http://www.taloussanomat.fi/a/200918670/?rss=2i
Kauppa vastustaa voimakkaasti sitä, että kuluttajaa informoidaan "huonosta" toiminnasta. Mitä ajatuksia sinulle jonkinlainen häpeätarra herättää.
Mun puolesta voisi väärintekijän ristiinnaulita.
Kauppa vastustaa voimakkaasti sitä, että kuluttajaa informoidaan "huonosta" toiminnasta. Mitä ajatuksia sinulle jonkinlainen häpeätarra herättää.
Mun puolesta voisi väärintekijän ristiinnaulita.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mut tuo häpeätarra olis kyl hyvä.
vois muutenkin ottaa lievät häpeä rangaistukset käyttöön.
rikokset sais tatuoida ihmisten otsaan.
Ostaisitko mitään tiskiltä, jossa on häpeätarra? Tuskin kukaan ostaisi, joten se on sitten sen lihatiskin loppu ja työpaikan menetys jollekin. Lihatiskin mennessä kiinni sellaisia tuotteita ostavat menevät muihin kauppoihin, joten sekin näkyy kaupan muussakin myynnissä ja johtaa uusiin irtisanomisiin, ehkä jopa koko liikkeen sulkemiseen. Ehkä niin käy sitten syystä, muttei se niin lievä rangaistus ole.
yhden rikkeen perusteella, koska virhe voi olla aito vahinko. Systemaattisesti vilpillisyydestä häpeätarra voisi olla paikallaan. Naurattaa toi Osmo Laineen kommentti: "Ketä nämä tarrat palvelevat?" Tietysti kuluttajia.
Mun mielestä sen saisi antaa vaan systemaattisesta toiminnasta. Siis sellaisesta, jossa niitä vanhentuvia pakkauksia auotaan ja tuotteet siirretään "tuoretiskille" uusina.
...
Kannatan lämpöisesti. Löytyy ihan omaakin kokemusta kauppiaan suunnattomasta ahneudesta, jossa ei paljoa ruokamyrkytyksiä pelätä. Myöskään hiljaisilla huomautuksilla ole mitään tehoa. Vasta kun homma meinaa mennä julkiseksi, tulee kauppiaille oikeasti hätä pitää kunnossa tuotteet ja olla myymättä mitä sattuu.
On erittäin normaalia ottaa viimeisen päivän lihat myyntitiskistä pois ja joko marinoida ne tai sitten tehdä jauhelihaa. Sillä en aamulla ekasta satsista osta jauhelihaa ja muutenkin nuuskin ne tarkkaan.
Pari kertaa ostin paikallisesta isosta ketjukaupasta jauhelihaa luullen niiden edes tekevän laadukasta jauhelihaa. Väärä luulo. Ekalla kertaa ostin kaksi eri pakettia samaa erää, joissa näky olevan 2 päivän myyntiaika. Silloin oli menossa se toinen päivä. Kotiin kun pääsin, haisi kummatkin niin pahasti sukkahielle, että viskasin roskiin. Kissakaan ei suostunut syömään sitä vaikka normaalisti tykkää jauhelihasta yli kaiken. Ajattelin, että se oli joku ohimenevä ja saattoi johtua vaikkapa siitä että oli toinen päivä menossa tms.
Siispä ostin vähän ajan päästä uudestaan, ja nyt tarkistin että se oli sinä päivänä tehty ja myyntiaikaa vielä seuraavanakin päivänä. Kas vain, tuttu sukkahiki löyhähdys tuli sieltäkin ja paketti roskiin.
En ole sen jälkeen sieltä ostanut jauhelihaa. Haluaisin kuitenkin hyvää jauhelihaa ja siitä ilosta olisin valmis jopa maksamaan vaikka 11e kilo, mutta vituttaa saada viimeisen myyntipäivän ylittänyttä haisevaa moskaa sillä rahalla. En kyllä huolisi ilmankaan. Tuo tarrasysteemi pakoittaisi kauppiaat pitään ne kunnossa kokoajan eikä myymään sontaa aina, ja kiinnijäädessään väittään sitä tilapäseksi vahingoksi, jonka jälkeen katotaan vähän aikaa että kaikki on kunnossa, kunnes elintarvikeviranomaiset on taas tyytyväisiä. Ne kun häipyy, voi taas myydä vanhaa paskaa vuoden kunnes tarkastajat mahdollisesti seuraavan kerran saapuu löytämään jälleen vuoden ainoan huonoimman päivän jolloin on tapahtunut vahingossa virhe..
suhtautunut vähän epäillen jauhelihaan, sinne kun voidaan ajaa sekaan mitä paskaa tahansa. Joskus on huvittanut, kun on nähnyt jotakin muka kauheen kevyttä jauhelihaa ja selkeesti näkee, että se on läskistä tai sidekudoksista valkoista.
