja kolme yötä. Olin kesällä maailman onnellisin nainen ainakin kolme viikkoa. Sitten tulikin pommeja taivaalta, miehen elämän saralta, ja tällä hetkellä tilanne on suhteellisen tasapainossa. Emme virallisesti seurustele, mutta tapailemme.
Suhde eteni liian nopeasti kesällä ja alkusyksyllä, ja pelkäsin (pelkään vieläkin aika paljonkin) olevani laastari (miehellä ero takana, tosin on ollut jo kotvan yksin). Päätin kuitenkin olla niitti ennemmin kuin laastari, ja uskoa tähän juttuun. Jos mies poukkoilee eron jälkeen ja haluaa mennä niin menköön. Tein myös hänelle selväksi, etten ole missään kuvassa hänen elämässään, jos hän haluaa antaa palaa. Silloin valehtelisin itselleni ja katsoisin kaiken sormien läpi. Mietin koko ajan myös mitä MINÄ haluan ja tarvitsen ja ANSAITSEN. Kun sen tajusin, ja saimme keskusteltua, niin myös miehen maailma ja ajattelumalli aukeni hieman.
Yllättävä asia on ikävä. Se tuli syksyn mittaan ja tunne siitä, että se toinen on todella todella rakas. Nuo on niitä pikkumerkkejä, joita kuuntelen. En (emme) suunnittele elämää yhtään sen enempää eteenpäin. Joitain asioita olemme kyllä makustaneet ja puhuneet. Minun prinssini sitoutumiskammolla on pitkät juuret. Itsellä on myös ihan pieni sellainen, kun turpaan on tullut noin sen seitsemän kertaa.
Näen tässä ihmisessä kuitenkin potentiaalia. Ekan kerran noin kuuteen vuoteen. Sellaista potentiaalia, että viihtyisin vierellä ehkä vähän pidempäänkin.
Siksi luotan arvostelukykyyni. Jos mies ei ole minulle oikea, se on sitten niin. Toki tulee sattumaan ihan perkeleesti, jos homma pissii, mutta niin. Pakko ajatella optimistisesti, muuten tässä ei ole mitään järkeä.
Prinssi Rohkea: Kuuntele itseäsi, ja kuuntele omia tarpeitasi ja ajatuksiasi. Saatat löytää itsestäsi ihan uusia ulottuvuuksia! Ja laita myös raamit keskusteluille. Ei voi vaan hyökiä rakastan rakastan-akselilla, jos toinen ei sitä tarkoita. Tsemppiä teille ja etenkin sulle!
Jos henkilö valittelee olleensa kolmessa huonossa suhteessa, minä en luottaisi häneen pätkääkään. Mikähän ne suhteet niin huonoiksi tekivät? Ettei vain nainen itse olisi mokannut juttujaan omituisen epävakaalla käytöksellään. Jouduit sattumalta hänen tielleen, kun hän sattumalta juuri oli eronnut edellisestä ja sattumalta tarvitsi asuntoa. Siltä tuo kuulostaa. Sano jos olen väärässä, niin pyydän anteeksi.
Olen yrittänyt pitää etäisyyttä naiseen. Hän kuitenkin on minuun aina yhteydessä, kun tietää, että työpaikkani järjestää jotain kivaa, missä pääsee näyttäytymään ja olemaan "jotakin".
Lisäksi naisella on uusi harrastus, lisätä ystäviäni facebook-kavereikseen ja sitten pitää heihin yhteyttä tietokoneen välityksellä. Monesti hän soittaa ja kertoo, kuinka on nähnyt ja jutellut baarissa ihmesten kanssa, joihin hänellä ei ole muita kontakteja kuin minä.. Ihmiset joihin hän tutustuu ovat kuitenkin henkilöitä, joilla on vaikutus valtaa.
Vaikuttaisin mielestäni idiootilta jos kieltäisin ihmisiä olemaan hänen kavereita fb:ssä tai juttelemaan hänen kanssaan ravintolassa tavatessaan. Hän on kuitenkin päättänyt takertua elämääni selkeästi pysyvästi. Tuntuu vitun raskaalta, mutta en oikein voi tehdä mitään.
It's sad, but she's a gold digger!
-Prince Charming kiittää ja kuittaa..
Katkaise nyt hyvä ihminen "suhde" tuollaiseen naiseen... Vaikka se seksi olisikin helvetin hyvää, ei se riitä :)
melkoiselta elämältä.
Toista se on täällä pohjois suomessa siivojan palkalla kituutella ja miettiä miten saa taas kaikki maksettua.
Ei oikeen huvita seurustellakkaan ja varsinkaan missään baareissa juosta kun kaikki energia menee vaan arjesta selviytymiseen, olispa mullakin noin pinnallista elämää ja pinnallisia ongelmia.