ongelmani on, että päässäni pyörii hyvinkin usein miesystävän entiset naiset. hän on mielestäni kertonut niistä minulle vähän liikaakin, enkä voi olla ajattelematta, mitä kaikkea ihanaa hän on muiden naisten kanssa tehnyt ja kuinka hän on heitä rakastanut. lisäksi hän on vieläkin erittäin hyvissä väleissä naikkosten kanssa.
mies on minua kohtaan aivan ihana ja hellä, enkä epäile hänen rakkauttaan minua kohtaan. mutta pelkään, että hän joskus kuitenkin ikävöi entisiään. "se on aivan normaalia", saatatte sanoa, mutta itse en ainakaan kaipaa yhtään edellisiä suhteitani enkä edes haaveile muista kun miehestäni.
ymmärrän kyllä, että kaikilla meillä on menneisyys, mutta miksi minun on niin kovin vaikea hyväksyä sitä. käytökselläni vain työnnän miestäni kauemmas luotani.
kaipaisin esimerkiksi hyviä vinkkejä, miten voisin käännyttää nämä ajatukset niiden taas hiipiessä aivoihini...
ym kokemuksia!
kiitos vastaajille :)
mies on minua kohtaan aivan ihana ja hellä, enkä epäile hänen rakkauttaan minua kohtaan. mutta pelkään, että hän joskus kuitenkin ikävöi entisiään. "se on aivan normaalia", saatatte sanoa, mutta itse en ainakaan kaipaa yhtään edellisiä suhteitani enkä edes haaveile muista kun miehestäni.
ymmärrän kyllä, että kaikilla meillä on menneisyys, mutta miksi minun on niin kovin vaikea hyväksyä sitä. käytökselläni vain työnnän miestäni kauemmas luotani.
kaipaisin esimerkiksi hyviä vinkkejä, miten voisin käännyttää nämä ajatukset niiden taas hiipiessä aivoihini...
ym kokemuksia!
kiitos vastaajille :)
Vastaukset 2
Vanhimmat
Sano hänelle suoraan, ettet ole kiinnostunut kuulemaan hänen existään.
Miksi ylipäätään kenelläkään on tarvetta puhua suhteista ja ihmisistä, jotka kuuluvat menneisyyteen? Aika monista asioista ja tekemisistä voi kertoilla niin, ettei tarvitse mainita kenen kanssa on jossain ollut tai jotain tehnyt.
Jatkuva existä juttelu kyllä väkisinkin pistäisi miettimään, kaipaako mies heistä jotain.
...valinnut sinut ja on sinun kanssasi, niin miksi olisit mustasukkainen (koska sitähän tuo on) hänen existään?
Jos ihminen on ollut läheinen toisen ihmisen kanssa, niin vaikka romanttinen/seksuaalinen suhde kariutuisikin, niin eikö ole erikoista olettaa, että kaikki muukin yhteinen noiden henkilöiden väliltä olisi yhtäkkiä poissa? Jos suhde on loppunut olosuhteiden vuoksi tai muiden syiden takia yhteisymmärryksessä, niin tottakai voi olla silti hyvissä väleissä ja jopa ystäviä exän kanssa.
Kaikilla ihmisillä on menneisyys, eikä sitä pidä mielestäni piilotella tai kieltää. Jos miehesi on harrastanut seksiä aikaisempien tyttöystäviensä kanssa ja käynyt kynttiläillallisilla ja romanttisilla lomamatkoilla siihen aikaan kun he ovat olleet yhdessä, niin mitä se on sinulta pois? Se, mitä miehesi edellisissä suhteissa on tapahtunut, voi parhaassa tapauksessa auttaa sinua ymmärtämään teidän suhdettanne. Tietenkin seksiin ja muihin hyvin yksityisiin asioihin liittyvät jutut on hyvä pitää vain omana tietonaan, ja jos miehesi on sinulle sellaisista puhunut, niin voit mielestäni kertoa hänelle, että se on liikaa, etkä halua kuulla sellaisista asioista.
Kun miehesi kerran on hyvissä väleissä exiensä kanssa, niin mikset pyytäisi häntä esittelemään heidät sinulle? Itse olin ennen sairaalloisen vaivaantunut mieheni existä, ja jo ajatus heistä sai minut vihaiseksi ja jollain tavoin uhatuksi. Sitten tutustuin pariin heistä, ja he osoittautuivat oikein mukaviksi ihmisiksi. Huomasin, että minulla ei oikeastaan olekaan mitään syytä olla heille mustasukkainen tai vihata heitä.