Onneksi en syö "punaista" lihaa.
Toinen minkä jätän suosiolla hyllyyn ovat tyhjiöpakatut vanhalle vitulle haisevat kalat. Ne haisevat järjestään karseelle.
tarkkailu ja jos sen perusteella todetaan epäkohtia ja laiminlyöntejä, niin sitten tarraa kehiin vaan. Yksi kerta ei pakosti vielä kerro koko totuutta. Se kun voi olla vahinkokin.
mutta jos se olisi tahallista, esimerkiksi juuri tuota, että avataan vanhentuvia elintarvikepakkauksia ja niitä sitten myydään "tuoreina".
kesken jos ahneudesta aletaan merkkejä jakamaan. Onko ko. toiminta jotenkin syvempää ja pahempaa et ansaitsee erityismaininnan - ei mun mielestä.
pelkästään ahneudesta, vaan kyseessä on myöskin toisten terveyden vaarantaminen.
ei ole kovin harvinaista ahneuden yhteydessä esim. hullun lehmän tauti.
sua ei kiinnostaa tietää jos lähikauppasi myy vanhentunutta miittiä tietoisesti?
niin se ei mielestäni ole ko. teollisuuden pahin ongelma. Onhan toki mukavampi jos ravinto olisi terveellistä ja eettisesti tuotettua. Todellisuus on vain liian usein sitä et pikkutekijät otetaan kiinni - se näyttää hyvältä papereissa - ja muuten jatketaan kuin mitään ei olisi tapahtunut. Musta kaksinaismoralisimi jäytyy uskoa enempi kuin vapaana juoksevat pikkurikolliset.
kysymykseen lainkaan, mutta oletan tästä:
"Onhan toki mukavampi jos ravinto olisi terveellistä ja eettisesti tuotettua."
että sua kiinnostaa miitin tuoreus?
"Musta kaksinaismoralisimi jäytyy uskoa enempi kuin vapaana juoksevat pikkurikolliset."
Miten miitin tuoreuden tarkkaileminen estää isompien väärintekijöiden kiinniottamista? Ei kai miitin tarkkailu sentään nollasummapeliä ole?
häpeätarroista. Eli miksi vanhan lihan myynti on niin erityistä et siitä saa leiman otsaansa? En tunne lakia, mut sekin sanoo luultavasti jotakin pilaantuneen tuotteen myymisestä tai terveyden vaarantamisesta. Jos ei sano - niin se onkin toinen juttu. Pitääkö lain rinnalle tehdä toinen järjestelmä, joka vahtii - musta ei.
Eli kiinnostaa kyllä - mut tarrat ei.
Nollasummapeliä - ei sitäkään, mut siinä vaiheessa kun järjestelmä on pohjimmiltaan aika kyseenalainen niin musta on turha leikkiä hurskasta ja tarkkailla lihakauppiaita.
Pitäisikö myymälävarkaille kehittää oma merkitsemisjärjestelmä - esim. hihamerkki?
"Eli miksi vanhan lihan myynti on niin erityistä et siitä saa leiman otsaansa?"
Siksi, koska se voi olla terveydelle vaarallista ja jos asia olisi arpapeliä vaikutukset näkyisivät myös kansantaloudessa työpoissaoloina ja lääkärimaksuina.
"Pitääkö lain rinnalle tehdä toinen järjestelmä, joka vahtii - musta ei."
Järjestelmähän, siis Elintarvikevirasto, on jo olemassa? Nyt pohditaan Eviran toimintalinjoja, joita kaupan edustajat vastustavat. En oikein ymmärrä mita haet takaa?
"Nollasummapeliä - ei sitäkään, mut siinä vaiheessa kun järjestelmä on pohjimmiltaan aika kyseenalainen niin musta on turha leikkiä hurskasta ja tarkkailla lihakauppiaita."
Toi on mulle lihansyöjänä aika typerä kommentti. Esimerkiksi raskaana olevien naisten on syytä välttää kaikenmaailman pilaantuneita ruokia, koska pilaantunut ruoka voi olla sikiölle vaaraksi. Ja muutenkaan pilaantuneen ruoan syönti ei ainakaan itseäni innosta.
"Pitäisikö myymälävarkaille kehittää oma merkitsemisjärjestelmä - esim. hihamerkki?"
Ei tarvitse. Rikkeen seuraukset ovat luonteeltaan vähäpätöisemmät kuin pilaantuneen lihan myynnistä. Jälleen hyvä esimerkki joko-tai -ajattelusta.
Luitko muuten mielenkiintoisen kolumnin natsikortin käyttämisestä:
http://www.vihrealanka.fi/blogit/natsikortti-ja-muita-vertauksia
tupakka, alkoholi etc. ovat terveydelle vaarallista. Sen et mihin milläkin hetkellä rajan asetamme ja mitkä toimet asiaa säätelevät riippuvat paljon enempi markkinataloudesta kuin terveydestä. Esim. jos joku saa päähänsä ruokkia lehmiä samaisesta eläimestä tehdyillä ravinteilla niin ohjaako asiaa terveys vai raha?
Eli jos kerran vahti on olemassa ja lakikin kunnossa niin mihin merkitsemisjärjestelmää tarvitaan. Ja jos tarvitaan niin miksei sitä oteta käyttöön myös muissa rikoksissa esim. rintamerkkeinä jos hiha viittaa natsismiin? Eli onko sakot, vankeus ym. riittämättömiä jotta tarvitaan jotakin muuta? Sen et mie en kannata hihamerkkejä ei tarkoita ettenkö kannattaisi rankaisua esim. musta on ihmeellistä et firmoja on liki mahdoton ajaa nurin laillisin keinoin tai et ympäristö tai ko. kaltaisissa rikoksissa selviää varsin helpolla.
Uskotko että suurin huoli lihan terveydellisistä vaaroista liittyy juuri loppukauppiaaseen? Tarkoitan et uskotko et ahneus vaikuttaa koko ketjussa? Ja onko todennäköisempää et rike tehdään lopussa kuin matkalla? Ja onko mahdollista et merkintäjärjestelmä luokin enempi turvallisuudentunnetta - jopa väärää sellaista - ja vie huomion jostakin muualta?
Minä meen kauppaan niin omissa ajatuksissani, etten varmaan tajua mitään tarroja katsella.
Mutta tietty sillai herättää positiivisia ajatuksia, koska kauppoja on niin paljon, niin kyllä niitä on syytä laittaa kilpailemaan myös palvelulla, eikä pelkästään hinnoilla.
En yksittäisen tapauksen pohjalta lähtisi häpeä - tarroja jakelemaan.
Esimerkiksi kerran on käynyt niin, että palvelutiskin vastaava jäi sairauslomalle, ja tiski piti saada kuntoon todella nopeasti. Lihat ja kalat haettiin varastosta ja mätettiin huippuvauhtia tiskiin.. Tiski piti saada auki. Puoli tuntia tiskin aukiolon jälkeen huomattiin, että myytävä kala oli edellisestä myyntierästä, eli emme sitä myisi. Tietysti tiski siltä osin tyhjennettiin, ja saatiin tuoreet kalat myyntiin. Mutta tässä tapauksessa kyse oli puhtaasti kiireestä johtuvasta vahingosta.
Jos taas toistuvasti ilmenisi tuonkaltaisia tapauksia, voisi häpeä - tarra olla paikallaan, ehkä. Jos yhdestä virheestä ( tai sitten tahallisesta teosta) saisi moisen tarran, se vaikuttaisi kaupan käyntiin turhankin rankaisevasti. Kuka asioi myymälässä, jossa häpeä tarra olisi?
Olen sitä mieltä, että jokaisen kaupan myymäläpäällikkö, osastovastaava tms. on vastuussa siitä, ettei vanhentunutta tai edes samana päivänä päivättyä lihaa saa myydä. Varsinkin jos se tapahtuu tahallisesti, tai usein.. on vastuussa väärä henkilö.
tuossa esimerkissäsi on muka lieventävä asianhaara?
Ei kuluttajaa kiinnosta se mistä syystä tälle myydään vanhaa lihaa uuden hinnalla, vaan se että näin tehdään. Jos yritys ei ole hoitanut asianmukaisia varahenkilöitä ja tästä syystä sairastapauksen yhteydessä myydäänkin vanhaa lihaa, on syy yksiselitteisesti myyjässä. Ei laiminlyöntiä pidä antaa anteeksi.
Itse taas kannatan noita häpeätarroja ja juuri siitä syystä että se pakottaa kaupat oikeasti ottamaan vakavasti ja pitämään omavalvontaansa korkeatasoisena. Jos näin ei tehdä ja tarkastaja sattuu kauppaan, voi se tietää kauppiaan loppua. Tämän jos minkä luulisi motivoivan myymään sitä mitä luvataan, ei sitä mitä sattuu.